Islannin ilmavalvonnasta vaikuttaa tulleen poliittista peliä, jossa jopa osassa hallituspuolueita ollaan hämmentyneitä siitä, mistä on kyse. Operaation tarkoituskin näyttää muuttuvan lennossa. Oppositio luonnollisesti ottaa tästä hyödyn irti. Keskiviikkona 31. marraskuuta median haastattelussa presidentti Sauli Niinistö totesi, että aseistamattomat suomalaiskoneet eivät osallistuisi tunnistuslentoihin, vaan "siellä ollaan harjoituksen luontoisissa olosuhteissa". Norjan ilmavoimat saisi "hoitaa kaiken, mikä vaatii hoitamista".
NATO:n Icelandic Air Policing and Surveillance (ISLAPS) -operaatio on tarkoitettu nimenomaan turvaamaan Islannin ilmatilaa mahdollisesti lähestyviltä tunnistamattomilta koneilta. Mistään kattavasta ilmapuolustuksesta ei ole kyse, sillä NATO:n hävittäjiä on Islantiin ollut sijoitettuna keskimäärin kolme kertaa vuodessa 2-3 viikkoa kerrallaan. Enemmänkin on ollut tarkoituksena tutustuttaa eri NATO-maiden ilmavoimia Islantiin ja etenkin sitä ympäröiviin merialueisiin mahdollisena kriisiajan toimintaympäristönä.
Yleensä kun tutkassa havaitaan omaa ilmatilaa lähestyvä tunnistamaton kohde, useimpien valtioiden ilmavoimat lähettää QRA-valmiudessa (Quick Reaction Alert) olevan aseistetun hävittäjän tunnistamaan ja kuvaamaan sitä. Tarvittaessa tunkeutuja käännytetään pois tai saatetaan omalle lentokentälle. Äärimmäisenä vaihtoehtona on aseisiin turvautuminen, mikäli kohde ei tottele annettuja ohjeita. Suunnilleen näin toimitaan käytännössä kaikissa ilmavoimissa, joilla on tehtävään soveltuvaa kalustoa. Ilmavoimien yhteisharjoituksiin puolestaan tarvitaan soveltuvat fasiliteetit, ilmatilaa, tallennusjärjestelmiä sekä mahdollisuus alku- ja jälkibriefingiin. Tämän kaiken siirtäminen ja pystyttäminen Islantiin kolmen viikon jaksoksi vain pohdinnoissa mainittuja kahta - kolmea Hornetia (+varakone) varten tuskin on kovin kustannustehokasta. Mukana Islannissa suomalaisten rinnalla olisivat vastaavat muutaman koneen osastot Ruotsista ja Norjasta. Mahdollisuudet harjoitteluun olisivat rajalliset. Norjalaisten Lockheed Martin F-16 Fighting Falcon -hävittäjät eivät todennäköisesti voisi kovin aktiivisesti osallistua harjoitteluun, koska niitä tarvitaan aseistettuina päivystyskoneina.
Näitä ovat esimerkiksi Hornetien osallistuminen Frisian Flag -harjoituksiin Hollannissa (ensimmäistä kertaa jo 2001) tai maavoimien NH90-kopterien tuore mukana olo Hot Blade -harjoituksessa Portugalissa (kuva). Kummassakin oli mukana kymmeniä ilma-aluksia lukuisista eri maista. Lisäksi niissä lennettiin huolellisesti etukäteen valmisteltujen harjoitusskenaarioiden mukaisia tehtäviä. Suomen Ilmavoimat harjoittelee jo nyt säännöllisesti Norjan ja Ruotsin ilmavoimen kanssa Lapissa kaikkien kolmen maan ilmatilassa. Toiminta näissä ns. Cross Border -harjoituksissa voidaan sopia hyvin joustavasti. Koneet pystyvät lentämään kotitukikohdistaan käsin, joten toiminta on erittäin kustannustehokasta. Nyt vaikuttaisi siltä, että poliitikot haluavat siirtää Lapin yhteisharjoitukset Islantiin kolmeksi viikoksi ja tavoitteena on lähinnä korostaa pohjoismaista yhteistyötä. Jos Suomi ei osallistu ilmavalvontaan, vaan poliittisena mandaattina on pelkästään harjoitella aseistamattomilla Horneteilla, Islantiin lähdöstä ei liene saatavissa kovin paljon lisähyötyä Ilmavoimien nykytoiminnalle Ruotsin ja Norjan ilmavoimien kanssa. Jos ISLAPS-ilmavalvontaan osallistutaan aseistetuilla hävittäjillä, kyseessä on poliittinen päätös. Sen tarpeellisuudesta ja nykylakien mukaisuudesta vastaa eduskunta mm. NATO-kytkösten näkökulmasta. Ilmavoimat luonnollisesti toteuttaa demokraattisesti syntyneen päätöksen mukaisen tehtävänannon. Lue myös: |
|||