Suomen Ilmavoimien F/A-18 Hornet -hävittäjät korvaavassa F-35 -hankkeessa tapahtuu merkittäviä asioita vaikka ne eivät ole näkyneet ulkoisesti. Parhaillaan hankkeen osalta tehdään töitä Suomessa ja Yhdysvalloissa. Puolustusvoimien yhteisen Joint Fighter -suorituskyvyn käyttöönotto on nyt edennyt suorituskyvyn rakentamisvaiheeseen.

F-35 -hankkeen toimeenpano etenee suunnitelman mukaisesti ja yhteistyötä tehdään saumattomasti kaikkien puolustushaarojen kesken, jotta F-35 -järjestelmän sulauttaminen osaksi Suomen puolustusjärjestelmää onnistuisi mahdollisimman sujuvasti.

Hankkeen eteneminen on konkretisoitunut kuluvana vuonna suorituskyvyn rakentamisen lisäksi myös tuotannon osalta. Ensimmäinen suomalainen F-35A -hävittäjä on tuotannossa Lockheed Martinin tehtaalla Forth Worthissa Texasissa Yhdysvalloissa.

"Puolustusvoimallisesti F-35 -konseptin suunnittelu on pitkälti konkreettisten käyttöperiaatteiden suunnittelua, jossa yhteistyö on sujunut hyvin. Puolustushaarat ovat olleet koko ajan informoituna hankkeesta sekä F-35:n käytöstä ja sen tuomista mahdollisuuksista. Yhdessä tässä suunnittelemme, miten puolustamme Suomea 2030-luvulla ja miten kukin tähän kokonaisuuteen osallistuu", sanoi Ilmavoimien komentaja, kenraalimajuri Juha-Pekka Keränen.

Pääesikunnan suunnitteluosaston vetämänä on selvitetty millaisia vaatimuksia F-35 antaa Maavoimille, Merivoimille, johtamisjärjestelmäalalle ja tiedustelulle. Näin pyritään saamaan mahdollisimman suuri lisäarvo koko puolustusjärjestelmälle.

Mahdollisiin tutka- ja moottorivalintoihin tai mahdollisuuksiin liittyvistä seikoista Suomi neuvottelee Yhdysvaltain hallinnon kanssa FMS-sääntöjen (Foreign Military Sales) mukaisesti. Suomi luottaa siihen, että F-35-projektitoimisto JPO (Joint Program Office) neuvottelee Suomelle parhaat mahdolliset ratkaisut, jotka ovat saman kuin Yhdysvaltain ilmavoimilla. JPO toimii linkkinä asiakkaan, Lockheed Martinin ja Yhdysvaltojen hallinnon välillä. Suomen edustajana JPO:ssa toimii edustajana eversti Aki Heikkinen.

"Tavoitteenamme on seurata mahdollisimman läheisesti F-35 -järjestelmän pääkäyttäjää eli Yhdysvaltojen ilmavoimia. Tämä on kustannustehokasta, sillä pääkäyttäjä myös maksaa suurimman osan järjestelmän kehitystyöstä. Liikaa en tässä lähtisi kuitenkaan spekuloimaan F-35:n kehitystyön vaikutuksista Suomen koneisiin, että tuleeko eriäviä kehityspolkuja tai muuta", totesi Keränen.

Ensimmäiset asehankintasopimukset on tehty ja seuraavia katsellaan rauhassa. Hankintoja voidaan tehdä vielä kuluvan vuoden aikana ja jatkossa mahdollisesti jopa vuosittain. Ajoittamalla hankinnat usean vuoden ajalle mahdollistetaan ajantasaisten ja modernien aseiden saanti.

"Yhdysvaltojen kongressin vapautukset Suomelle myytävistä aseista ovat ikään kuin asettaneet meidät kyseisten aseiden hankintajonoon. Kiirettä asehankinnoissa ei ole, ja me tietoisesti venytämme hankintapäätöksiä tulevaisuuteen, jotta voimme seurata aseiden kehityssuuntia ja varmistaa sen, että voimme halutessamme hankkia ajantasaisimpia aseita, joiden elinkaari on mahdollisimman pitkä", kertoi Keränen.

Nykyisin F/A-18 Hornet -hävittäjissä olevat aseet tuovat joustavuutta, sillä ne sopivat myös tuleviin F-35 -hävittäjiin.

Suomi on päässyt hyvin mukaan myös F-35 -käyttäjäyhteisön työryhmiin, joissa Suomen erityiskiinnostuksen kohteina ovat F-35:n operointi sekä logistiikka ilmavoimien ja logistiikkalaitoksen kannalta.

"Kuulemme mielenkiinnolla muiden käyttäjämaiden tunnistamia oppeja ja kehityskohteita muun muassa siitä, miten operoidaan tehokkaimmin siirtymäaikana, eli kun käytössämme on sekä uusia F-35-koneita että nykyisiä Horneteja", kertoi Keränen.

"Ilmavoimien esikunta ohjaa F-35 -suorituskyvyn käyttöönottoa. Tämä tarkoittaa, että Ilmavoimien esikunta ohjaa suorituskyvyn rakentamista ja saavuttamista, eli että F-35:n operoinnin edellyttämät puitteet valmistuvat ja operatiivinen suorituskyky saavutetaan ajallaan", jatkoi komentaja Keränen.

Ilmavoimissa painopiste on tällä hetkellä rakentamishankkeiden suunnittelussa ja käynnistämisessä sekä koulutuksen suunnittelussa ja valmistelussa. Tukikohtien infrastruktuurin rakentamistyötä tehdään vielä pitkälti suunnittelupöydissä sekä katselmoinnein tukikohdissa.

"Ilmavoimien tukikohtarakentamisessa noudatamme valmistajan ja Yhdysvaltojen hallinnon määräyksiä rakenteiden turvallisuusvaatimuksista. Yhdysvaltojen hallinto varmistaa tukikohtien aktivointiprosesseilla (Site Activation), että rakennukset vastaavat 2030-luvun tietoturvavaatimuksia. Prosesseissa käymme läpi muun muassa F-35:n erityisturvallisuuteen liittyviä vaatimuksia, joita F-35:lla on erityisesti tieto- ja operaatioturvallisuuden osalta. Selvitämme F-35:n turvallisuusvaatimuksia ja suunnittelemme, millaisia erityisturvallisuustiloja tukikohtiimme tarvitaan normaali- ja poikkeusoloissa", kertoi Keränen.

Lapin lennostossa Rovaniemen tukikohdassa rakentamistyöt alkoivat syyskuussa maanalaisella louhinnalla sekä maanrakennustöillä. Karjalan lennostossa Rissalan tukikohtaan on rakennettu uusi vaijeripysäytysjärjestelmä ja sotilaspuolen asemataso on puoliksi korjattu, ja toinen puoli rakennetaan ensi kesänä. Tuolloin päällystetään myös kiitotie ja rullaustiet osana normaalia Finavian kunnostustyönä.

 Suomen turvaksi hankitta Joint Fighter -suorituskyky kehittyy jatkuvasti ja F-35 -järjestelmän on määrä palvellla 2060-luvulle saakka. Sen takia tuotekehityksen lisäksi katsotaan myös pidemmälle tulevaisuuteen. Järjestelmän elinkaaren aikana tullaan tekemään päivityksiä suunnitellun mukaisesti. Elinkaaripäivityksiin on varattu kaksi miljardia euroa, joka katetaan aikanaan puolustusbudjetilla.

Suomen F-35-hankkeen aikataulua on sanottu kunnianhimoiseksi, mutta ainakin toistaiseksi sen kerrotaan etenevän suunnitelman mukaisesti. Aikatauluun on asetettu tietyt välietapit, joista yksi tärkeä aikaraja on kotimaisen F-35 -koulutuksen aloittaminen Rovaniemellä alkusyksystä 2026 simulaattorikoulutuksen merkeissä. Suomi on kuitenkin varautunut myös odottamattomiin viiveisiin.

"Aikataulussa pysyminen edellyttää sitä, että käsittelemme yhteistyökumppaneidemme kanssa asioita niin sanotusti samalla aaltopituudella. Mielestäni meillä on kumppaneidemme kanssa hyvä vahva yhteinen halu ja ymmärrys siitä, mitä on saatava aikaan ja missä aikataulussa", päätti Keränen.

"Aina voi tulla jotakin odottamatonta ongelmaa vastaan, mikä viivästyttää hanketta", täsmensi Keränen.

F-35 -hanke on yksi osa Suomen Puolustusvoimien kehittämisen kokonaisuutta, johon kuuluvat Merivoimien Pohjanmaa-luokan alushanke, Maavoimien ilmatorjunnan suorituskyvyn korvaaja- eli ITSUKO-hanke, Ilmavoimien IITVJ- eli Integroitu Ilmavoimien tiedustelu-, valvonta- ja johtamisjärjestelmähanke. Nämä kaikki tulevat yhdessä vaikuttamaan merkittävästi ilmapuolustukseen ja koko puolustusjärjestelmään.

Ilmavoimissa F-35:n käyttöönoton lisäksi meneillään oleva IITVJ-hanke kehittää suorituskykyjä 2030-luvulla. Ilmapuolustuksen kannalta keskeisiä suorituskykyjä rakentuu  myös Merivoimissa ja Maavoimissa.

"F-35 on hyvä valinta Suomelle. Se tuo merkittävän suorituskyvyn Suomen puolustuksen hyväksi ja tukee koko puolustusjärjestelmää – maa-, meri- ja ilmataistelua", päätti Keränen.

Lockheed Martin F-35 -hävittäjät tulevat olemaan 2030-luvulla käytännössä pääasejärjestelmä eurooppalaisilla ilmavoimilla, kun Euroopassa on tuolloin käytössä noin seitsemänsataa F-35 -hävittäjää.

Lue myös: