Kiistan taustalla on työeläkejärjestelmää koskeva lainsäädäntöuudistus ja sen mukanaan tuomat mahdolliset lisäkustannukset. Finnair tiedotti jo syyskuussa 2015 pyrkivänsä aktiivisesti toimiin jotta eläkeuudistus ei tuo sille kohtuuttomia kustannuksia. Työtuomioistuimessa kantajana oli PALTA ja vastaajana Suomen Liikennelentäjäliitto (SLL). Pääkäsittely pidettiin työtuomioistuimessa 18. tammikuuta ja tuomio annettiin pikaisella aikataululla jo 1. helmikuuta. PALTA ja Finnair olivat pyytäneet asialle kiireellistä käsittelyä, koska asialla olisi merkittävä taloudellinen vaikutus Finnairille. Syynä on mm. se ,että Finanssivalvonta (Fiva) edellyttää, että eläkelainsäädännön muutokset tulee ottaa huomioon vuoden 2015 tilinpäätöksessä. Listattuna yrityksenä Finnairin tulee laatia konsernitilinpäätöksensä kansainvälisten IFRS-kirjanpitostandardien mukaisesti. Finnairin mukaan työehtosopimuksen oikea tulkinta tulisi olla selvillä viipymättä niin, että se tietäisi eläkeuudistuksen todelliset vaikutukset sekä Finnairin että yksittäisen liikennelentäjän kannalta heti alkuvuodesta 2016. Suomen Liikennelentäjäliitto (SLL) vastusti kanteen vahvistusvaatimusta ensisijaisesti ennenaikaisena ja toissijaisesti perusteettomana. SLL:n mukaan vaatimus ei voi koskea 16. marraskuuta 2016 saakka voimassaolevan työehtosopimuksen aikakautta koska työeläkeuudistus on tulossa voimaan vasta 1. tammikuuta 2017. Osapuolet ovat työtuomioistuimen mukaan käyneet neuvotteluja mahdollisesta kompromissiratkaisusta, mutta se ei kummankaan osapuolen näkemyksen mukaan ole muodostanut estettä asian käsittelylle työtuomioistuimessa.
Työtuomioistuimen asiasta TT 2016:7 antaman yksimielisen tuomion mukaan kanne hylättiin ennenaikaisena. Palvelualojen työnantajat PALTA ry on hävinneenä osapuolena velvollinen korvaamaan Suomen Liikennelentäjäliitto SLL:n oikeudenkäyntikulut. Kuluvaatimus on määrältään riidaton. SLL:n osalta kulut olivat 8625 euroa. Paltan omat kulut olivat huomattavasti suuremmat 111 470 euroa. Teknisesti Finnair hävisi työtuomioistuimessa ja perusteluissa todetaan, että voimassa olevan työehtosopimuksen mukaan liikennelentäjien eläkkeiden määräytyminen on sidottu meneillään olevan sopimuskauden ajaksi nyt voimassa oleviin Finnairin Eläkesäätiön sääntöihin. Tuomioistuimen mukaan tätä tulkintaa tukee myös sopimusmääräyksen hyvin selvä sanamuoto. Tuomiossa todetaan kuitenkin myös, että seuraavan työehtosopimuksen aikana myönnettävän eläketurvan sisältö on keskeneräinen ja osapuolten välisten neuvottelujen alainen asia.
Vuonna 2017 voimaan tulossa oleva työeläkeuudistus koskisi muun muassa lakisääteisen eläkeiän asteittaista korottamista 63:sta 65 vuoteen. Lisäeläkettä Finnairilla maksavan Finnairin Eläkesäätiön sääntöjen mukaan tietyillä työntekijäryhmillä on oikeus saada eläkettä jo aiemmasta erityisestä eläkeiästä lukien. Kiistan kohteena olleet lisäeläke-edut koskevat mm. Finnairin noin 700 liikennelentäjää. Sääntöjen mukaan liikennelentäjät voivat jäädä eläkkeelle viimeistään 60 vuoden iässä. Kyseessä on etu, joka on osa lentäjien kokonaispalkkausta. Lentäjäliiton mukaan lisäeläkesopimuksen taustalla on vuosikymmenten sopimuskulttuuri. Finnairin syyskuussa 2015 julkistaman tiedon mukaan mahdollinen eläkevelvoite kasvaisi yhteensä noin 30 miljoonalla eurolla. Lisäksi muutos kasvattaisi henkilöstökuluja noin kahdella miljoonalla eurolla vuosittain. Finnairin julkisuuteen antaman tiedon mukaan lentäjät jäävät lisäeläkkeelle keskimäärin 58-vuotiaana. PALTA on Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n alainen työnantajaliitto. Työtuomioistuin TT 2016:7 Ennenaikainen kannevaatimus
|
|||
