Puolustusvoimat nopeuttaa uusien lennokkien hankintaa - myös ilmatorjuntakykyä vahvistetaan

Orbiter_katapultilla_nose_closeHallitus päätti 5. huhtikuuta kohdentaa puolustusmäärärahoihin lisärahoitusta yhteensä noin 2,2 miljardia euroa päättyneessä kehysriihessä koskien vuosien 2023 - 2026 julkisen talouden suunnitelmaa. Puolustusvoimat nopeuttaa uusien lennokkien hankintaa ja vahvistaa materiaalihankinnoin mm. myös ilmapuolustusta.

Puolustusvoimat on rakentanut ja kehittänyt Suomen puolustuskykyä pitkäjänteisesti. Puolustusvoimien päätehtävä on Suomen sotilaallinen puolustaminen ja Venäjän hyökkäys Ukrainaan on osoittanut kansallisen puolustuskyvyn tärkeyden.

Nyt Puolustusvoimien määrärahoja lisätään vuonna 2023 noin 788 miljoonalla eurolla ja vuosina 2024-2026 noin 408-536 miljoonalla eurolla vuodessa. Määrärahat kohdennetaan muun muassa henkilöstöön, kertausharjoituksiin ja puolustusmateriaalihankintoihin sekä Puolustusvoimien toimintaan ja valmiuteen. Hallitus on lisäksi päättänyt, että kevään toisessa lisätalousarviossa vuodelle 2022 puolustuksen määrärahoja kasvatetaan noin 700 miljoonalla eurolla. Näiden lisäresurssitarpeiden sisältö tulee vielä tarkentumaan kevään aikana.

Vaihto_kivinen"Jokaisen maan on varauduttava turvallisuusympäristön haasteisiin. Näitä tarpeita eivät poista kansainvälinen puolustusyhteistyön syventäminen tai puolustusliitto Naton jäsenyyden mahdollinen hakeminen", korosti Puolustusvoimain komentaja kenraali Timo Kivinen puolustuskyvyn parantamista.

Puolustusvoimien määrärahoja lisätään vuodesta 2023 alkaen. Määrärahat kohdennetaan muun muassa henkilöstöön, kertausharjoituksiin ja puolustusmateriaalihankintoihin sekä Puolustusvoimien toimintaan ja valmiuteen. Määrärahoja lisätään vuonna 2023 noin 788 miljoonalla eurolla ja vuosina 2024−2026 noin 408−536 miljoonalla eurolla vuodessa.

Lisärahoitus mahdollistaa Suomen puolustuskyvyn ja Puolustusvoimien valmiuden parantamisen. Suomeen ei kohdistu tällä hetkellä välitöntä sotilaallista uhkaa, mutta Puolustusvoimilla on oltava riittävän nopea toimintavalmius ja kyky toimia pitkäkestoisessa ja laajamittaisessa sotilaallisessa kriisissä.

Puolustusvoimat vahvistaa hankinnoilla eri osa-alueita laaja-alaisesti mm. tiedustelukyvyn, kyberpuolustuksen ja pimeätoimintakyvyn kanssalta. Hankinnoissa otetaan huomioon Puolustusvoimien normaali kehittäminen, joka jatkuu nyt tehtävien lisähankintojen ohessa.


Uusia lennokkisuorityskykyjä hankintalistalla

Orbiter_cooling_1Puolustusvoimat käynnisti syksyllä 2021 miehittämättömien ilma-alusjärjestelmien testaus- ja kokeilutoiminnan osana omien suorituskykyjen kehittämisvalmiuksien luomista. Kyseisessä hankkeessa selvitettiin MUM-T -tutkimusprojektissa miehitettyjen ja miehittämättömien järjestelmien yhteistoimintaa erilaisissa tilanteissa.

Puolustusvoimat sai Kemijärvellä toteutuissa koelennoissa ja tutkimusyhteistyöstä ymmärrystä miehittämättömän ilmailun kehityksestä ja pääsi kokeilemaan sekä arvioimaan miehittämättömien ja miehitettyjen ilma-alusten yhteistoimintaa suomalaisissa olosuhteissa.

Miehitettyjen ja miehittämättömien järjestelmien yhteistoiminnalla voidaan mm. parantaa tilannekuvaa, pienentää uhkaa omille joukoille, vähentää väsymyksestä ja stressistä johtuvia virhearviointeja sekä parantaa sotilaallista suorituskykyä tilanteissa, joissa ihmisen reagointinopeus ei ole riittävä.

Osallistuminen MUM-T -projektiin oli osa sitä pitkäjänteistä työtä, jolla Puolustusvoimat kehittää osaamistaan mm. miehittämättömiin järjestelmiin, niiden torjuntaan sekä tiedonsiirtoon liittyvissä teknologioissa.

UAS_ohjaus_1Puolustusvoimat osallistuu keväällä 2022 myös EU-tutkimusprojektiin Integrated Modular Ground Systems (iMUGS), jossa kehitetään miehittämättömien järjestelmien autonomisia ominaisuuksia sekä ihmisen ja koneen yhteistoimintaa. Suomessa toteutettavassa demonstraatiossa käytetään miehittämätöntä maa-ajoneuvoa yhdessä dronen kanssa mm. riskialttiiseen tiedusteluun, jolla pyritään nopeampaan ja kattavampaan tilannekuvaan kohteiden tunnistamiseksi ja paikantamiseksi.

Nyt saadun lisärahoituksen turvin nopeutetaan myös uusien lennokkisuorituskykyjen hankintaa ja käyttöönottoa.

 
Muuttunut toimintaympäristö  kohdistaa hankintoja myös ilmatorjunta-aseisiin

Puolustusvoimat vastaa uusilla puolustusmateriaalihankinnoilla muuttuneen toimintaympäristön asettamiin vaatimuksiin varmistaakseen kriittisen materiaalin saatavuuden. Samalla täydennetään pitkällä aikavälillä syntyneitä vajeita.

PV100_Hki_0518_1Ilma-aseen merkitys taistelukentällä osana joukkojen tulenkäyttöä on entisestään kasvanut ja Suomen hankinnat kohdistuvatkin mm. ilmatorjunta-aseisiin ja ilmapuolustuksen ohjuksiin.

Suomen ilmatorjunnan kalusto on Maavoimien mukaan iältään hyvin vaihtelevaa, mutta sensoreita ja ohjelmistoja päivitetään aika ajoin vastaamaan muuttuvaa toimintaympäristöä ja muuttuvia tietoteknisiä ratkaisuja.

PV100_Hki_0518_3Käytössä on nykyisin ITO12 (NASAMSII-FIN, Norwegian Advanced Surface-to-Air Missile System) ja olalta laukaistavia ITO15 (Raytheon FIM-92 Stinger RMP Block 1, Reprogrammable MicroProcessor) suorituskykyjä. Vanhempaa torjuntakykyä edustavat ilmatorjuntaohjus 90M (Crotale NG) sekä Ilmatorjuntaohjus 05 (ASRAD-R/RBS70) ja 05M (RBS 70) -järjestelmät.

Ilmatorjunnan tykkikaluston viimeisimpiä varsinaisia suorituskyvyn lisäykset ovat olleet 23ITK61:n pienen erän modifiointi, sekä 35ITK88 tulenjohtolaitteiden (TJL 97SFM) modifiointi/uusiminen. Lisäksi ilmatorjuntapanssarivaunu 90:n (Marksman) alustat vaihdetaan Leopard 2A4:ään asejärjestelmän pysyessä samana.

Rafael_Stunner_1Puolustusvoimien ilmatorjunnan korkeatorjuntakyvyn parantamiseen tähtäävä ITSUKO-hanke eteni maaliskuussa 2022, kun Puolustusvoimat ilmoitti jatkavansa neuvotteluita Israel Aerospace Industriesin sekä Rafael Advanced Systemsin kanssa. Päätöksiä odotetaan tehtäväksi alkuvuodesta 2023.

Ilmatorjunnan kehittämisen ITSUKO-hankkeessa eli ilmatorjunnan poistuvien suorituskykyjen korvaamisen tähtäävässä suorituskyvyn uusinnassa on kaksi osahanketta. Niitä ovat korkeatorjunta ja alueellinen kattavuus.

Suomen korkeatorjuntakyky perustui aiemmin käytöstä poistettuun venäläiseen Buk-M1 -kalustoon (ItO96). Näiden käytöstä poistamisen myötä korkeatorjuntakyky ovat paikanneet F/A-18 Hornet -hävittäjät.

ESSM-launchMerivoimien uusiin Pohjanmaa-luokan korvetteihin saadaan uusi ITO20-ilmatorjuntaohjusjärjestelmä, joka koostuu mm. Raytheonin RIM-162 ESSM -ilmatorjuntaohjuksista (Evolved SeaSparrow Missile).

Merivoimien Hamina-luokan ohjusveneillä ja Hämeenmaa-luokan miinalaivoilla on nykyisin  käytössä eteläafrikkalainen Denel Umkhonto -ilmatorjuntaohjus (ITO04).

Ilmatorjunnan kehittämisohjelma on osa ilmapuolustuksen laajempaa kehittämisohjelmaa ja se liittyy läheisesti Puolustusvoimien strategisiin HX- ja Laivue 2020 -hankkeisiin. Kaikki kolme hankintaa ovat osaltaan ilmapuolustuksen kokonaisvaltaista kehittämistä. MH

  Lue myös: