Nummelan lento-onnettomuus paljasti rakettikäyttöisten pelastusjärjestelmien vaarat

rakettipelastusvarjo_1Jodel D18 -tyyppiselle itse rakennetulle lentokoneelle Nummelassa viime maaliskuussa sattuneen onnettomuuden tutkinta on johtanut useisiin turvallisuussuosituksiin. Ne liittyvät pienkoneissa oleviin rakettikäyttöisiin pelastusjärjestelmiin. Kaikkiaan suosituksia annetaan kahdeksan.

Onnettomuuskoneessa oli pelastusvarjo, jonka ajopanos aiheutti pelastustoimien aikana räjähdysvaaran. Onnettomuustutkintakeskuksen tutkinnassa selvitettiin erityisesti sitä, miten tällaisten koneiden pelastustoimet voidaan toteuttaa turvallisesti.

Nummelassa onnettomuuspaikalla toimineet eivät tienneet räjähdysvaarasta, koska pelastusvarjosta varoittavat merkit eivät olleet selvästi havaittavissa. Liikenteenturvallisuusvirasto Trafin edeltäjä Ilmailuhallinto julkaisi asiasta lentokelpoisuusmääräyksen marraskuussa 2006. Varoitustarrat oli kiinnitettävä viimeistään vuoden 2007 maaliskuussa.

rakettipelastusvarjo_2Poliisilla tai pelastusalalla ei ennen onnettomuutta yleisesti tiedetty yleis- ja harrasteilmailun pyroteknisistä järjestelmistä. Näitä koskevaa koulutusta on ryhdytty järjestämään ja ohjeistusta laatimaan vasta tutkinnan aikana.

Suomessa käy ulkomaisia ilma-aluksia, joiden pelastusjärjestelmiä koskevat merkinnät poikkeavat suomalaisista tai puuttuvat kokonaan. Ulkomailla on myös löydetty virheellisesti asennettuja järjestelmiä.

Liikenteen turvallisuusvirastoa suositetaan lisäämään tieto ilma-alusten pyroteknisistä järjestelmistä ilma-alusrekisteriin ja määrittämään vähimmäisvaatimukset näiden järjestelmien turvallisesta asennuksesta ja käytöstä. Pyroteknisiin pelastusjärjestelmiin on syytä määrätä pakolliset lämpötilaindikaattorit.

Maininnat lentokoneisiin asennetuista pyroteknisistä järjestelmistä suositetaan lisättäväksi lentopaikkojen ylläpitoon liittyviin ilmailumääräyksiin. Valvomattomien lentopaikkojen ylläpitäjiä kehotetaan päivittämään pelastussuunnitelmat pelastusviranomaisen kanssa.

Onnettomuustutkintakeskus suosittaa Euroopan lentoturvallisuusvirastoa (EASA) luomaan pyroteknisille pelastusjärjestelmille yhdenmukaiset varoitusmerkinnät ja lisäämään lentäjien peruskoulutukseen näitä käsittelevän osion, kuten Suomen ilmailuliitto teki jo 2014. Kansainvälistä siviili-ilmailujärjestöä (ICAO) suositetaan määrittelemään näiden pelastusjärjestelmien osat selvästi erottuvan ja tunnistettavan värisiksi.

Finavia Oyj kertoi jo tutkinnan kuluessa, että se lisää ohjeen pyroteknisten järjestelmien ilmoittamisesta lentosuunnitelmalomakkeeseen.

BRS-järjestelmiä (Ballistic Recovery Systems) valmistava BRS Aerospace kertoo rakettipelastusvarjon pelastaneen jo 308 ihmishenkeä. Järjestelmää on asennettu kymmeniin tuhansiin pienkoneisiin.


Ohjaaja menehtyi turmassa

Nummela_1Nummelan onnettomuudessa toinen koneen ohjaajista kuoli ja toinen loukkaantui vakavasti. Koelennolle lähtenyt lentokone kaarsi nousun aikana hitaalla nopeudella, sakkasi ja törmäsi maahan.

Mahdollisesti koneen miehistö väisti kuviteltua varjoliitimen hinausnarua, joka todellisuudessa oli maassa. Onnettomuuteen vaikuttivat puutteellinen yhteistoiminta valvomattomalla lentopaikalla sekä se, että suljetuksi ilmoitetulla kiitotiellä oli lentotoimintaa.

OTKES L2014-01 Tutkintaselostus (PDF-tiedosto)

Lue myös: