Seitsemän vuotta Maata kiertänyt Suomen avaruusrekisterin ensimmäinen satelliitti Aalto-1 lensi maanantaina 2. syyskuuta 2024 viimeisen kerran Suomen yli ja palaa ilmakehään. Vuonna 2017 avaruuteen laukaistu Aalto-1 oli opiskelijavoimin rakennettu, ensimmäinen suomalainen satelliitti.

 

"Opiskelijoiden ja tutkijoiden rakentama Aalto-1 aloitti Suomessa uuden avaruusajan", sanoi projektia vetänyt professori Jaan Praks.

 

Syyskuun ensimmäisinä päivinä tämä historiallinen avaruusmatka päättyy, kun satelliitti palaa ilmakehään, missä kitka kuumentaa sen ja polttaa tuhkaksi lähes kokonaan. Jos palaminen tapahtuu pimeän aikaan, näky muistuttaa kirkasta tähdenlentoa, mutta on hitaampi ja pitkäkestoisempi.

 

Aalto-1 laukaistiin avaruuteen intialaisen PSLV-C38 (Polar Satellite Launch Vehicle) -raketilla Satish Dhawan avaruuskeskuksesta. Tuolloin raketin kyydissä lähetettiin kiertoradalle kaikkiaan 30 satelliittia 14 eri maasta.

 

Aalto-1 vei avaruuteen kolme tieteellistä instrumenttia: VTT:n kehittämän kuvantavan spektrometrin, Helsingin ja Turun yliopistojen yhteistyönä kehitetyn säteilyilmaisimen sekä Ilmatieteen laitoksen plasmajarrun. Kaikkien instrumenttien kehitystyö on jatkunut, ja niiden uudempia versioita on päässyt mukaan uusille avaruustehtäville, muun muassa kuvaamaan asteroideja.

”Samalla olen iloinen, sillä Aalto-1 tekee tilaa monelle uudelle suomalaiselle satelliitille, eikä jää kiertoradalle avaruusromuksi”, totesi Praks.

Ison maitopurkin kokoinen ja neljän kilogramman painoinen Aalto-1 teki monella lailla suomalaista avaruushistoriaa. Sen myötä Suomi sai oman avaruuslain ja avaruusesinerekisterin, ja Suomessa myönnettiin ensimmäinen radiolupa ja käyttölupa satelliitille. Aalto-1 oli myös ensimmäinen suomalainen avaruusesine kansainvälisessä avaruusrekisterissä.

Aalto-1:n ympärille muodostui nuori tiimi, joka sytytti Suomeen uuden avaruusinnostuksen ja aloitti kaupallisten satelliittien valmistamisen Suomessa. Suomesta on nyt tullut johtava piensatelliittimaa Euroopassa, erityisesti maata kuvaavien satelliittien kehittäjänä ja valmistajana.

”Nykyään Suomella on jo kymmeniä satelliitteja avaruudessa, ja niistä melkein kaikki on rakennettu Otaniemessä. ICEYE, Kuva Space, Arctic Astronautics, Aurora Propulision – monia suomalaisyrityksiä ei olisi ilman tätä opiskelijaprojektia, joka kokosi innokkaat tulevaisuuden tekijät avaruusteeman ympärille”, iloitsi Praks.

Toinen ensimmäisistä Suomi-satelliiteista eli Aalto-2 syöksyi ilmakehään jo helmikuussa 2019. Se oli kuitenkin rekisteröity lupakäytäntöjen helpottamiseksi Belgiaan. Aalto-2 ei toiminut avaruudessa kaikilta osin suunnitellusti, ja yhteys satelliittiin menetettiin pian Kansainväliseltä avaruusasemalta vapauttamisen jälkeen.

Lue myös: