Ilmatilanhallinnan hankkeilla miljoonasäästöt lentoyhtiöille

ATM_1Erilaiset ilmatilanhallinnan hankkeet ovat tuoneet lentoyhtiöille ajallisia ja rahallisia säästöjä jo vuosien ajan. Pelkästään Euroopan alueella ilmatilanhallinnan kehityshankkeet ovat säästäneet yhtiöiltä tonneittain polttoainetta ja vähentäneet CO2-päästöjä.


Yksi Euroopan suurimmista yksittäisistä ilmatilanhallinnan hankkeista, eli EUR RVSM-alue on tuonut jo kymmenen vuoden ajan säästöjä lentoyhtiöille. EUR RVSM -alue avattiin 24.1.2002 ja yhdellä iskulla 6 000 lennonjohtajaa 41 eri valtiossa otti käyttöön kuusi uutta lentopintaa. Uudistuksen avulla Euroopan ilmatilaan saatiin 25 prosentin lisäkapasiteetti vuosien 2002 ja 2007 välillä.

RVSM_lentopinnatRVSM-ilmatilan käyttöönotto vuonna 2002 oli suurin ja tärkein ilmaliikenteenhallinnan projekti Euroopassa. Lentokoneiden korkeusporrastusminimi laskettiin 2000 jalasta 1000 jalkaan. Uudet kuusi lentopintaa tulivat 29 000 ja 41 000 jalan välille nostaen kokonaismäärän kolmeentoista.

Uudistus siirsi lentokoneita pois samoilta lentopinnoilla, mikä osaltaan lisäsi turvallisuutta ja antoi lentoyhtiöille etuja suunnitella lentoja paremmin optimikorkeuksille. Taivaalle saatiin lisäkapasiteettia, myöhästymiset ja polttoaineen kulutukset vähenivät.

Lentoyhtiöiden vuosittaiset säästöt arvioitiin 3,9 miljardin euron luokkaan. Säästöiksi laskettiin myöhästymisten ja polttoaineen kulutuksien pienentyminen. Eurocontrol on tehnyt tutkimuksen myös RVSM-ilmatilan ympäristövaikutuksista, joiden mukaan polttoaineenkulutus ja CO2-päästöt vähenivät viisi prosenttia lentopinnan 290 yläpuolella. Vaikutus koko ilmatilassa oli noin prosentin verran. Vuonna 2002 se tarkoitti noin miljoonan tonnin vuosittaisia vähennyksiä CO2-päästöihin. RVSM on kenties ainoa ilmaliikenteenhallinnan ohjelma, jonka avulla on päästy näin isoihin päästövähennyksiin yhdellä kertaa.


Single European Sky lähestyy

European_FAB_structureLokakuussa 2001 Euroopan komission ehdotus Single Europen Sky eli Euroopan lennonjohtoalueiden yhtenäistäminen on entistä lähempänä toteutumistaan. Euroopan komission säännöstön käyttöönotto aloitettiin vuoden 2011 lopulla ja Euroopan päämäärä eli kansallisten toiminnallisten ilmatilalohkojen (Functional Airspace Block, FAB) esitys hyväksyttiin. Vuoden 2012 aikana komission esityksen mukaiset ilmatilalohkot otetaan käyttöön ja niiden ensimmäinen arviointi aika on vuosien 2012-2014 aikana.

Single European Sky -projektin tarkoitus on korvata nykyiset 67 eri lennonjohtoaluetta yhdeksällä toiminnallisella ilmatilalohkolla. Euroopan ilmatila on erittäin pirstaloitunutta ja lennonjohtoalueiden välillä on liian vähän koordinaatiota. Pirstaloitunut ilmatila lisää kustannuksia, heikentää turvallisuustasoa, rajoittaa kapasiteettia ja lisää sitä kautta lentämisen kustannuksia. Euroopan ilmatilan myöhästymiset ovat päivittäin jopa tuhannen tunnin luokkaa.

Ratkaisu ilmatilan pirstaloitumiseen on sen integraatio yhdistämällä pienempiä kansallisia yksiköitä isommiksi kokonaisuuksiksi, joita kutsutaan Functional Airspace Blockeiksi. FAB -konsepti kehitettiin SES:n ensimmäisen lainsäädäntöpaketissa, joka esiteltiin vuonna 2004. Tarkoituksena on saada lisää kapasiteettia ja tehokkaampaa ilmatilankäyttöä ja varmistaa etteivät kansalliset ilmatilan rajat vähennä lentoliikennevirtojen tehokkuutta.


Free Route Airspace tuo säästöjä

Taivas_1Free Route Airspace on ilmatilaa, jossa operaattori voi suunnitella reittinsä vapaasti ilman rajoituksia ennalta määriteltyjen pisteiden välillä. Free Route Airspace on avainasemassa lyhyempien reittien ja tehokkaan ilmantilan käytössä läpi mantereen.

Tarkoituksena on avata operaattoreiden käyttöön reittiverkosto, joka on käytössä 24/7 ja säästää useita miljoonia lentokilometrejä. FRA:n hyötyjä ovat vähentynyt polttoaineen kantaminen, vähentynyt moottoreiden käyntiaika, parempi verkoston ja lennon kulun ennustettavuus, taloudellisuus ja ympäristöystävällisyys.

Euroopan ilmatilankäyttö vapautuu entisestään, kun Free Route Airspacen käyttö laajenee koko 1,7 miljoonan neliökilometrin kokoisella FABEC-alueelle (Functional Airspace Block Europe Central), jolla lennetään 55 prosenttia Euroopan liikenteestä.

Vuosittain alueella lentää 5,5 miljoonaa lentoa ja ennusteen mukaan 7 miljoonan lennon raja lähestyy vuonna 2016. FABEC-aluetta pidetään keskeisen sijaintinsa ja kokonsa takia Single European Sky -projektin kulmakivenä.

FABEC-alueen muodostavat 14 aluelennonjohtoa ja 240 lentoasemaa Belgian, Ranskan, Saksan, Luxembourgin, Alankomaiden ja Sveitsin alueilla. FABEC-alueen lennonjohdoissa työskentelee 17 000 henkilöä, joista 5400 on lennonjohtajia.

FABECiin kuuluva Maastrich Upper Area Control Centre tarjoaa yöaikaan kello 24.00-08.00 ja viikonloppuisin jo 182 suoraa reittiä alueellaan. Vuosittaiset säästöt yksin MUAC:n ilmatilassa ovat 1,16 miljoonaa säästettyä lentokilometriä, 1300 säästettyä lentotuntia, 3900 tonnia polttoainetta, 12 300 tonnia CO2-päästöjä sekä 52 tonnia NOX-päästöjä.

Karlsruhen Upper Area Control Centre puolestaan tarjoaa 144 suoraa reittiä itäisen Saksan päällä. Useimmat Karlsruhen tarjoamat suorat reititykset ovat käytössä vuorokauden ympäri ilman eri rajoituksia. Lentoyhtiöiden vuosittaisten säästöjen arvioidaan olevan vähintään 2900 lentotuntia ja 8880 tonnia polttoainetta.

Molemmat edistysaskeleet ovat osa suurempaa FRA-kokonaisuutta FABEC-alueella. Käyttöönotto tapahtuu vaiheittain vuoden 2012 loppuun mennessä ja yhteistyössä sotilasorganisaatioiden kanssa yhä suurempi osa suorista reitityksistä saadaan käyttöön 24/7 Maastrichtin ja Karlsruhen alueilla, jotka kattavat lähes kolmasosan FABEC-alueesta. Vuoden 2012 aikana uusi FRA-alue yhdistetään vastaavanlaisiin alueisiin Pohjoismaissa, Englannissa ja Irlannissa sekä FABCE:ssa.


NEFAB yhdistää pohjoisen taivaan

Finavia_Raine_LuojusPohjois-Euroopan ilmatilalohkon (NEFAB) yhtenäistäminen etenee suunnitellusti ja Pohjolan lennonvarmistuspalvelutarjoajat ottavat askeleen kohti allianssia. Ilmatilalohkoon kuuluvat Suomen lisäksi Norja, Viro ja Latvia. Finavia osallistuu aktiivisesti yhteisen ilmatilalohkon rakentamiseen, sillä sen ansiosta on mahdollista kehittää lennonvarmistuspalveluiden kustannustehokkuutta ja pienentää lentoliikenteen ympäristövaikutuksia.

Viro, Suomi, Latvia ja Norja sekä lennonvarmistuspalvelujen tuottajat (EANS, Finavia, LGS ja Avinor) luovuttivat 22.12.2011 Euroopan komissiolle Euroopan unionin vaatimat asiakirjat Pohjois-Euroopan toiminnallisen ilmatilalohkon (North European Functional Airspace Block, NEFAB) perustamiseksi joulukuuhun 2012 mennessä. Maaliskuun 12. päivään 2012 asti ulottuvan tarkkailujakson aikana Euroopan unionin komissio ja kaikki sidosryhmät saavat esittää kysymyksiä ja huomautuksia asiakirjoista. Lohkoon sisältyvät valtiot aikovat allekirjoittaa sopimukset ilmatilalohkon perustamisesta kevään 2012 aikana.

ATM_NEFAB_areaPohjois-Euroopan ilmatilalohkon (NEFAB) laskennallisten hyötyjen odotetaan olevan vähintään 340 miljoonaa euroa jaksolla 2012-2025. Lentoliikenteen tehostuminen johtaa pienempään polttoaineenkulutukseen ja näin ollen myös pienempiin hiilidioksidipäästöihin.

"Ilmatilalohkojen yhtenäistäminen on konkreettinen keino, jonka avulla on mahdollista parantaa koko lentoliikenteen palveluketjun sujuvuutta ja kustannustehokkuutta. Tämä koituu viime kädessä lentoyhtiöiden ja lentomatkustajien eduksi. Finavia on tyytyväinen, että Pohjois-Euroopan ilmatilalohkon rakentaminen etenee suunnitellulla tavalla ja yhteistyö mukana olevien maiden palveluntarjoajien kesken on hyvää", sanoo lennonvarmistusliiketoiminnan johtaja Raine Luojus Finaviasta.


Lisäkapasiteettia myös Ruotsiin ja Tanskaan

ATM_sweden_controlLennot Ruotsin ja Tanskan ilmatiloissa ovat entistä suorempia uuden 1.6.2012 toimintansa aloittavan DK/SE FAB -ilmatilalohkon myötä. Ruotsin LFV ja Tanskan Naviair ovat perustaneet yhteisomistuksessa olevan Nordic Unified Air Traffic Controllin NUAC:n, jonka hallintaan vuoden 2012 aikana siirretään Kööpenhaminan, Tukholman ja Malmön aluelennonjohdot.

Vuosittaiset 950 000 lentoa hyötyvät ilmatilanmuutoksista CO2-päästöissä 44 000 tonnia, polttoaineen kulutuksessa  13 800 tonnia sekä 7 500 lentotuntia. Luvut vastaavat 5,7 miljoonaa lentokilometriä eli noin 133 lentoa ympäri maapallon. Arvot on laskettu Boeing 737-koneella käyttäen normaalia reittirakennetta verrattuna uuden FRA-ilmatilan simulointeihin.

Ruotsin LFV lisää kapasiteettia Göötanmaan ja Gotlannin alueilla ottamalla käyttöön uuden lennonjohtosektorin. Sektori 1 on ilmailun moottoritie halki Göötanmaan ja sen käyttöönotto vähentää ilmaliikenteen kapasiteettirajoituksia. Itä-länsisuunnassa sektorin rajat kulkevat Gotlannista Vättern-järvelle ja pohjois-eteläsuunnassa Sörmlannin pohjoisosista keskelle Smoolantia.

Alueella on suuren reittiliikenteen lisäksi myös paljon sotilaslentotoimintaa, joka keskittyy erityisesti Itämerelle. Yhteistyö vaatii paljon koordinaatiota lennonjohdoilta ja sotilasliikenne rajoittaakin joskus sektorin kapasiteettia. Liikennemääriä on kuitenkin saatu lisättyä lähes 20 prosenttia viimeisten parin vuoden aikana.


Eurooppa on jaettu ilmatilalohkoihin

Toiminnallinen ilmatilalohko (Functional Airspace Block, FAB) on valtioiden rajat ylittävä ilmatilalohko, joka perustuu käytännön toimintavaatimuksiin. Ilmatilalohkon lennonvarmistuspalvelut ja niihin liittyvät toiminnot optimoidaan ja tuotetaan suoritepohjaisesti. Tavoitteena on tehostaa kunkin toiminnallisen ilmatilalohkon sisällä lennonvarmistuspalvelujen tuottajien yhteistyötä tai muodostaa tarvittaessa yhteinen lennonvarmistuspalvelu.

Baltic FAB

Liettua ja Puola

Danish - Swedish FAB

Tanska ja Ruotsi

North European FAB (NEFAB)

 Norja, Suomi, Viro ja Latvia

FAB UK-Ireland

UK ja Irlanti

FAB Europe Central (FABEC)

Belgia, Ranska, Saksa, Luxemburg, Alankomaat, Sveitsi ja EUROCONTROL Maastricht

FAB Central Europe (FAB-CE)

Bosnia Herzegovina, Itävalta, Kroatia, Slovakia, Slovenia Tsekki ja Unkari

Danube FAB

Bulgaria ja Romania

South West FAB

Espanja ja Portugali

FAB Blue MED

 Italia, Kreikka, Kypros ja Malta. (Albania, Egypti ja Tunisia, ovat mukana yhteistyössä. Jordania ja Libanon ovat hankkeessa mukana tarkkailijoina.