Tampere-Pirkkalan lentoasemalla otetaan marraskuun alussa käyttöön uudet lentomenetelmät, jotka hyödyntävät satelliittipohjaista navigointijärjestelmää. SBAS-lähestymismenetelmä tuo entistä paremmin vaihtoehtoja huonoihin sääolosuhteisiin. Menetelmä tulee jatkossa käyttöön myös muilla Finavian lentoasemilla.

"Uudistus parantaa lentoliikenteen sujuvuutta ja turvallisuutta haastavissa sääolosuhteissa ja vahvistaa lentoasemamme toimintavarmuutta. Tästä hyötyvät niin hub-liikenteemme, varakenttäpalvelumme kuin lentokoulutuskin", sanoo Finavian aluejohtaja ja Tampere-Pirkkalan lentoaseman päällikkö Mari Nurminen.

"Uudet lentomenetelmät auttavat lentäjiä laskeutumaan kiitotielle esimerkiksi sumussa ja lumisateessa. Ne tarjoavat aikaisempaa kattavammat mahdollisuudet tehdä maalaitteista riippumattomia mittarilähestymisiä kiitotien molemmista suunnista ja vähentää myötätuulilähestymisiä", jatkaa Nurminen.

Tampere-Pirkkalassa 7. marraskuuta 2019 käyttöönotettava lähestymismenetelmä on virallisesti APV SBAS (Approach  Procedure with Vertical Guidance, Satellite Based Augmentation System) -lähestyminen, mutta sitä kutsutaan myös LPV (localizer performance with vertical guidance) -lähestymiseksi.

Euroopassa SBAS-järjestelmä on nimeltään EGNOS, Yhdysvalloissa WAAS, Japanissa MSAS  ja Intiassa GAGAN. Niiden mukaisiin lähestymisiin käytetään korjattua ja tarkennettua satelliittisignaalia.

Lentokoneiden FMS-lennonhallintajärjestelmiin on koodattu kaikki lähestymiseen tarvittavat tiedot. APV SBAS -menetelmän lentämiseen tulee olla asianmukainen kelpoisuus tai hyväksyntä riippuen toimivaltaisen ilmailuviranomaisen vaatimuksesta. Myös ilma-aluksen laitteistolla tulee olla asianmukainen hyväksyntä.

Tampere-Pirkkalassa on marraskuun alkupuolelta lähtien käytössä siis LPV (localizer performance with vertical guidance -lähestymismenetelmä. Kyseessä ei ole tarkkuuslähestymismenetelmä vaikka sillä päästään lähes vastaaviin ILS (Instrument Landing System) CAT I -lähestymismeneltemän mukaisiin ratkaisukorkeuksiin. Kyseessä on perustason APV-I SBAS -lähestyminen, joka mahdollistaa alimmillaan 250 jalan ratkaisukorkeuden.

Pirkkalassa LPV-lähestyminen on tarjolla kiitotielle 06 ja 24, kun aiemmin alemman ratkaisukorkeuden mahdollistanut ILS-lähestymismenetelmä on ollut tarjolla vain kiitotielle 24. Jatkossa myötätuuli ei olisi enää ongelma huonoissa näkyvyysolosuhteissa saavuttaessa Pirkkalaan.

Finavian muilla lentoasemilla vastaavat lentomenetelmät on suunniteltu otettavan käyttöön vuoden  2020 loppuun mennessä. Satelliittipohjaisia menetelmiä käytetään tulevaisuudessa eniten, ja perinteiset maalaitteita hyödyntävät menetelmät säilyvät vain osittain.

Uusien lähestymismenetelmien käyttöönotto on yksi osa Finavian yli 15 miljoonan euron investointia, joka toteutettiin Tampere-Pirkkalassa vuoden 2018 aikana.

"Kiitotien uudelleen päällystyksen ja lentokoneiden kääntöpaikojen rakentamisen lisäksi uusimme myös muuta infrastruktuuria kuten kiitotien lähestymisvalojärjestelmän, joka mahdollistaa uusien lentomenetelmien täysimääräisen hyödyntämisen", sanoo Nurminen.

Kiitotien lähestymisvalot on toteutettu energiatehokkaalla LED-tekniikalla, mikä vähentää energiankäyttöä. Lentoasemalla käytetty sähköenergia on tuotettu uusiutuvalla tuulienergialla, jolla voidaan pienentää lentoaseman toiminnasta syntyviä kasvihuonepäästöjä merkittävästi.

Kaiken kaikkiaan Finavia on viime vuosina investoinut Tampere-Pirkkalan kehittämiseen yli 20 miljoonaa euroa. Kiitotien ja liikennealueiden peruskorjauksen lisäksi on parannettu terminaalien asiakastiloja ja palveluja sekä investoitu ympäristövaikutusten vähentämiseen. Infrastruktuuria parantamalla on muun muassa varmistettu, että Tampere-Pirkkala voi toimia varakenttänä laajarunkokoneille.

Tampere-Pirkkalan lentomäärät ovat kasvaneet tammi-elokuun aikana yhteensä +15,3 prosenttia viime vuoden vastaavaan aikaan verrattuna. Koulutuslennot mukaan lukien nousuja ja laskeutumisia on ollut yhteensä 25 262.