Ilmavoimien ensimmäinen Naton Air Shielding -toiminnan rotaatio vie F/A-18 Hornetit Itä-Eurooppaan

HN_lakeuksien_yllaSuomi osallistuu Naton rauhan ajan yhteisen puolustuksen tehtäviin ilmavoimilla sekä merivoimilla vuoden 2024 aikana. Ilmavoimien osalta Naton Air Shielding -toimintaan allokoidaan kesä-heinäkuussa enintään kahdeksan F/A-18 Hornet -monitoimihävittäjän lento-osasto. Toiminta-alueena on tuolloin Romania, Bulgaria sekä Mustanmeren alue.

”Vuonna 2024 Suomi on osallistumassa Naton rauhan ajan yhteisen puolustuksen tehtäviin Merivoimien yhdellä aluksella ja Ilmavoimien enintään kahdeksan hävittäjän lento-osastolla. Merivoimien osalta kyse on pysyvän miinantorjuntaosaston tehtävistä Itämerellä ja Ilmavoimien osalta Naton ilmapuolustuksen Air Shielding- toiminnasta Romaniassa, Bulgariassa ja Mustallamerellä”, kertoo puolustusministeri Antti Häkkänen.

DCA_AnttiHakkanenNato Air Shielding -operaatiot ovat puolustavia tehtäviä, jotka ovat osa liittouman tehostettua pelotetta ja puolustusvalmiutta. Natomaiden hävittäjät tukeutuvat tehtävän aikana tiettyihin lentotukikohtiin Itä-Euroopassa muutaman viikon tai useamman kuukauden mittaisen ajanjakson.

Romaniassa Air Shielding -operaatioon osallistuvat hävittäjät ovat tukeutuneet maan itäosissa sijaitsevaan Fetestin lentotukikohtaan. Siellä toimii myös Ukrainan hävittäjälentäjiä kouluttava Euroopan F-16 -koulutuskus (EFTC, European F-16 Training Centre).

Nato suorittaa vastaavia ilmavalvontaoperaatioita myös Baltiassa (Baltic Air Policing), jonka osalta käytössä on Virossa Ämarin, Liettuassa Šiauliais ja Latviassa Lielvārden lentotukikohdat. Edellisten lisäksi operaatiot ovat käynnissä myös Islannissa (ISLAPS), jossa tukeudutaan Reykjavikiin sekä Puolassa, jossa tukeudutaan Malborkin lentotukikohtaan.

Air Shielding -toiminta ylläpitää Natomaiden korkeaa valmiutta sekä kehittää eri joukkojen yhteensopivuutta. Nato Air Policing eli ilmavalvontaoperaatioon osallistuvat hävittäjät ovat valmiudessa 24/7 -periaatteella. Air Shielding -operaatioihin kuuluu hävittäjien lisäksi ilmavalvonta- ja ilmapuolustusjärjestelmiä. Toiminta on laajentunut nykymittakaavaan Venäjän hyökättyä Ukrainaan.

Valtioneuvosto antaa Suomen osallistumisesta Naton rauhan ajan yhteisen puolustuksen tehtäviin selonteon eduskunnalle helmikuun aikana.

Naton rauhan ajan yhteisen puolustuksen tehtävät ovat tärkeä osa liittokunnan perusajatusta, jonka mukaan kaikki liittolaiset valmistautuvat tukemaan toisiaan pelotteen ja puolustuksen toteutuksessa koko liittokunnan alueella.

HN-418_010323b”Liittolaisten aktiivinen osallistuminen Naton rauhan ajan yhteisen puolustuksen tehtäviin viestii yhtenäisyydestä ja vahvistaa pelotetta. Osallistuminen tulee nähdä osana normaalia liittolaismaan toimintaa, jossa sotilaallisia voimavaroja asetetaan liittokunnan pelotteen ja puolustuksen käyttöön. Kannamme oman vastuumme yhteisestä puolustuksesta ja pelotteesta koko liittokunnan alueella”, puolustusministeri Antti Häkkänen sanoo.

 

Enintään kahdeksan Hornetin lento-osasto Itä-Eurooppaan

Naton ilmapuolustuksen tehtäviä toteutetaan liittolaismaiden säännöllisillä rotaatioilla. Suomen Ilmavoimien hävittäjäosaston osallistuminen Naton ilmapuolustuksen toimintaan (Air Shielding) Romaniassa, Bulgariassa sekä Mustallamerellä ajoittuisi 3.6.–31.7.2024 väliselle ajanjaksolle. Osaston koko olisi enintään kahdeksan hävittäjää ja noin 70-100 henkilöä.

HN-pari_020821Air Shielding -toimintaan osallistuvien yksiköiden tehtäviin kuuluu ilmavalvonnan päivystystoiminta (Air Policing), aseelliset partiolennot Naton integroidun ilma- ja ohjuspuolustuksen johdossa sekä ilman aseistusta toteutettava yhteisoperoinnin harjoittelu ja pelotteen luominen sotilaallisella voimannäytöllä.

Tämän hetken suunnitelman mukaan henkilöstö koostuisi kokonaisuudessaan kantahenkilökunnasta.


Merivoimat mukaan Naton SNMCGC-miinantorjuntaosastoon  (Standing NATO Mine Countermeasures Group)

FW_valtiolippuMerivoimien osallistuminen Naton pysyvän miinantorjuntaosaston toimintaan Itämerellä tapahtuisi yhdellä Katanpää-luokan aluksella ja 40 henkilön miehistöllä. Toiminta on suunniteltu ajoittuvan 1.4.–31.5.2024 väliseksi ajaksi.

Osaston päätehtävänä on vanhojen merimiinojen raivaus. Päätehtävän lisäksi alus osallistuisi operaatioalueen meritilannekuvan luomiseen, suojaisi meriyhteyksiä ja vedenalaista infrastruktuuria, sekä toimeenpanisi alus- ja osastokohtaisia harjoituksia.

Lue myös: