Helsinki-Vantaalle avataan uusi helikopteritoimintaan tarkoitettu laskualue FATO (Final Approach and Take-Off area). Sen pääkäyttäjäksi tulee lentoasemalle helmikuussa 2017 muuttavan Rajavartiolaitoksen Vartiolentolaivueen helikopterikalusto.

Valmistautuminen uuden toimijan tuloon on Helsinki-Vantaan lentoasemalle jo pitkällä. Uuden laskualueen lisäksi helikopteritoimintaa mahdollistetaan uusilla VFR-menetelmillä sekä koptereille suunnitellulla ILS-tarkkuuslähestymismenetelmällä.

Uusi FATO rakentuu Helsinki-Vantaan kiitotien 15/33 ja Rajavartiolaitoksen uuden tukikohdan väliin. H16/H34 -nimellä tunnettava alue on jo päällystetty ja kiitotiemerkinnät on maalattu. Käyttöönotto tapahtuu joulukuussa, kun Rajavartiolaitos aloittaa koelennot.

FATO H16/H34 (145/325) on 310 metriä pitkä ja 20 metriä leveä ja se on suunniteltu näkölentosääntöjen mukaiseen toimintaan. Laskualueen valaistuksena on valkoiset matalatehovalot ja FATO 16 kääntöalueella valaistuksena on siniset rullaustievalot. Helikoptereiden mittarilentotoimintaan käytetään jatkossakin lentoaseman kiitoteitä niin lähdön kuin saapumisen osalta.

Väärinkäsitysten välttämiseksi FATO on nimetty hieman poikkeavasti viereisestä kiitotiestä. Samassa yhteydessä myös kiitotien toisella puolella sijaitseva helikoptereiden laskeutumispaikka sai uuden nimen Helipad Y. Myös Finnhemsillä on Helsinki-Vantaalla oma FATO. Radiopuhelinliikenteessä uudesta laskualueesta käytetään nimityksiä FATO 16 tai FATO 34.

Uusi laskualue mahdollistaa toiminnan myös kiitotien 15/33:n ollessa käytössä kaupalliselle liikenteelle. Sivuttainen etäisyys ns. poikkikiitotien ja samansuuntaisen uuden FATO:n välillä on 180 metriä. Se mahdollistaa riippumattomat operaatiot, jos kiitotietä käyttää maksimissaan 100 tonnia painava ilma-alus.

Helikopterit voisivat operoida myös tukikohdan asematasolta mutta se toisi mukanaan ongelmia, jotka FATO puolestaan ratkaisee. Erityisesti H215 Super Puma -meripelastushelikoptereiden roottorivirtaus on todella voimakas.

Mikäli lentoonlähdöt ja laskut suoritettaisiin asematasolta ne rasittaisivat merkittävästi tukikohdan kopterihallin nosto-ovia, ikkunoita, tankkauspaikkaa ja muita läheisitä rakenteita tai muita ilma-aluksia. Lisäksi se aiheuttaisi lisävaatimuksia asematason puhtaudelle.

Kiitotien tai FATO:n käyttäminen helikopterilentotoiminnassa takaa myös turvallisen lentoprofiilin niin lähestymis-, kuin lähtösektoreihin. Ilman erillistä laskeutumisaluetta toimintaan käytettäisiin kiitotietä. FATO siis tuo lentotoimintaan turvallisuuden lisäksi myös joustavuutta vähentämällä viiveitä kaikilta osapuolilta.

Helsinki-Vantaalle on laadittu helikopteritoimintaan myös ennaltamääritetyt VFR-reitit FATO:lle ja takaisin lähialueen rajalle HAGIS, OGELI ja LILJA -ilmoittautumispaikoilta. VFR-reitit on suunniteltu asutus huomioiden.

Mittarilentotoimintaa varten helikopterilennoille on julkaistu oma lyhyemmän ja nopean paluun mahdollistava ILS-tarkkuuslähestymismenetelmä kiitotielle 04R.

Se mahdollistaa lyhyemmän loppuosan 5,4 merimailin päästä kiitotieltä, jolloin esimerkiksi Airbus Helicopters H215-helikopterit pääsevät nopeasti laskuun. Niiden lähestymisnopeus on noin 110 solmua, joka on hieman normaalia saapuvaa kaupallista liikennettä hitaampi.

 Muun lentoliikenteen sujuvuutta parantava menetelmä mahdollistaa jopa 200 jalan ratkaisukorkeuden käytön. Vartiolentolaivue on koelentänyt uutta ILS-menetelmää syksyn aikana. Kiitotielle 22L käytetään normaalia lentokoneillekin tarjottavaa ILS-menetelmää.

 Helsinki-Vantaan operoinneissa mittarilähestymismenetelmää tarvitaan todennäköisesti useammin kuin operoitaessa väistyvään Malmin tukikohtaan. Vantaan tukikohta on korkeammalla kuin rannikkoa lähempänä oleva Malmi.

Se johtaa siihen, että vaikka pilvikorkeus mahdollistaisi paluun Malmille näkölentosääntöjen mukaisesti ei se onnistukaan Vantaalle. Erityisesti tätä rajoittaa myös Kehä III:n vierellä kulkeva suuri voimalinja, jonka takia joudutaan nousemaan korkeammalle.

Vartiolentolaivueen muutto Malmin tukikohdasta Helsinki-Vantaalle tapahtuu helmikuun 2017 alussa. Lisääntyvät viranomaistoimintaan liittyvät helikopterilennot ovat ns. etuoikeuslentoja eli ne lentävät, kun tarve ilmenee ja muu liikenne odottaa.

Vartiolentolaivueen helikopterilähdöt ovat usein ajallisesti kriittisiä ja tämä saattaa johtaa lisääntyviin kaupallisen lentoliikenteen ylösvetoihin. Rajavartiolaitoksen lennot ovat viranomaistoimintaa ja niiden erikoisstatus on voimassa lähdöstä laskuun saakka.

Paluulentojen osalta huomioitava seikka ovat esimerkiksi etsintälennot. Niiden osalta polttoaine käytetään tarkasti kohteessa ja laskeutuessaan kopterissa saattaa olla jäljellä enää minimit eli 20 minuutin lentoaikaa vastaava polttoainemäärä.

Vantaalle rakentuvan helikopteritukikohdan 6093 brm²:n kokoisiin tiloihin tulee kalustosuoja, huoltotilat sekä toimistoja. Tilavuutta rakennuksella on 52 480 kuutiometriä. Sen on määrä valmistua helmikuun alussa vuonna 2017. Siihen saakka Vartiolentolaivue toimii todennäköisimmin nykyisestä tukikohdastaan Malmilta.

 Vartiolentolaivueella on nykyisin käytössään viisi Super Pumaa, viisi Agusta Bell AB/B 412 ja neljä AgustaWestland AW 119ke Koala -kopteria sekä kaksi Dornier Do 228 -valvontalentokonetta.

Lue myös: