Finnairin lentoemäntien ja stuerttien kiehtovan työn vauhdikkaat ja jännittävät tapahtumat niin lennolla kuin kotona on koottu Taivas mikä työpaikka! -kirjaan. Siitä löytyy nauruhermoja kutkuttavia sekä vakavampiakin tositapahtumia, joihin rautaiset asiakaspalvelun ammattilaiset ovat työssään joutuneet. Tarinat viideltä vuosikymmeneltä kertovat, miten maailma on muuttunut. Meluisat pienet lentokoneet ovat vaihtuneet suurempiin ja mukavampiin, työtilat ovat parantuneet, mutta lentoemäntä on yhä lentoemäntä. Heidän ja stuerttien työ on yhä täynnä vauhtia ja vaarallisia tilanteita. Kirjan tuotot käytetään hyvään tarkoitukseen: Suomen Mielenterveyden keskusliiton nuorten ja lasten Prinsessa-koulukampanjan toimintaan. Taivas mikä työpaikka! -kirjan ovat kirjoittaneet lentoemännät Riitta Kiiveri, Noora Kunttu, Pirkko Saari, Christina Strandberg, Meriitta Ahtikari, Kati Kaivanto ja Lene Malmström sekä stuertti Tony Pokkinen. Atar-kustannuksen 256-sivuinen kirja (ISBN 978-952-67577-4-2) julkaistaan 5. lokakuuta ja se on saatavilla kirjakaupoista viimeistään 8. lokakuuta alkaen. Siitä on luvassa myös englanninkielinen versio Airborne: Tales from a Thousand and One Flights. Ohjelmallinen julkistamistilaisuus järjestetään 5. lokakuuta ja liput siihen myytiin loppuun 28 tunnissa jo elokuussa. Kirjaa voi tilata ennakkoon projektin omien nettisivujen kautta.
Muutamia ennakkomaistiaisia kirjasta (kannen lopullinen kuva ja siinä olevan lentoemännän henkilöllisyys paljastuu vasta julkaisutilaisuudessa): RUOKATARJOILU Täpötäyteen lomakoneeseen tuli vanhempi miesmatkustaja, jonka reissu oli jo alkumetreillä täynnä kaikenlaisia ongelmia ja valitus alkoi välittömästi koneen ovella. Hän oli tilannut kasvisannoksen sekä ikkunapaikan, mutta lähtöselvitys oli antanut käytäväpaikan 5C. Ajattelin yllättää matkustajan ja ennen ruokatarjoilua tein roskakehikosta ”ikkunakehyksen”, johon leikkasin verhot sinisestä imuliinasta. Kiinnitin verhot maalarinteipillä ja rypytin ne kauniisti nipuksi roskakehikon molemmille puolille. Kun tulimme ruokavaunun kanssa kyseisen kiukkua puhisevan miehen kohdalle, nostin ikkunakehyksen ruokavaunusta ja sanoin sen läpi hänelle: ”Olen todella pahoillani, että palveluketjumme pääsi pettämään pahasti ikkunapaikkatoiveenne kanssa, mutta meillä on mukana kuitenkin tilaamanne kasvisruoka sekä tällainen siirrettävä ikkuna. Yritämme täällä koneessa tehdä parhaamme, jotta matkanne onnistuisi.” Tarjoilin erikoisannoksen matkustajalle ja kysyin samalla, haluaisiko hän että pidän ”ikkunaa” paikoillaan ruokailun ajan. Matkustaja purskahti nauramaan hillittömästi ja koko alkumatkan jatkunut mökötys vaihtui iloiseen ilmeeseen loppumatkan ajaksi. TUTTUJAKO? Kävelin viisikymppisen äitini kanssa Stockan alakerrassa, kun ohitsemme kulki tuttu kollega, jota moikkasin iloisesti ja hän moikkasi takaisin. Selitin äidilleni, että yksi kollega, johon äitini vastasi: ”Eikä ollut. Se oli Kymppiuutisten uutisankkuri.” LENNOLLA Pienessä nosteessa oleva miesmatkustaja tuli MD-11:n takakeittiöön ja hetken katseltuaan lentoemäntää työnsä touhussa toteaa: ”Mikä tamma!” Ensihäkellyksestä toivuttuaan emäntä hymyili matkustajalle ja sanoi: ”Taidatte olla hevosmiehiä.” Mies ilahtui ja kertoi, että hänellä on monta ravihevosta ja nyt hän oli matkalla laukkakilpailuihin Shanghaihin. Siinä sitten molemmat nauroivat ja mies oli silmin nähden tyytyväinen näppärään sanailuunsa. RUOKATARJOILU Euroopan lennolla oli bisnesluokassa matkustajana aikansa tunnetuin rallikuski, jolle topakka vanhempi lentoemäntä opasti äidillisen ystävällisesti: ”Nuori mies, meillä otetaan lippalakki pois päästä, kun syödään.”
Lue myös: Finnairin lentoemäntien Flashmob Crew Loungessa: YouTube
|
|||