"Vartiolentolaivueen ja Rajavartiolaitoksen historian suurin ilma-alushanke on käynnistymässä. Koko helikopterikaluston uusiminen ja operatiivinen käyttöönotto tulee aikanaan olemaan suuri ponnistus, mutta samalla suorituskyky niin meripelastukseen kuin muihinkin tehtäviin tulee kehittymään merkittävästi. Lopputuloksena tulee olemaan Itämeren suorituskykyisin meripelastushelikopterilaivasto", avasi Vartiolentolaivueen komentaja Matti Lallukka Lentoposti.fi:lle. Tulevassa helikopterihankkeessa tehtävänä on miettiä koko pyöriväsiipinen suorituskyky uudelleen. Rajavartiolaitoksen helikopteritoiminnan tulevaisuuden tarpeita lähdetään kartoittamaan kuten järjestelmä rakennettaisiin uudelleen aivan nollasta. Rajavartiolaitos saa lähivuosina käyttöönsä kaksi uutta monitoimivalvontalentokonetta, joissa on merkittävästi suorituskykyjä kohentavia uusia sensoreita. Myös erilaiset dronet tekevät tuloaan.
Rajavartiolaitoksella on nykyisin käytössä kolme helikopterityyppiä ja yksi lentokonetyyppi. Edellisen helikopterihankkeen eli Heko 2015 -hankkeen yksi tavoite oli vähentää käytössä olevien eri konetyyppien määrää. Sama tavoite on yhä olemassa HekoX-hankkeessa eli tavoitteena on yksi operatiivisessa käytössä ole meripelastushelikopterityyppi. Tavoitteen saavuttaminen yhtenäistäisi mm. huolto-organisaation toimintaa, lentokoulutusta ja mahdollistaisi resurssien tehokkaamman jakamisen sekä helpottaisi mahdollisten epäjatkuvuustilanteiden hallinnassa.
Ensivaiheessa uusi kopterityyppi korvaisi Pohjois-Suomessa Rovaniemen tukikohdassa käytössä olevat AB/B412 -helikopterit. Niistä vanhempi eli OH-HVJ on vuodelta 1996 ja uusin kyseisitä helikoptereista eli OH-HVK Bell 412 on vuodelta 2000.
Omanlaiset haasteensa antaa myös rajallinen toimintamatka, joka tulee välillä vastaan Lapissa. Esimerkiksi käsivarren Lapissa norjalaiset tulevat välillä paikkaamaan Rajavartiolaitoksen suorituskykyä omalla kalustollaan lyhyemmän lentomatkan turvin. Kemin edustalla puolestaan Rovaniemen tukikohta on lähempänä kuin Ruotsin vastaava kalusto. AB/B412-helikoptereiden (AB412EP) päivityshankkeissa niiden suorituskykyä on kehitetty ohjaamopäivityksellä ja lämpökamera-asennuksella. Yksi helikopterityypin merkittävistä eduista on sen edulliset operointikulut.
Mahdollinen miehittämätön ilma-alus puolestaan toisi oleellisia muutoksia uusien meripelastushelikopterimiehistöjen koulutukseen. Nykyisin Vartiolentolaivueessa annettava lentokoulutus alkaa Koala-helikoptereilla. Jos koulutus annettaisiin meripelastushelikopterilla nousisi koulutuksen hinta merkittävästi. Koulutuskäyttöön voitaisiin hankkia kevyempi helikopteri, ostaa koulutusta ulkopuolelta tai ostaa enemmän simulaattorikapasiteettia, joilla vähennettäisiin suurella helikopterilla annettavaa koulutustarvetta.
Lentokoulutus ja todellinen lentokokemus oikealla sekä operatiivisessa käytössä olevalla meripelastushelikopterilla tukisi kokonaisuutta ja vahvistaisi turvallisuutta sekä suorituskykyä, vaikka ratkaisun vaikka hinta olisikin aiempaa korkeampi.
Yhteen helikopterityyppiin siirtyminen tarkoittaisi mahdollisesti myös sitä, että vaihtoehdoista karsiutuisivat pienet, suuret sekä vanhemmat helikopterityypit. HekoX-hankkeessa tarkastellaan ensin toimintakenttää suorituskykyvaatimusten osalta ja sen jälkeen katse kääntyy tarjolla oleviin vaihtoehtoihin. "Tarvitsemme valmiin tuotteen, joka on jo valintavaiheessa operatiivisessa SAR-käytössä. Operatiivisessa meripelastustoiminnassa ei voida jäädä korjaamaan juuri markkinoille tulleen helikopterityypin mahdollisia vikoja ja kehittää suorituskykyjä vuosien ajan", arvioi Lallukka. "Esiselvityksen ohella tai osana sitä tehdään myös markkina- ja teknologiakartoituksia mahdollisista kopterityypeistä, niiden eri järjestelmistä sekä koulutuslaitteista", jatkoi Lallukka.
Näistä viimeisin saattaa olla vaihtoehtona liian tuore, koska meripelastusjärjestelmän suorituskykyä ei haluta riskeerata. Bell 525 on myös ensimmäinen siviilityyppihyväksynnän saanut kokoluokkansa fly-by-wire -helikopteri. Myös sen ohjaamofilosofia on erilainen, sillä kopteria lennetään sidestickillä. Edellä mainittujen lisäksi markkinoilla on tarjolla esimerkiksi myös nykyisiä H215-helikoptereita sekä suurempia H225-helikoptereita. HekoX-hankkeen ehdoton tavoite on siis päätyä yhteen kaksimoottoriseen meripelastushelikopterityyppiin. Toinen ehdoton vaatimus on operointi tunnettuihin jäätäviin olosuhteisiin. Nykysuunnitelmien mukaan Rajavartiolaitos luopunee aikanaan ensimmäisenä AB/B412 -kalustosta, jonka jälkeen luovutaan vaiheittain nykyisestä Airbus Helicopters H215 Superpuma -kalustosta. Niiden tilalle suunnitellaan hankittavan modernimpi, mutta ylläpidon kannalta kevyempi vaihtoehto kuin nyt käytössä oleva H215-meripelastushelikopteri. ”Uuden helikopterin hankinta lähtee etenemään määrärahapäätöksestä, jonka jälkeen aikaa kuluu vähintään viisi vuotta. Kaikkine valmisteluineen puhutaan jo minimissään 7-8 vuoden mittaisesta hankkeesta”, kertoi Lallukka. "Kustannuksiltaan alkava helikopterihanke on arviolta vähintään kaksinkertainen MVX-hankkeeseen verrattuna. Uudella helikopterikalustolla tullaan operoimaan 2030-luvun alusta seuraavat 30 vuotta", täsmensi Lallukka.
Lentoposti.fi kertoi Rajavartiolaitoksen tulevasta helikopterihankkeesta aiemmin joulukuussa 2021 julkaistussa artikkelissa: Suomen meripelastuskyky Pohjoismaiden huipulla – viimeinen Rajan Super Puma modifikaatio valmistui Lue myös uutinen:
|
|||