Suomen Ilmailuliitto vaatii lentokenttien ja yleisilmailun huomioimista valtion budjetoinnissa ja seuraavassa hallitusohjelmassa. Tavoitteena on saada valtio panostamaan ilmailuinfran kunnossapitoon ja kehittämiseen kokonaisvaltaisesti. Ilmailuliiton mukaan esimerkiksi Ruotsissa ilmailuinfraa rahoitetaan merkittävästi laajemmin.

Ilmailun infrastruktuurin rahoitus on Suomessa hajanainen. Nykyisin valtion tasolla liikenteen operatiivinen vastuu on osoitettu Väylävirastolle lukuunottamatta lentoliikennettä. Tällä hetkellä ilmailusta ei oIe osoitettu kokonaisvastuuta millekään taholle. Valtio ei ole panostanut ilmailuinfran kunnossapitoon tai kehittämiseen kokonaisvaltaisesti.

Vuosittainen valtion ylläpitotuki Finavian ulkopuolisille lentopaikoille on vakiintunut 900 000 euron tasolle. Tuen hallinta on siirretty liikenne- ja viestintävirasto Traficomille, joka toimii myös alan ylimpänä viranomaistahona. Ilmailuliitto pitää ratkaisua erikoisena, jossa valvova viranomainen päättää myös rahoituksesta.

Ilmailuliitto ehdottaa ilmailun sisällyttämistä Väyläviraston vastuisiin kokonaisvaltaisen suunnittelun ja kehittämisen takaamiseksi Ruotsin Trafikverketin mallin mukaisesti. Trafikverket vastaa tie-, juna-, vesi- ja ilmaliikenteen pitkän ajan infrastruktuurisuunnittelusta.

Ilmailun kehittyy kohti uutta teknologiaa, jotka ovat aiempaa ympäristöystävällisempiä. Ilmailuliitto peräänkuuluttaa turvaamaan matkustustapaa ja Suomessa tulisi taata tätä ajatellen lentopaikkojen säilyvyys ja verkoston toimivuus. Ilmailuliitto toteaa kyseessä olevan matkailun lisäksi myös huoltovarmuus- ja turvallisuuskysymys.

Suomessa on runsaat 60 pienlentokenttää valtio-omisteisen lentokenttäyhtiö Finavian verkoston lisäksi. Kyseisiä lentokenttiä ylläpitävät kunnat, säätiöt, yhdistykset ja yksityiset tahot. Näillä alueellisilla lentokentillä on kiitoteitä ilmailuliiton arvion mukaan yhteensä noin 50-100 kilometriä. Nyt niiden kunnossapito ei ilmailuliiton mukaan juuri näy Väyläviraston taseessa. Yksityisille kaupungin omistamalle kentälle menoerä on kuitenkin merkittävän kokoinen.

Ilmailuliitto vertaa Suomen tilannetta länsinaapuriin Ruotsiin, jossa lentoasemayhtiö Swedavia investoi kymmeneen lentokenttäänsä 4,2 miljardia euroa (42,3 miljardia kruunua) vuosina 2016–2025. Ilmailuliiton mukaan viime vuonna investoinnit olivat noin 183 miljoonaa euroa.

Lisäksi Ruotsin 26 kunnalliselle lentokentällle on myönnetty vuosittain valtion tukea 37–57 miljoonaa euroa. Tämä on mahdollistanut tehokkaan ilmailuverkoston ylläpidon ja kehittämisen Suomen tapaan harvaan asutussa Ruotsissa. Lentokenttien ylläpito mahdollistaa alueiden saavutettavuuden.

Ilmailuliitto vaatiikin ilmailu on huomioimista tulevassa valtion budjetissa ja seuraavassa hallitusohjelmassa merkittävästi nykyistä paremmin.