”Törmäyksen seuraukset voivat vaihdella pelkästä lentäjän säikähdyksestä vakaviin lento-onnettomuuksiin. Ne lintutörmäykset, jotka eivät aiheuta vahinkoa, jäävät usein raportoimatta. On arvioitu, että vain noin 25 prosenttia kaikista lintutörmäyksistä raportoidaan. Raportti pitäisi kuitenkin tehdä, vaikka lintuun ei varsinaisesti törmättäisikään”, Nikolajeff kertoo. Lintutörmäysten kulut ovat vuositasolla arvioituna yli miljoona euroa. Vielä kalliimpi hinta maksetaan, kun onnettomuuksissa menetetään ihmishenkiä. Onnettomuuksien välttäminen on kuitenkin haasteellista lisääntyvien lentomäärien ja kasvavan lintupopulaation takia. Suurin osa törmäyksistä tapahtuu kesäkuukausina suihkukoneiden nousuissa ja laskuissa alle 500 jalan korkeuksissa. Tutkielmaa varten on tutkittu kaikki lintutörmäysilmoitukset, jotka Liikenteen turvallisuusvirasto on vastaanottanut vuosien 2000 ja 2011 välillä. Tämän tietoaineiston mukaan lintutörmäysilmoitusten määrä on noussut merkittävästi muutaman viime vuoden aikana. Lintutörmäyksistä raportoinnissa päämääränä pitäisi olla parempi laatu ja tiheämpi julkaisuväli verrattuna Suomen nykyiseen tilanteeseen. Tarvittavan muutoksen ennakoidaan parantavan lentoturvallisuutta. Raportointiin kaivataan lisää tarkkuutta ja laatua Lintutörmäysraportit ovat lisääntyneet huomattavasti parin viime vuoden aikana. Samalla raporttien laatu on kuitenkin laskenut. Törmäysten raportointi ei ole vielä pakollista Suomessa. ”Raportit täytetään puutteellisesti. Lintulajeja ei tunnisteta ja esimerkiksi sääolosuhteista ei usein mainita mitään”, Nikolajeff toteaa. ”Tavoitteena pitäisi olla parempi raportointilaatu. Myös seurauksiltaan lievemmistä törmäyksistä ja jo pelkistä havainnoista tulisi raportoida entistä tehokkaammin. Raportointia kehittämällä ja lintutörmäyksistä valistamalla voidaan parantaa lentoturvallisuutta”, Nikolajeff muistuttaa. Pro gradu -tutkielma (PDF-tiedosto): Analysis of the Bird Strike Reports Received by the Finnish Transport Safety Agency between the Years 2000 and 2011 Lue myös:
|
|||
