Kaupunginhallituksen kokouksessa esitettiin 29. marraskuuta ettei Saimaan lentoasemasäätiö-konsernille ja Lentoasema Oy:lle enää myönnettäisi tukea muuta kuin lentokenttätoiminnan hallittuun alasajoon tarvittava määräraha. Esitys kaatui kokouksessa äänin 7-4.
Lappeenrannan lentoasema siirtyi Finavian lentoasemaverkostosta 1. tammikuuta 2016 Saimaan Lentoasemasäätiön ja Lappeenrannan Lentoasema Oy:n omistukseen. Tuolloin lentokentän merkitystä pidettiin tärkeänä koko Etelä-Karjalan maakunnan elinvoimaisuudelle ja saavutettavuudelle. Lentoasema on siis toiminut itsenäisesti jo vuosien ajan. Nykyisen kaupunginvaltuuston 4-vuotiskauden strategiana ollut Lappeenrannan kehittäminen kansainvälisenä matkailukaupunkina. Kyseessä on kehyspäätös, joka on ollut kaupungin strateginen valinta. Lopullinen varmuus vuoden 2024 rahoituksesta Lappeenrannan lentoasemalle saadaan kaupunginvaltuuston kokouksessa 11. joulukuuta.
Edellisen lisäksi laajan kotimaisen lentoasemaverkoston säilyttäminen tukee osaltaan myös maanpuolustusta sekä huoltovarmuutta. "Meillä on kokenut, motivoitunut ja sitoutunut henkilöstö. Finavian peruina Lappeenranta on edelleen täyden palvelun lentoasema, jonka moniosaajamallista voi olla ylpeä", jatkoi Himanen. "Lentoasema säilyy, sitä kehitetään ja etsimme koko ajan uutta lentotoimintaa. L "1,3 miljoonaa euroa verorahaa on iso summa. Me käytämme sen tehokkaasti ja seutukunta saa siitä ison osan takaisin. Meillä on 12 työntekijää, jotka tuovat verotuottoja. Ostamme mm. sähkön ja kaukolämmön kaupunkikonsernilta ja käytämme paljon paikallisia palveluita", sanoi Himanen.
Saimaan alueella olisi mahdollisuus ottaa osansa jopa Lapin matkailun menestystarinasta. Lapin nosti lentoon eri tahojen yhteistyö ja sitä Saimaankin alueella kehitetään mm. Mikkelin, Varkauden, Finavian lentoasemien sekä Pyhtään kanssa. "Meillä on monipuolinen suunnitelma tulevaisuuden osalta ja käynnissä on useita neuvotteluita mm. lentokoulujen ja reittilentojen sekä tilauslentojen osalta. Esillä ovat myös, aurinkoenergian tuotanto, etätornihanke sekä tulevaisuuden vety- ja sähkölentämisen ratkaisut", avasi Himanen. "Monta asiaa on siis vireillä. Sellaisia ovat mm. liikelennot Riikaan, tilauslennot Saimaan alueelle, kasvavan Finnairin koululentotarpeiden täyttäminen viiveettömässä lentoasemaympäristössä. Liikevaihto kasvaa pienistä virroista, kun lentoaseman kulut tulevat puolestaan pääsääntöisesti safety- ja security-asioista. Määräysten mukainen toiminta maksaa sen noin miljoona euroa vuodessa", jatkoi Himanen.
Kolmella lentoreitillä Lappeenrannassa ylitettäisiin arviolta vuosittain jopa 100 000 matkustajaa. Tämä onkin lentoaseman tavoite pitkällä tähtäyksellä. Lisälennot tuovat toki myös kustannuksia, mutta niiden arvioidaan tuovan matkailijoita aiempaa laajemmalti Saimaan alueelle. Nykyinen lentoaseman rahoitus riittää lentoaseman ylläpitoon ja yhteen lentoreittiin.
Myös liikesuihkukoneiden lennot Lappeenrantaan ovat olleet Himasen mukaan kasvussa vaikka venäläisten pääsy Suomeen on rajallista. Liikelentojen takana on ollu sekalainen joukko lomamatkailijoita, kiinteistönomistajia sekä kansainvälistä liiketoimintaa. Niiden lisäksi Lappeenrantaan on lennetty myös elinsiirtolentoja, joiden arvoa on vaikea arvioida. "Lentoaseman infrastruktuuri on kunnossa eikä suuria investointeja tarvita vielä toistaiseksi. Kiitotie pysyy kunnossa ainakin seuraavat 4-5 vuotta ja ILS-mittarilähestymismenetelmän laitteet vielä tätäkin pidempään. Olemme lisäksi täysin omavaraisia myös varavoiman suhteen", arvioi Himanen. "Itä-Suomen nykyiset luontevat kasvunäkymät ovat kansainvälisessä matkailussa. Omalla lentokentällä olemme houkutteleva kohde matkustajille. Mikäli matkustaja päätyisi suoralla lennolla Helsinkiin niin hänen houkuttelu Lappeenrantaan olisi erittäin vaikeaa. Suorat lennot tuovat siis mahdollisuuksia", päätti Himanen. MH
|
|||