Rissalan lentoasemalla oli torstaina käynnissä melkoinen kuhina erityisesti yritysalueella, johon HX-hävittäjähankkeeseen osallistuvat valmistajat pystyttivät osastojaan. Ruokakauppiaat ja muut myyjät tulevat enimmäkseen vasta perjantaina. Ensimmäiset koneet ovat jo saapuneet ja ehtineet jo harjoitellakin.

Sää Rissalassa oli torstaina ennustettua parempi. Kova tuuli kuitenkin esti esimerkiksi Gloster Gauntlet -kannuspyöräkoneen siirtolennon Kymistä Rissalaan. Näkyvin paikalle jo ehtinyt oli lentoasemarakennuksen eteen asematasolle pysäköity Baltic Bees -osastolentoryhmä sini-keltaisine Aero L-39 Albatross -koneineen (otsikkokuvassa lentoon lähdössä, klikkaa suuremmaksi).

Illalla puoli kahdeksan maissa kentälle laskeutui harvinaisuus: Yhdysvaltain ilmavoimien 67th Special Operations Squadronin Lockheed Martin MC-130J Commando II -kone (oikealla rullaamassa). Se on erikoisjoukkojen käyttöön tarkoitettu versio legendaarisesta C-130 Hercules -kuljetuskoneesta.

Hercules tukee näytöksen ehkä kiinnostavinta vierasta: Bell-Boeing CV-22B Osprey on ns. tiltrotor, jossa yhdistyy kiinteäsiipisen koneen nopeus ja helikopterin kyky pystysuoriin nousuihin ja laskuihin. Se on saapumassa Suomeen huomenna Puolasta. 

Lentonäytöksen lehdistötilaisuus pidettiin torstaina teltassa aiheeseen sopivissa merkeissä, sillä sen aikana kahdeksan Ilmavoimien McDonnel Douglas (Boeing) F/A-18 Hornet -monitoimihävittäjää starttasi jylisten normaaleille harjoituslennoilleen. Tapahtuman Airboss 1 eli Perttu Karivalo joutuikin keskeyttämään esityksensä jokaisen nousun ajaksi.

Rissalalla on vuosikymmenien perinne lentonäytösten järjestämisessä. Monet niistä ovat olleet myös kansainvälisen kiinnostuksen kohteena itävieraidensa ansiosta.

Neuvostoliittolainen MiG-29-hävittäjä oli ensimmäistä kertaa nähtävänä länsimaissa Rissalan näytöksessä 1986. Aiemmin koneesta oli nähty vain suttuisia satelliittikuvia. Ilmavoimien MiG-21-hävittäjillä lentänyt Karjalan lennosto Rissalassa isännöi tuolloin säännöllisesti vastaavia laivuevierailuja Neuvostoliitosta.

Tour de Sky 2016 -nimellä markkinoidun lentonäytöksen tavoitteena on 15 000 - 20 000 katsojaa. Määrä on maakuntanäytökselle tyypillinen jos kaikki sujuu hyvin.

Suurin riski on tietenkin sää. Myös lähiseudun muut tapahtumat kilpailevat lentonäytöksen yleisöstä. Seudulla on esimerkiksi käynnissä Pohjoismaiden laajin tanssifestivaali Kuopio tanssii ja soi. Samaten jopa parhaillaan meneillään oleva viherrehun korjuukausi voi verottaa kävijämääriä.

Lentonäytöksen johtaja Perttu Karivalon mukaan organisaation kannalta hektisin aika koittaa perjantaina, jolloin suurin osa koneista saapuu ja myös harjoittelee ilmassa ohjelmiaan. Monien liikkuvien osien sovittaminen yhteen on haastavaa aikataulujen eläessä. Lauantain ja sunnuntain varsinaiset näytökset on aikataulutettu ja ne sujuvat perjantain jälkeen jo rutiinilla.

Lentonäytös on myös logistiikkaa: tavarat pitää saada alueelle, rakentaa osastot ja tapahtuman jälkeen sama toisin päin. Kaikki tapahtuu normaalisti tiukasti turvavalvotulla alueella toimivan lentoaseman ja Karjalan Lennoston sotilasalueen välissä.

Siksi kaikki alkaakin aidan rakentamisesta yleisölle avoimen alueen ympärille. Kyseessä ei ole kuitenkaan kuvausmahdollisuudet pilaava parimetrinen aita, jollaisia on nähty esimerkiksi Helsinkin-Malmin viimeisimmissä näytöksissä.

Näytöspäivien logistiikka ei puolestaan eroa kovinkaan paljon muista suurista yleisötapahtumista. Yleisö pitää saada jouhevasti alueelle ja sieltä  pois (saapumisohjeet löytyvät tapahtuman nettisivuilta). Myös ruoka- ja juomahuolto on hoidettava sekä tuotava paikalle tarvittava määrä bajamajoja.

Viime aikojen Suomen Ilmailuliiton päälentonäytöksistä Rissala eroaa siinä, että nyt paikalla on Ilmavoimien HX-hankkeen houkuttelemana peräti viisi kansainvälistä hävittäjävalmistajaa. Tämä näkyy niin näyttelyalueella kuin varmasti näytöksen budjetin tulopuolella. Torstaina esittelytiloja rakennettiin kiihkeästi, jotta ne olisivat valmiina perjantain  media- ja ammattilaispäivänä.

Tiedotustilaisuudessa oli mukana myös Ilmavoimien vuoden 2016 Hornet-esityslentäjä Ville Hirvonen. Hänet ylennettiin majuriksi puolustusvoimien lippujuhlapäivänä 4. kesäkuuta. Karjalan lennostossa laivueupseerina ja lennonopettajana työskentelevä ohjaaja saa esitellä kotiyleisönsä edessä Ilmavoimien pääkaluston suorituskykyjä.

Hirvonen (kuvassa oikealla) oli lentänyt Hornet-demonsa tiistaina ja keskiviikkona kumpanakin kaksi kertaa. Koska kyseessä on kotitukikohta, hän ei harjoitellut enää torstaina. Valmiina on kolme eri ohjelmaa.

Hyvän sään versiossa lennetään runsaasti myös pystyliikkeitä, välimallin ohjelma on sovitettu alhaisempaan pilvikorkeuteen ja Flat käsittää nimensä mukaisesti liikkeitä vain vaakatasossa.

Edellytyksenä Flat-ohjelman lentämiselle on 1100 jalan pilvikorkeus (noin 350 metriä) sekä viiden kilometrin vaakanäkyvyys. Ohjelmiaan Hirvonen on harjoitellut simulaattorissa 30 - 40 kertaa. Taivaalla takana Hornetilla on 15 sarjaa.

Torstaina harjoituksensa lensivät Midnight Hawks ja Baltic Bees -osastotaitolentoryhmät. Jälkimmäisen ohjelma on hienoa lentämistä, mutta se ehkä kaipaisi tiivistämistä. Lentonäytöksessä sille on varattu aikaa peräti 40 minuuttia.

Tour de Sky -lentonäytökseen on myyty noin 50 spotteripassia ilmailukuvaajille. Lähes puolet niistä on mennyt ulkomaalaisille alan harrastajille. Loppuunmyydyillä passeilla pääsee seuraamaan aitiopaikoilta lentonäytösalueelle koneiden saapumisia ja Rissalan normaalia liikennettä jo torstaista alkaen (vasemmalla). 

Spotterit pääsevät myös seuraamaan koneiden lähtöjä maanantaina. Aiemmissa päälentonäytöksissä medialle ja spotteripassit lunastaneille on ollut oma rajattu kuvausalueensa. Torstaina ei vielä selvinnyt, onko sellaista nyt luvassa. Teksti ja kuvat Tero Tuominen

 Lue myös: