(Päivittynyt klo 22.30) Rajavartiolaitos käynnistää lähiaikoina helikopterihankkeen, jossa korvataan ensivaiheessa ikääntyvää AB412-kalustoa. Kopterikaluston laaja uudistamishanke aloitetaan Rajavartiolaitoksen esikunnan johdolla laadittavalla esiselvityksellä. Kyseessä on laaja selvitys ja kokonaishankinta, jonka aikana selvitetään vaihtoehtoja Rajavartiolaitoksen 2030-luvun lentotoimintakonseptin tarpeisiin. Tuleva helikopterihanke, joka kulkee tässä vaiheessa HekoX-nimellä on Rajavartiolaitoksen suorituskykyjen uudistamisen suurhanke.

"Vartiolentolaivueen ja Rajavartiolaitoksen historian suurin ilma-alushanke on käynnistymässä. Koko helikopterikaluston uusiminen ja operatiivinen käyttöönotto tulee aikanaan olemaan suuri ponnistus, mutta samalla suorituskyky niin meripelastukseen kuin muihinkin tehtäviin tulee kehittymään merkittävästi. Lopputuloksena tulee olemaan Itämeren suorituskykyisin meripelastushelikopterilaivasto", avasi Vartiolentolaivueen komentaja Matti Lallukka Lentoposti.fi:lle.

Tulevassa helikopterihankkeessa tehtävänä on miettiä koko pyöriväsiipinen suorituskyky uudelleen. Rajavartiolaitoksen helikopteritoiminnan tulevaisuuden tarpeita lähdetään kartoittamaan kuten järjestelmä rakennettaisiin uudelleen aivan nollasta. Rajavartiolaitos saa lähivuosina käyttöönsä kaksi uutta monitoimivalvontalentokonetta, joissa on merkittävästi suorituskykyjä kohentavia uusia sensoreita. Myös erilaiset dronet tekevät tuloaan.

Helikopteriselvityksessä katsotaan varmasti kuinka paljon helikoptereille lennetään tulevaisuudessa ja tehdäänkö niillä enää rajavalvontaa nykyisessä laajuudessa. Myös siirtyminen yhteen helikopterityyppiin on jälleen vaihtoehtona.

Rajavartiolaitoksella on nykyisin käytössä kolme helikopterityyppiä ja yksi lentokonetyyppi. Edellisen helikopterihankkeen eli Heko 2015 -hankkeen yksi tavoite oli vähentää käytössä olevien eri konetyyppien määrää.

Sama tavoite on yhä olemassa HekoX-hankkeessa eli tavoitteena on yksi operatiivisessa käytössä ole meripelastushelikopterityyppi. Tavoitteen saavuttaminen yhtenäistäisi mm. huolto-organisaation toimintaa, lentokoulutusta ja mahdollistaisi resurssien tehokkaamman jakamisen sekä helpottaisi mahdollisten epäjatkuvuustilanteiden hallinnassa.

Vaihtoehtoina on esimerkiksi hankkia lisää nykyisiä Airbus Helicopters H215 -meripelastushelikoptereita tai korvata kaikki meripelastushelikopterit vaiheittain jollain kokonaan uudella helikopterityypillä. Näihin vaihtoehtoihin vaikuttaa luonnollisesti helikopterien suorituskyvyn kehittyminen ja Rajavartiolaitoksen toimintaympäristön tarpeet.

Ensivaiheessa uusi kopterityyppi korvaisi Pohjois-Suomessa Rovaniemen tukikohdassa käytössä olevat AB/B412 -helikopterit. Niistä vanhempi eli OH-HVJ on vuodelta 1996 ja uusin kyseisitä helikoptereista eli OH-HVK Bell 412 on vuodelta 2000.

Nykyisten AB412-helikoptereiden operoinnissa on haasteena erityisesti jäänpoistokyky, sillä Suomessa ja erityisesti Rajavartiolaitoksen toimintaympäristössä yli puolet vuodesta lennetään juuri jäätävissä olosuhteissa. Myös Rovaniemen lentokentän sijainti tuo haasteita juuri säätilan takia.

Omanlaiset haasteensa antaa myös rajallinen toimintamatka, joka tulee välillä vastaan Lapissa. Esimerkiksi käsivarren Lapissa norjalaiset tulevat välillä paikkaamaan Rajavartiolaitoksen suorituskykyä omalla kalustollaan lyhyemmän lentomatkan turvin. Kemin edustalla puolestaan Rovaniemen tukikohta on lähempänä kuin Ruotsin vastaava kalusto.

AB/B412-helikoptereiden (AB412EP) päivityshankkeissa niiden suorituskykyä on kehitetty ohjaamopäivityksellä ja lämpökamera-asennuksella. Yksi helikopterityypin merkittävistä eduista on sen edulliset operointikulut.

Kolmas Rajavartiolaitoksen nykyisistä helikopterityypeistä on AgustaWestland AW119 Koala. Myös nämä helikopterit on myös päivitetty viime vuosina ja niillä lennetään helposti 2030-luvun puoliväliin saakka. Nykyisin nämä noin kymmenvuotiaat Koalat toimivat pääsääntöisesti valvontatehtävissä itärajalla. Tämän kaluston osalta selvitetään aikanaan voisiko vaihtoehtona toimia myös miehittämätön järjestelmä.

