Saab on avannut tarjoustaan Suomen HX-hävittäjähankkeen ehdokkaista kenties laajimmin. Alkuperäisen tarjouksen kerrottiin sisältävän 52 Gripen E ja 12 Gripen F -hävittäjää sekä kaksi Bombardier 6500 GlobalEye AEW&C -konetta. Viimeisintä tammikuun lopulla annettua tarjousta ei koneiden osalta sen enempää enää avattu. Tarkennetuista konemääristä neuvotellaan Suomen Ilmavoimien kanssa.
Pirkkalassa selvisi, että Saabin tarjoukseen sisältyy myös elektronisen sodankäynnin Arexis-tuoteperheeseen kuuluva elektronisen sodankäynnin EAJP (Electronic Attack Jammer Pod) -säiliö.
Mediapäivänä Gripenin ripustimissa oli myös pitkän kantaman MBDA Meteor -ohjukset. Tämän uuden ilmataisteluohjuksen aseintegraatio toteutettiin ensimmäisenä Gripenin C/D -malleihin vuonna 2016. Vaikka Saab on ollut kenties muita avoimempi tarjouksestaan niin asejärjestelmien suhteen tiedonjako on niukempaa. IRIS-T:n ja Meteorin sisältyminen tarjoukseen vahvistetaan, mutta muutoin asiaa ei kommentoida tarkemmin.
Elektronisen sodankäynnin kyvyt niin puolustus- kuin hyökkäyspuolelta ovat myös isossa roolissa HX-hankkeessa. Saab on kehittänyt uuteen Gripeniin Arexis-tuoteperheen, jonka järjestelmiä hävittäjään on integroitu.
"Meillä oli suuret vapaudet laatia tarjous, joka on mielestämme paras ja sopivin Suomen HX-ohjelmaan", kertoi Saab Aeronauticsin toimitusjohtaja Jonas Hjelm. "GlobalEye-koneiden mukaanotto paketissa vähensi toki Gripen E/F -hävittäjien määrää tarjouksessa, mutta vaihtokauppa on sen arvoinen", täsmensi Saabin Suomen HX-kampanjajohtaja Magnus Skogberg.
Linköpingistä operoitavassa koneessa on mukana myös Ilmavoimien omaa henkilöstöä. Suomella ei ole aiemmin ollut tutkavalvontakonetta. Valmistaja toteaa sellaisen maksimoivan ilmapuolustuksen käytössä olevan ajan ja parantavan hävittäjätorjunnan saatavuutta. Maassa olevien järjestelmien mittausetäisyyttä rajoittaa maapallon kaarevuuden aiheuttama ns. tutkahorisontti.
Valvontakyvyn ja peiton kasvattamisen lisäksi GlobalEye vapauttaa hävittäjät muuhun toimintaan eikä niiden tarvitse välttämättä partioida ilmassa tutkavalvontakoneen hoitaessa tehtävää.
Lue tarkemmin Suomelle tarjottavasta GlobalEye -koneesta aiemmasta uutisestamme: Saab tarjoaa Suomelle suurempaan Global 6500 -koneeseen pohjautuvaa GlobalEye-valvontakonetta. "Kehitystyössä vaikeinta on ollut toteuttaa tutkaratkaisu liikkuvaan ja lentävään alustaan", kertoo Saab Surveillance -liiketoiminta-alueen johtaja Anders Carp. Saabin tuotevalikoimassa on myös mm. Giraffe 4A AESA ja SeaGiraffe 4A AESA-tutkajärjestelmät. Sellaisen Suomi saa osana Merivoimien Laivue 2020 -hanketta, jossa rakennetaan neljä Pohjanmaa-luokan korvettia. GlobalEye puolestaan on yhtiön uusin versio ilmaan nostetuista tutkajärjestelmistä.
Tämä korostuu erityisesti Gripen-hävittäjässä, jossa on tiettävästi ensimmäistä kertaa erotettu lennonhallintajärjestelmät muista taktisista- ja tehtäväjärjestelmistä. "Olemme panostaneet erityisesti ihmisen ja koneen väliseen käyttöliittymään, joka mahdollistaa nopean päätöksenteon. Lentäjä on keskiössä, mutta hänen ei tarvitse säätää kaikkia sensoreita. Vähennämme lentäjän työkuormaa uniikilla ratkaisulla", kertoo Skogberg.
Tekoäly ei pääse kiinni lennon kannalta kriittisiin järjestelmiin. Modulaarinen rakenne mahdollistaa sensoreiden tai niiden tietojenkäsittelyä suorittavan järjestelmän päivittämisen tai vaihtamisen riippumattomasti. Päivitykset on siis aiempia versioita helpompi toteuttaa, koska varsinaiseen lentämiseen liittyviin järjestelmiin ei tarvitse tehdä muutoksia. Uudessa Gripenissä on hyödynnetty myös monikansallisen miehittämättömän taisteluilma-alus (UCAV) nEUROn -hankkeesta saatuja kokemuksia tehtäväjärjestelmien osalta.
Koneessa on muutosten jälkeen koelennetty mittavasti uuden sukupolven Gripenin järjestelmiä (lue tarkemmin uutisestamme: Saab tuo yksi- ja kaksipaikkaiset Gripenit Suomeen - uuden E-version ensilento ulkomaille). Vaikka 39-7 -kone on kaksipaikkainen sillä operoidaan HX Challengen aikana vain Saabin lentäjien kanssa. Suomellekin tarjottava uusi kaksipaikkainen Gripen F -hävittäjä antaa monia mahdollisuuksia. Perinteinen käsitys kaksipaikkaisesta hävittäjästä on koulutuskäyttö ja VIP-lennätykset. Tosiasiallinen käyttö on kuitenkin aivan muuta.
Sotilasilmailussa suuntaus on myös kohti miehittämättömiä ilma-aluksia. Saabin mukaan tulevaisuuden ratkaisuna onkin myös miehittämättömien ilma-alusten operointi Gripenin takaohjaamosta. Saab kehuu Gripeniä myös merkittävästi luotettavammaksi kuin edellisen sukupolven hävittäjiä. Gripen E:n keskimääräinen aika vikaantumiseen (MTBF, Mean time between failures) on kahdeksan tuntia, kun perinteisellä hävittäjällä vastaava aika on kaksi tuntia.
Hyvä suorituskyky mahdollistaa Saabin mukaan jopa uusien maantietukikohtien käyttöönoton. Tätä tukee myös koneen hiljainen ääni. "Gripen E/F -hävittäjät ovat edustavat kaikista uusinta teknologiaa, joka on markkinoilla. Sen kehitystyö jatkuu edelleen", kehaisee Skogberg.
Laajaa teollista yhteistyötä ja paikallista teknistä tukea jopa 2030-luvulle saakka
Tulevaisuuden yhteistyömahdollisuuksia ovat myös suihkuharjoituskonehankinnat, jotka ovat HX-hankkeen jälkeen edessä niin Suomessa kuin Ruotsissakin. Yhteistyössä Boeingin kanssa Saab on kehittänyt puhtaalta pöydältä ns. Boeing T-X -suihkuharjoituskoneen. Se voitti kisan Yhdysvaltain Ilmavoimien seuraavaksi suihkuharjoituskoneeksi.
Saabilla on Tampereella vuonna 2017 toimintansa aloittanut Saab Technology Center (STC). Siellä on käynnissä jopa kymmenen erilaista hanketta keskittyen erityisesti mikroaaltopituuksilla toimivaan teknologiaan. Hankkeilla kehitetään ELSO- ja tutkajärjestelmiä. Käynnissä on myös uuden sukupolven RBS15-meritorjuntaohjusjärjestelmän kehittämistyö. Teknologiakeskus tekee yhteistyötä myös Aalto-yliopiston kanssa.
Tarjous sisältää osittain myös täyden tuen vuosille 2025-2030 yhdessä suomalaistoimijoiden kanssa. Siirtymävaiheen jälkeen Suomella olisi itsenäinen kyky hävittäjätukeen. Heikko sää vai väärät olosuhteet
Lentoturvallisuus on mukana isosti myös sotilaskoneoperaatiossa ja koelentokoneella tai sitä lentävällä ohjaajalla voi olla muita toimintarajoituksia, mutta oman osansa lentosuorituksiin tekee myös suunniteltu koelento-ohjelma. Hävittäjää ei lennätetä vain mediaa varten vaan suoritukseen kuuluu myös osa-alueita liittyen suorituskykyjen todentamiseen.
Nyt, kun talvi tuli myös Pirkkalaan saatetaan testihaasteet saada suoritettua nopeammin, kun maaolosuhteet ovat vaihtelevia myös kotitukikohdassa. Ilmassa vaihtelua riittää muutoinkin ja maisema vaihtuu nopeasti tarkoitukseen varatuilla laajoilla harjoitusalueilla.
Syksyllä 2019 Suomen Ilmavoimat teki laajasti suorituskykyevaluointia myös Saabin simulaattoreilla. HX Challengen jälkeen vuoden 2020 aikana on osapuolten välillä luvassa myös muitakin aktiviteetteja suorituskyvyn varmistamiseen liittyen.
Lennoilla on käyty 9G:n alueella sekä tehty nopeusennätyksiä aiempiin Gripen-versioihin nähden. Nyt koelennoissa on keskitytty aiempaa enemmän sensoreihin, aseistukseen sekä taktisiin järjestelmiin. Viidellä Gripen E -hävittäjällä lennetään Saabin omien koelentojen lisäksi myös Ruotsin puolustusvoimien materiaalilaitoksen FMV:n koelentoja ja nyt myös Suomen hävittäjähankinnan haasteissa. Niistäkin Saab odottaa saavansa arvokasta oppia hävittäjänsä kehitystyöhön. Saabilla on käytettävissä koelento-ohjelmassaan kolme omaa Gripen E -koelentokonetta eli 39-8, 39-9 ja 39-10 sekä Ruotsin ja Brasilian ilmavoimien ensimmäiset koneet. Niiden lisäksi koelento-ohjelmaan osallistuu edelleen myös Gripen NG Demonstrator eli D-versiosta muunnettu 39-7. Kaikkiaan Saab on saanut Ruotsilta tilauksen 60 Gripen E -hävittäjästä ja Brasilialta tilauksen 28 Gripen E sekä kahdeksasta Gripen F -koneesta. Molempien odotetaan tilaavan lisää Gripeneitä. Ruotsi aikoo lentää Gripen C/D -hävittäjillä 2030-luvulle saakka. Syy pidempään käyttöön on muuttunut toimintaympäristö. Koneita korvataan uusilla askel askeleelta. Ruotsin odotetaan tilaavan myös uusia AEW&C -koneita lähivuosina. Brasilian uskotaan tarvitsevan jopa yli 100 Gripeniä. Vuonna 2020 koneita on määrä toimittaa merkittävästi enemmän (kuvassa vasemmalla ensimmäinen Gripen E 39-8 aikanaan Saabin tuotantolinjalla kuvattuna). Tuotantoa kasvatetaan siten että 24 hävittäjän vuosituotantovauhtiin on määrä päästä vuoden 2021 aikana. Kaksipaikkaisen noin puoli metriä E-versiota pidemmän Gripen F:n on määrä nousta ilmaan vuonna 2023. Sitä kehitetään Brasiliassa Saabin Gripen Design and Development Network -keskuksessa, joka sijaitsee Gavião Peixotossa.
Ruotsin ilmavoimien on määrä saavuttaa operatiivinen FOC (Final Operational Capability) -kyky vuoteen 2023 mennessä. Suomen aikataulun mukaan ensimmäinen alustava operaatiivinen kyky (IOC) on määrä saavuttaa vuonna 2027 ja FOC koko kaluston osalta vuoteen 2030 mennessä.
Saabin mukaan kyseinen aiesopimus on mahdollisuus uuden yhteistyössä kehitettävän ilmapuolustusjärjestelmän rakentamiseksi, joka tukee samalla olemassa olevia alustoja Gripen mukaanlukien. Suunnitellussa tutkimus- ja teknologiayhteistyössä selvitetään mahdollisuuksia lisätä kehittyneitä teknologioita juuri Gripeniin sekä Britannian nykyisiin Eurofighter-hävittäjiin. Yhteistyö Ison-Britannian ilmailuteollisuuden kanssa odotetaan tuovan synergiaetuja tuotekehitykseen, jonka myötä saadaan selville myös tulevaisuuden hävittäjältä vaadittuja suorituskykyjä. Tämä on tärkeää myös Gripen-ohjelman kannalta, kun voidaan arvioida tuotantoalustan tulevia tarpeita. Kehitystaakkaa jakamalla voidaan päästä entistä pidemmälle tulevaisuuteen.
HX Challengeen saapuvat helmikuun 2020 aikana vielä Lockheed Martin F-35A Lighting II -häivehävittäjällään sekä Boeing F/A-18E/F Super Hornetillaan. MH
Lue myös artikkelimme GlobalEyen ominaisuuksista: Saab esitteli uuden GlobalEye AEW&C -monitoimivalvontakoneen Lue myös:
|
|||