Norjan kuninkaallisten ilmavoimien komentaja kenraalimajuri Øivind Gunnerud ja Tanskan kuninkaallisten ilmavoimien komentaja kenraalimajuri Jan Dam vierailivat 13. elokuuta 2025 Ilmasotakoululla ja osallistuivat Hawk-lentopalvelukseen. Vierailua isännöi Ilmavoimien komentaja kenraalimajuri Timo Herranen.
Kolmen maan ilmavoimien komentajat keskustelivat vierailun aikana tiivistyvästä pohjoismaisesta lentokoulutusyhteistyöstä.
Komentajat osallistuivat LVC-koulutusympäristössä toteutettuun lentokierrokseen. Gunnerud ja Dam lensivät Hawkien takapenkkipaikoilla ja Herranen osallistui samaan lentokierrokseen simulaattorilla. LVC-koulutusympäristössä samassa tehtävässä voidaan operoida oikeilla koneilla, simulaattoreilla ja tehtäväympäristöön luoduilla koneilla.
”Suomi on ottanut aloitteen pohjoismaisen lentokoulutuksen kehittämisessä. Meillä yhdistyvät korkeatasoinen ilmasodankäynnin osaaminen ja olemassa oleva, toimiva lentokoulutusjärjestelmä. Rakennamme samalla pohjoismaista F-35 -yhteisöä, jossa on alusta alkaen taisteltu rinta rinnan", totesi Ilmavoimien komentaja, kenraalimajuri Timo Herranen. Suomi ja Norja aloittivat koulutusyhteistyön syksyllä 2023, kun ensimmäiset norjalaiset lento-oppilaat saapuivat koulutukseen Ilmasotakoululle. Tämä ensimmäinen ryhmä valmistui koulutuksesta toukokuussa 2025. Seuraavaksi norjalaislentäjät jatkavat koulutusta Yhdysvalloissa norjalaisen koulutusohjelman mukaisesti F-35 -hävittäjillä Luke Air Force Basessa Arizonan Phoenixissa. Suomalais-norjalainen koulutusyhteistyö jatkuu, kun Ilmasotakoulu ottaa vastaan toisen erän norjalaisia lento-oppilaita syyskuussa. Vuonna 2026 koulutukseen on tulossa lisää oppilaita Norjasta. Ilmavoimissa on käynissä myös vastaava yhteistyöhanke Tanskan kanssa. Yhteistyö vahvistaa Pohjolan turvallisuutta ja tehostaa resurssien käyttöä. Yhteinen koulutus yhteisillä toimintamalleilla on kustannustehokasta ja laadukasta. Suomi tähyää yhteiseen sotilaslentokoulutukseen, jota voidaan muokata osallistuvien maiden tarpeiden mukaan. Norja ja Tanska operoivat jo nyt F-35 -hävittäjillä, joihin myös Suomi on siirtymässä. Suomen Ilmavoimien lentokoulutusjärjestelmää on jo muokattu F-35 -aikakautta varten. Koulutuksessa pyritään tuomaan jo alkeiskoulutusvaiheeseen ja suihkuharjoituskoneen tyyppikoulutusvaiheeseen elementtejä, joita tarvitaan lennettäessä F-35-hävittäjällä. Nämä elementit korostuvat suihkuharjoituskoneen taktisessa lentokoulutuksessa (Hawk 2 -vaihe).
Suomen pitkälle viety LVC-koulutusympäristön hyödyntäminen mahdollistaa liittoumanlaajuisen ja realistisen MDO-harjoittelun (Multi Domain Operations). LVC-koulutusympäristössä (Live, Virtual, Constructive) samassa lentotehtävässä voidaan operoida oikeilla koneilla, simulaattoreilla ja tehtäväympäristöön luoduilla koneilla sekä muilla elementeillä. LVC-elementtejä voidaan luoda niin omalle puolelle kuin vastustajan puolelle, mikä mahdollistaa suurten ja monipuolisten lentotehtävien ja ilmaoperaatioiden harjoittelun kustannustehokkaasti. Koulutusyhteistyö ei vaikuta esimerkiksi suomalaisten lentokoulutettavien sisäänottomääriin. Kansainvälisten oppilaiden kulut maksaa lähettäjämaa, ja oppilaiden mukana saapuu myös lennonopettaja. Suomen sotilaslentokoulutus hyötyy yhteistyöstä monin tavoin. Parhaita käytänteitä jaetaan puolin ja toisin. Kurssimateriaaleja on käännetty ja kansainvälistetty ja suomalaiset lento-oppilaat pääsevät vahvistamaan kielitaitoaan. Ennen kaikkea yhteistyö auttaa Suomea tulevassa siirtymässä F-35 -kalustoon. Nyt, kun Suomessa Hawk-koulutuksen saaneet norjalaiset oppilaat siirtyvät F-35 -koulutukseen, saadaan tietoa siitä, miten Suomen sotilaslentokoulutus valmistaa oppilaat suoraan F-35 lentämisen maailmaan. Nämä arvokkaat kokemukset hyödynnetään, kun suunnitellaan lentokoulutuksen muutoksia. Pohjoismaisten liittolaisten kanssa rakennetaan yhteensopivaa, tehokasta ja laadukasta lentokoulutusta, joka tukee yhteistä puolustuskykyä niin kansallisesti kuin osana liittokuntaa. Suomi tarjoaa tulevien pohjoismaisten hävittäjälentäjien koulutukseen pohjoisen olosuhteet ja sitoutuneen, omissa käsissä olevan osaamisen. Suomessa on tarjolla laajasti vapaata ilmatilaa, harjoitusalueet ovat lähellä ja oppilaat saavat koulutusta neljän vuodenajan sääolosuhteissa. Lue myös:
|
|||