Mahdollinen miehittämätön ilma-alus puolestaan toisi oleellisia muutoksia uusien meripelastushelikopterimiehistöjen koulutukseen. Nykyisin Vartiolentolaivueessa annettava lentokoulutus alkaa Koala-helikoptereilla. Jos koulutus annettaisiin meripelastushelikopterilla nousisi koulutuksen hinta merkittävästi. Koulutuskäyttöön voitaisiin hankkia kevyempi helikopteri, ostaa koulutusta ulkopuolelta tai ostaa enemmän simulaattorikapasiteettia, joilla vähennettäisiin suurella helikopterilla annettavaa koulutustarvetta.

Meripelastushelikopterin käyttöä koulutuksessa puoltaa kuitenkin se, että Rajavartiolaitoksen Vartiolentolaivueen miehistöt lentävät haastavissa olosuhteissa merialueella ympäri vuoden. Tässä toimintaympäristössä tehtäviä riittää erityisesti pimeässä, sateisen ja tuulisen sään vallitessa.

Lentokoulutus ja todellinen lentokokemus oikealla sekä operatiivisessa käytössä olevalla meripelastushelikopterilla tukisi kokonaisuutta ja vahvistaisi turvallisuutta sekä suorituskykyä, vaikka ratkaisun vaikka hinta olisikin aiempaa korkeampi.

Uuden ilma-aluksen päällikön kouluttaminen Super Puma -meripelastushelikopteriin kestää nykyisin kokonaisuudessaan kymmenen vuotta.

Yhteen helikopterityyppiin siirtyminen tarkoittaisi mahdollisesti myös sitä, että vaihtoehdoista karsiutuisivat pienet, suuret sekä vanhemmat helikopterityypit. HekoX-hankkeessa tarkastellaan ensin toimintakenttää suorituskykyvaatimusten osalta ja sen jälkeen katse kääntyy tarjolla oleviin vaihtoehtoihin.

"Tarvitsemme valmiin tuotteen, joka on jo valintavaiheessa operatiivisessa SAR-käytössä. Operatiivisessa meripelastustoiminnassa ei voida jäädä korjaamaan juuri markkinoille tulleen helikopterityypin mahdollisia vikoja ja kehittää suorituskykyjä vuosien ajan", arvioi Lallukka.

"Esiselvityksen ohella tai osana sitä tehdään myös markkina- ja teknologiakartoituksia mahdollisista kopterityypeistä, niiden eri järjestelmistä sekä koulutuslaitteista", jatkoi Lallukka.

Vaihtoehtoina markkinoilla olisi tarjolla esimerkiksi AgustaWestland AW189 sekä Airbus Helicopters H175 sekä koelentovaiheessa oleva Bell 525 -helikopterit.

Näistä viimeisin saattaa olla vaihtoehtona liian tuore, koska meripelastusjärjestelmän suorituskykyä ei haluta riskeerata. Bell 525 on myös ensimmäinen siviilityyppihyväksynnän saanut kokoluokkansa fly-by-wire -helikopteri. Myös sen ohjaamofilosofia on erilainen, sillä kopteria lennetään sidestickillä.

Edellä mainittujen lisäksi markkinoilla on tarjolla esimerkiksi myös nykyisiä H215-helikoptereita sekä suurempia H225-helikoptereita.

HekoX-hankkeen ehdoton tavoite on siis päätyä yhteen kaksimoottoriseen meripelastushelikopterityyppiin. Toinen ehdoton vaatimus on operointi tunnettuihin jäätäviin olosuhteisiin.

Nykysuunnitelmien mukaan Rajavartiolaitos luopunee aikanaan ensimmäisenä AB/B412 -kalustosta, jonka jälkeen luovutaan vaiheittain nykyisestä Airbus Helicopters H215 Superpuma -kalustosta. Niiden tilalle suunnitellaan hankittavan modernimpi, mutta ylläpidon kannalta kevyempi vaihtoehto kuin nyt käytössä oleva H215-meripelastushelikopteri.

”Uuden helikopterin hankinta lähtee etenemään määrärahapäätöksestä, jonka jälkeen aikaa kuluu vähintään viisi vuotta. Kaikkine valmisteluineen puhutaan jo minimissään 7-8 vuoden mittaisesta hankkeesta”, kertoi Lallukka.

"Kustannuksiltaan alkava helikopterihanke on arviolta vähintään kaksinkertainen MVX-hankkeeseen verrattuna. Uudella helikopterikalustolla tullaan operoimaan 2030-luvun alusta seuraavat 30 vuotta", täsmensi Lallukka.

Rajavartiolaitos on etenemässä käynnissä olevassa MVX-valvontalentokonehankkeessa kohti hankintapäätöstä. Sitä odotetaan tehtäväksi kesään 2024 mennessä. Nykyiset Dornier 228 -koneet korvataan nopeammilla ja suorituskykyisemmillä liikesuihkukonealustalle rakennettavilla monitoimivalvontakoneilla. Luvassa on siis uniikki ratkaisu, joka on suunniteltu Suomen tarpeisiin täyttäen myös uusia maanpuolustuksellisia tarpeita. Operointi uusilla MVX-monitoimivalvontakoneilla on määrä aloittaa vuonna 2027. MH

Päivitys kello 22.30: Lisätty vartiolentolaivueen komentaja Lallukan täsmennyksiä helikopterihankkeeseen.

Lentoposti.fi kertoi Rajavartiolaitoksen tulevasta helikopterihankkeesta aiemmin joulukuussa 2021 julkaistussa artikkelissa: Suomen meripelastuskyky Pohjoismaiden huipulla – viimeinen Rajan Super Puma modifikaatio valmistui

Lue myös uutinen: