Lentoliikenteen vähäisyys on johtanut ilmailualalla tilanteeseen, jossa erilaisten lupakirjojen ylläpito ja kelpuutuksien vaatimusten täyttäminen ei enää välttämättä onnistu. Suomen ilmailuviranomainen Traficom on aktiivinen ja toimii yhteistyössä suomalaisten lentoyhtiöiden ja lennonvarmistusyhtiön kanssa. Vaikka työntekijöiden ja organisaatioiden tieto- ja taitotaso pysyisivät kenties yllä muutoinkin on ilmailuviranomainen viimekädessä vastuussa toiminnan turvallisuudesta.

Koronapandemian vaikutukset ilmailualalla ovat laajat niin Suomessa kuin ympäri maailmaa. Lentäjiä, lennonjohtajia ja matkustamohenkilökuntaa sekä muita työntekijöitä on irtisanottu ja lomautettu laajasti. Pitkä tauko turvallisuuskriittisestä työstä tarkoittaa arvokkaan viimeaikaisen kokemuksen puuttumista, mutta myös erilaisten vaatimusten täyttämisen mahdottomuutta. Lupakirjat ja kelpuutukset vanhenevat suurelta osalta työntekijöitä. Lentoliikenteen odotetaan kuitenkin elpyvän ja tarve osaaville työntekijöille on edelleen olemassa.

Lentoturvallisuuden ylläpitäminen ja sen varmistaminen vallitsevissa poikkeusoloissa vaatii erilaisia toimia niin operaattoreilta kuin valvovilta viranomaisilta. Erilaisia paluukoulutusmalleja suunnitellaan lentoyhtiöissä ympäri maailmaa, kun lentotaukoa on voinut olla jo pitkälti yli puoli vuotta ja tulee olemaan kenties jopa vuosia.

 Paluukoulutusvaatimukset tulevat selkeytymään lopullisesti, kun pandemiatilanne helpottaa tai ratkeaa muilla tavoin. Suomen ilmailuviranomainen Traficom seuraa tilannetta aktiivisesta mm. Euroopan lentoturvallisuusvirasto EASA:n antamien koulutussuositusten kautta ja se on ollut aktiivisesti yhteydessä myös kotimaisiin lentoyhtiöihin. Ilmailuviranomaisen palveluksessa on useita kokeneita ilmailualan ammattilaisia.

“Paluukoulutusvaatimukset selviävät lopullisesti sitten, kun tiedetään tauon pituus. Yhtiöitä on kehotettu rakentamaan paluukoulutus siten, että se huomioi tauon pituuden, koulutettavan aikaisemman kokemuksen sekä suoritukset edellisistä arviointitapahtumista. Paluukoulutusohjelma tulee luonnollisesti viranomaiselle hyväksyttäväksi ennen käyttöönottoa. Lisäksi seuraamme tähän liittyen aktiivisesti EASA:n suosituksia koulutuksista”, kertoo johtaja Jari Pöntinen Traficomin liikennejärjestelmäpalveluista Lentoposti.fi:lle. Pöntisellä on nykyisen työntantajansa toimenkuvan lisäksi myös erittäin pitkä kokemus liikennelentäjän tehtävistä.

Koronapandemian aikana Traficom on EASAn ohjeistuksen mukaan myöntänyt jo erilaisia poikkeuksia vaatimuksista, mutta niihin tarvitaan jälleen jatkoa.

“Traficom on myöntänyt kaksi neljän kuukauden mittaista poikkeusta eli tähän mennessä jo yhteensä kahdeksan kuukautta. Tämä maksimissaan kahdeksan kuukauden jousto tulee EASA:n perusasetuksesta. Toissa viikolla EASA on perustanut työryhmän, jonka tarkoitus on miettiä miten käsitellä ja mitigoida pidempiä jatkoja, jotka poikkeaisivat olemassa olevista määräyksistä”, kertoo Pöntinen.

“Työryhmä valmistelee ohjetta EU-maiden ilmailuviranomaisille ja tavoitteena on mahdollisimman yhdenmukainen käsittely poikkeamajatkojen myöntämiseen. Turvallisuusvaatimukset tulevat relevantisti huomioitua operaattoreiden taloudellisesta ahdingosta huolimatta. Myös Traficomin edustaja on mukana tässä työryhmässä”, jatkaa Pöntinen.

Erilaiset aikarajat, niitä koskevat vaatimukset ja poikkeukset koskevat lentäjien lisäksi soveltuvin osin myös esimerkiksi lennonjohtajia ja matkustamohenkilökuntaa. Ilmailualalla on näiden ammattikuntien lisäksi myös useita muita turvallisuuskriittisiä tehtäviä. Niidenkin osalta henkilöstön osaamisesta tulee huolehtia riittävästi.

Ilmailuviranomaiset eivät pääsääntöisesti tee vaatimuksia koulutuksista operaattoreilla vaan asiaa valmistellaan yhteistyössä osapuolten välillä.

“Traficomin kommunikoi aktiivisesti valvomiensa yhtiöiden kanssa. Pääsääntöisesti yhtiöt esittävät koulutussuunnitelmansa, mutta jo ennen lopullista ehdotusta olemme käyneet lukuisia keskusteluja aiheesta. Traficom tuo niissä esille viranomaisen vaatimukset kulloisistakin koulutusvaatimuksista. Ohjeistusta tulee myös EASA:lta ja niitä Traficom pyrkii noudattamaan mahdollisimman pitkälle”, avaa Pöntinen.

Suomen ilmailuviranomaisen valvonta ei yllä näin laajasti ulkomaalaisiin operaattoreihin, jotka lentävät Suomeen. Niiden osalta voidaan tehdä ainoastaan ns. ramppitarkastuksia, joissa selvitetään koneen miehistön lupakirjojen tilanne sekä lentokoneen kunto voimassa olevien määräysten mukaisesti. Muusta valvonnasta vastaa kyseiselle operaattorille lentotoimintaluvan myöntänyt viranomainen.

Koronaviruspandemia on vaikuttanut myös ilmailuviranomaisen valvontatyöhön, joka on osin toteutettu etätyönä. Edelleen valvontatyötä joudutaan kuitenkin tekemään myös paikan päällä ja pandemiasta huolimatta sitä on toteutettu edelleen oikea-aikaisesti.

“Merkittävä osa valvontatyöstä toteutettiin varsinkin keväällä ja kesällä etänä, mikäli se toiminto huomioiden vain oli mahdollista. Esimerkiksi lentokoulutuslaitteistojen eli FSTD-hyväksyntöjä (Flight Simulation Training Devices) jouduttiin kuitenkin suorittamaan myös aktiiviseen epidemia-aikaan paikan päällä simulaattorissa. Tuolloin viranomaisen tarkastajat kuin tarkastettavan organisaation henkilökunta noudattivat erikseen hyväksyttyjä menettelyjä, jotta tarkastukset voitiin suorittaa terveysturvallisesti. Myös erilaisten lupakirjojen ja kelpoisuuksien jatkamisia poikkeusluvilla toteutettiin runsaasti”, kertoo Pöntinen.

“Pääsääntöisesti on pyrkimys tehdä kaikki valvonta oikea-aikaisesti, kuitenkin siten, että myös operaattoreiden haasteet lomautusten yms. osalta huomioidaan. Turvallisuustaso operoinnissa tulee säilyä ennallaan myös näissä poikkeusoloissa, jos yksikin lentokone on ilmassa, joten viranomaistyö on jatkunut ja jatkuu osaltamme keskeytyksettä”, päättää Pöntinen.

Lue myös: