STX Finlandin Rauman telakalla Rajavartiolaitokselle rakennettava ulkovartiolaiva UVL10 sai perjantaina 2. elokuuta nimekseen Turva. Kummina vesillelaskussa toimi sisäministeri Päivi Räsänen. Lähes satametrinen Turva voi toimia helikopterien tukialuksena lentokantensa ansiosta.

Turvan erikoisuus on merivoimien ja Rajavartiolaitoksen alusten ensimmäinen varsinainen lentokansi. Komentosillan etupuolella olevaa laskeutumispaikkaa voi hyödyntää monella eri tavalla. Vastaavia on toki aiemmin ollut mm. suomalaisilla jäämurtajilla.

Pitkäaikaiseen säilytykseen ei helipadia ole tarkoitettu, koska aluksella ei ole sääsuojaa kopterille. Sille voidaan kuitenkin kelin salliessa laskeutua ja sammuttaa moottorit lyhyemmän tukeutumisen ajaksi.

Lentokansi on mitoitettu Rajan tulevaa pääkalustoa eli Super Puma -koptereita varten. Nykyisin niitä on käytössä kolme kappaletta.

Rajavartiolaitos saa kaksi tilaamansa uutta keskiraskasta Eurocopter AS332L1e Super Puma -meripelastushelikopteria käyttöönsä vuonna 2015. Malmille sijoitettavia, erittäin sääkelpoisia ja tehokkailla valvontavälineillä varustettuja koneita käytetään koko merialueellamme. Ne korvaavat aiemman Agusta Bell AB412 -kaluston.

Rajavartiolaitos modifioi Turkuun tukeutuvat kolme vanhempaa kopteriaan. Jo 1988 - 1992 käyttöön otetut AS332L1 Super Pumat uudistetaan vuoteen 2019 mennessä.

Käyttöikä jatkuu näin 15 - 20 vuodella ja suorituskyky vastaa uusia koneita. Päivitysten kokonaisarvo on noin 33 miljoonaa euroa.

Mofifikaatiot tekee kopterit aikanaan rakentanut Eurocopter (ent. Aerospatiale). Ensi vuoden alusta valmistaja on EADS:n uudelleenbrändäyksen myötä nimeltään Airbus Helicopters.

Parikymmentä vuotta palvelleet Super Pumat saavat tässä yhteydessä mm. modernit LCD-näyttöihin perustuvat lasiohjaamot.

Uusi ulkovartiolaiva Turva kykenee tankkaamaan koptereita merialueella. Lentopetrolia aluksen säiliöissä on useita kuutioita, varmasti riittävästi yhden pelastusoperaation tarpeisiin.

Merellä tapahtuva tankkaus pidentää merkittävästi kopterien toiminta-aikaa varsinaisella tehtäväalueella. Aikaisemmin niiden piti lentää maatukikohtiin hakemaan lisää kerosiiniä, jolloin varsinaiseen pelastamiseen käytettävä aika lyheni.

Tankkaus onnistuu normaalisti lentokannelle laskeutumalla tai kovemmassa kelissä suoraan leijunnasta. Silloin kopterin vinssin vaijerilla nostetaan alukselta polttoaineletku ylös ja säiliöt tankataan ilmassa. Maavoimien NH90-koptereilla on sama kyky.

Turvalla on sairashyttejä, joten se kykenee vastaanottamaan pelastettuja henkilöitä pienemmistä aluksista tai helikoptereista. Myös kopterimiehistöjen vaihtaminen on mahdollista lentokannen ansiosta.

Uudella ulkovartiolaivalla ei ole järjestelmää, jolla kopterit voisivat kanteen laukaistavan ankkurikoukun avulla vinssata kovassa kelissä turvallisesti kiinni rajusti heiluvaan kanteen. Super Pumaan ei markkinoilta ole saatavilla tällaista laitteistoa, mutta Itämeren olosuhteissa sellaiseen ei olisi kovin usein tarvettakaan.

Lento-operaatioiden tarkkoja käyttörajoja sään ja aallokon suhteen ei vielä ole määritelty, koska alus on vasta rakenteilla. Ne muodostuvat tulevissa koeajoissa ja käytön myötä. Turvan komentosillan rakenteisiin asennetaan lähestymisvalojärjestelmä, jonka avustamana kopterit voivat turvallisesti laskeutua lentokannelle.

Ulkovartiolaivan sensorijärjestelmän ydin on EADS-konserniin kuuluvan Cassidianin TRS-3D -tutka, joka on jo käytössä merivoimien Hamina- ja Hämeenmaa-luokkien aluksilla (kuvassa oikealla ylin antenni). Niissä sitä käytetään mm. Umkhonto-ilmatorjuntaohjusten maalien määritykseen.

TRS-3D:llä pystytään luomaan erittäin tarkkaa ilma- ja meritilannekuvaa. Tämä mahdollistaa aluksen käyttämisen esimerkiksi lento-operaatioiden johtopaikkana suuremmassa pelastustehtävässä.

Turva maksoi vajaat 100 miljoonaa euroa. Toisen saman luokan aluksen rakentaminen on mahdollista, mutta rahoitusta ei vielä ole. Käyttökulut noin 30 hengen miehistön vaativalla aluksella ovat kolmisen miljoonaa euroa vuodessa.

Vuoden 2013 lopulla valmistuva, jopa maailmanlaajuisesti alan terävintä kärkeä edustava 96 metriä pitkä ja 17 metriä leveä ulkovartiolaiva on valmistuttuaan sinivalkoinen. Aiempien alusten vihreän värin korvaava siniristilipun väritys tukee Rajavartiolaitoksen mukaan työskentelyä merialueittemme kansainvälisessä toimintaympäristössä.

Nimiehdotuksia alukselle saatiin avoimessa kilpailussa kaikkiaan 1358. Rajavartiolaitos valitsi nimen Turva, jolla on perinteitä ja joka kuvaa hyvin Rajavartiolaitoksen ydintehtäviä.

Valmistuttuaan Turva sijoitetaan Suomenlahdelle. Se on merellä läpi vuoden, kaikkiaan noin 300 vuorokautta.

Ulkovartiolaivaa käytetään rajavalvontaan, meripelastukseen, ympäristönsuojeluun ja luonnonvarojen valvontaan, öljyntorjuntaan avomerellä sekä viranomaisyhteistyöhön. Alukselta kyetään operoimaan apuveneillä.

Laivaa voidaan käyttää Itämeren alueella kaikissa sää- ja näkyvyysolosuhteissa. Se kykenee itsenäiseen pitkäaikaiseen toimintaan suuren toimintasäteensä ansiosta.

Turvan runko ja sen järjestelmät on suunniteltu merikelpoisiksi sekä käyttövarmoiksi silmälläpitäen toimintaa äärimmäisissä oloissa. Myynnissä olevat kolmeTelkkä-luokan alusta kykenivät vain kesätoimintaan, Uusi suuri ulkovartiolaiva Turva kulkee myös jäissä.

Aluksessa on iso työkansi ja öljynkeräysjärjestelmä. Tilavat kerätyn öljyn tankit mahdollistavat pitkän toiminta-ajan. Avomeriöljyntorjuntaa voidaan suorittaa tarvittaessa aallokossa ja talviolosuhteissakin. Laivalla on myös kyky vaikeiden kemikaalionnettomuuksien torjuntaan.

Ulkovartiolaivalla on luonnollisesti monipuolinen meripelastuskyky. Se kykenee toimimaan vaikeissa olosuhteissa ja toimii tarvittaessa johtokeskuksena monialaonnettomuuksissa. Turvalla on suuri sammutusteho laivapaloja varten sekä kyky suuren henkilömäärän pelastamiseksi mereltä tai toisesta aluksesta.

Myös aluksen 100 tonnin hätähinauskyky on hyödyksi tilanteessa, jossa joudutaan hinaamaan isoa onnettomuusalusta, jopa ohjauskyvytäntä öljytankkeria. Ulkovartiolaiva on myös varustettu niin, että sillä on se sietää vaurioita karilleajo-, palo-, konerikko- ym. ongelmatilanteissa. Aluksessa on kaksoispohja, kahdennettu konehuone sekä erilliset järjestelmät toimintakyvyn ylläpitämiseksi.

Turvaa voidaan hyödyntää myös Suomen meripelastusvastuualueen ulkopuolella tavanomaisissa ja suuronnettomuuksissa toimimalla evakuointialustana, öljyntorjunta-yksikkönä tai onnettomuusalueen johtoyksikkönä.

Aluksessa on monipolttoainemoottorit, jotka voivat käyttää LNG-kaasua tai dieseliä. Turvassa on kaksi Azipod-ruoripotkuria sekä yksi kiinteäakselinen potkuri. Teksti ja kuvat: Tero Tuominen

Lue myös: