Airbus toteutti 9. marraskuuta 2021 fello'fly -hankkeen viimeisimmän koelennon Atlannin ylitse normaalissa ilmatilassa kahdella Airbus A350-900 -koelentokoneella. Niistä MSN1 johti lähes samalla lentokorkeudella lentänyttä muodostelmaa. Sen perässä seurasi noin 1,5 merimailin eli noin kolmen kilometrin vaakaetäisyydellä MSN59. Koneiden välinen etäisyys on merkittävästi pienempi kuin normaali 3-5 merimailin tutkaporrastusminimi. Koelennoilla on käytössä teknisiä ratkaisuja, jotka avustavat lentäjiä varmistamaan turvallisen etäisyyden toiseen lentokoneeseen sekä säilyttämään oikean paikan johtokoneen lentorataan nähden. Järjestelmä mahdollistaa taaemman koneen moottoreille tehonvähennyksen, joka puolestaan mahdollistaa polttoainesäästöt. "Koelento on konkreettinen osoitus sitoutumisestamme päästövähennysten toteuttamiseen ja kertoo myös kuinka ilmailuteollisuuden yhteistyö on avainasemassa niiden toteuttamisen kanssa", sanoi Airbusin tekninen johtaja Sabine Klauke. Onnistunut koelento vahvisti Airbusin mukaan säästöpotentiaalin, jota haettiin lentämällä lintujen tavoin V-muodostelmassa. Koelennolla CO2-päästöt olivat kuusi tonnia pienemmät kuin nykyisen kaltaisesti operoiden.
Koelento osoitti myös, että jättöpyörre-energian hyödyntäminen fello'fly-koelennolla ei vaarantanut turvallisuutta. Lisäksi koelento osoitti, että kaupallisilla lennoilla on mahdollista saavuttaa merkittäviä päästövähennyksiä välittömästi. Fello'fly -hankkeen yhteistyökumppaniyhtiöiden SAS:n ja Frenchbeen lentäjät olivat mukana koelennoilla tarkkailijoina. Koelento toteutettiin yhdessä Airbusin ja lennonvarmistuspalveluja tarjoavien DSNA:n, NATS:in, NAV Canadan, Eurocontrolin ja IAA:n kanssa. Oman tukensa hankkeelle antoi myös Ranskan ilmailuviranomainen DGAC. "Olemme saaneet vahvaa tukea hankkeelle lentoyhtiöiltä, lennonvarmistusyhtiöiltä sekä ilmailuviranomaisilta. Mahdollisuus ottaa fello'fly käyttöön matkustajakoneissa vuosikymmenen puolivälissä näyttää erittäin lupaavalta. Kuvitelkaa potentiaali, jos fello'fly otettaisiin laajasti käyttöön", jatkoi Klauke.
Seuraavaksi tavoitteena on saada tukea viranomaisilta uuden operatiivisen konseptin hyväksymiseksi sekä mahdollistaa lentoyhtiöille fello'flyn tuomat polttoainesäästöt ja hiilidioksidipäästövähennykset. Ensivaiheessa tavoite on menetelmän käyttöönotto Atlantin ylilennoilla noin vuonna 2025.
Fello’fly -koelennot käynnistyivät maaliskuussa 2020, kun kaksi Airbus A350 XWB -konetta lensi 11-tuntisen lennon Atlantilla reitillä Toulousesta, Islantiin, Grönlantiin, Kanadaan ja takaisin lähtöpaikkaan Toulouseen. Päivää aiemmin lentokonevalmistajan toinen A350 -kone oli lentänyt läpi tämän samaisen reitin. Toinen fello’fly -koelento toteutettiin kolmena päivänä heinäkuun 2020 lopussa, kun A350-900 (MSN1) ja A350-1000 (MSN56) lensivät jälleen muodostelmalentoja. Ennen hankkeen virallisia koelentoja Airbus toteutti vastaavia lentoja jo vuonna 2016 A380-koneella jota seurasi A350-900 -kone. Nykyisin koelennoilla on käytössä vain A350-koneita. Airbus UpNext on Airbusin kokonaan omistama tytäryhtiö ja osa Airbusin innovoinnin ekosysteemiä, joka luo kehittää ja rakentaa nopeasti koehankkeita erilaisten teknologisten läpimurtojen ympärille. MH
Lue myös aiempi uutisemme fello'flysta ja Airbusin muista kehityshankkeista:
|
|||