Vuodenvaihteessa monella Suomen lentokentällä lopetettiin manuaalisten lentosäähavaintojen tekeminen ja ainoa säähavaintomuoto on autometar. Ensivaiheessa manuaaliset säähavainnot loppuivat Enontekiöllä, Ivalossa, Joensuussa, Kemissä, Kajaanissa, Kokkola-Pietarsaaressa, Kuusamossa, Kittilässä, Lappeenrannassa, Maarianhaminassa ja Savonlinnassa. Muutos koskee 31. tammikuuta 2025 lähtien myös Tampere-Pirkkalan sekä Jyväskylän lentoasemia. Viimeisenä eli 30. huhtikuuta 2025 manuaaliset säähavainnot päättyvät myös Rovaniemellä. Edellä mainittujen lentoasemien osalta automaattiset Jatkossa ainoastaan Helsinki-Vantaalla ja Utissa tuotetaan lentosääsanomia manuaalisesti havainnontekijän avustamana.
Ilmatieteen laitos kertoo verkkosivuillaan, että luotettavimpia automaatin tekemässä havainnossa ovat tuuli-, lämpötila- ja painehavainnot. Muiden autometarissa julkaistujen arvoen osalta on hyvä tiedostaa mittausten rajoitteet. Esimerkiksi näkyvyys saadaan mitta-anturin kohdalla olevan ilman sameudesta, kun ihminen taas katselee ympärilleen ja arvioi näkyvyyden etäisten kohteiden erottumisesta. Pilvitiedot taas ovat peräisin pilvenkorkeusmittarin (LIDAR, valotutka) tekemästä 10 minuutin havaintosarjasta. Pilvet kulkevat yhden pisteen yli, joten automaattipilvet ovat havaittu vain siltä kohtaa. Yleensä tämä havainto on edustava, mutta tietyissä tilanteissa se voi olla harhaanjohtava. Sadeanturi puolestaan antaa yleensä oikean kuvan säästä, mutta virheitäkin on, etenkin jäätävää sadetta esiintyy virheellisesti liian usein. Sateen kuurottaisuus tulee esiin hyvin, mutta ukkosta automaattimetarit eivät Ilmatieteen laitoksen mukaan vielä tunne. Hyvän lentosään tilanteessa sekä tasaisessa sateessa autometarit ovat Ilmatieteen laitoksen mukaan varsin edustavia. Automaattiseen lentosäähavaintojärjestelmään kohdistuu elinkaaripäivitys, jonka toteuttaminen aloitetaan vuodesta 2026 alkaen. Lentosääjärjestelmää kehitetään ja siihen investoidaan aktiivisesti, tavoitteena paraneva laatutaso, joka vastaa asiakkaiden tarpeisiin kaikissa olosuhteissa.
Ilmatieteen laitoksen mukaan säähavaintoihin tehtävän muutoksen tarkoituksena on parantaa havaintotoiminnan kustannustehokuutta osana valtion menoleikkauksia. Muutoksen henkilöstövaikutukset on huomioitu osana Ilmatieteen laitoksen yhteistoimintaneuvotteluita, jotka alkoivat lokakuussa 2024. Niissä karsittiin tehtäviä tutkimuksesta, teknisistä, hallinnollisista ja operatiivisista toiminnoista sekä havaintotoiminnoista. Ilmatieteen laitoksen ylläpitämiä havaintoverkostoja supistetaan ja joitakin havaintoasemia lakkautetaan vuosien 2025–2027 aikana. Lisäksi suunnitelmissa on Ylen radiokanaville tuotettavan merisääennusteen automatisointi vuoden 2025 aikana. Joulukuussa 2024 Ilmatieteen laitos kertoi arviolta 16 henkilön palvelussuhteen päättyvät irtisanomiseen. Niiden lisäksi säästöjä kerrotaan syntyvän mm. toimintojen tehostamisesta, eläköitymisistä sekä määräaikaisten palvelussuhteiden päättymisestä. Ilmatieteen laitoksen talousarviorahoitukseen kohdistui yhteensä noin 6,1 miljoonan euron pysyvä leikkaus vuoteen 2027 mennessä. Säästöistä noin 4,4 miljoonaa euroa pitää olla saavutettuna jo vuonna 2025. Ilmatieteen laitokselle asetettu säästötavoite on osa valtionhallinnon tuottavuusohjelmaa. Yhteistoimintaneuvottelujen alussa arvioitiin, että henkilöstön vähennystarve olisi enintään 30 henkilöä. Ilmatieteen laitoksella työskentelee noin 760 henkilöä, joista yli puolet tutkimustehtävissä. Tutkimustoiminnan rahoitus tulee suurelta osin Ilmatieteen laitoksen ulkopuolisista lähteistä.
|
|||
