Kyseiset tapahtumat ovat saaneet runsaasti huomiota tiedotusvälineissä ja sosiaalisessa mediassa. Savon Sanomat uutisoi lauantaina, että toukokuun 20. päivänä Hornetien QRA-päivystyslähtöön (Quick Reaction Alert) olisi syntynyt viivettä Ilmavoimien harjoituksissa kertyneiden ylityövapaiden takia. Ilmavoimat kiisti tämän jyrkästi lauantaina 31. kesäkuuta julkaisemassaan tiedotteessa, jonka perusteella myös Lentoposti.fi julkaisi uutisen. Kummastakin ilmatilaa loukanneesta koneesta oli lennonjohdoille etukäteen jätetyt lentosuunnitelmat ja ne käyttivät tutkavastaajaa, joten tunnistus pystyttiin tekemään ilman hälytyslähtöä. Esiin ei ole myöhemminkään tullut mitään, mikä antaisi aihetta epäillä, että Ilmavoimat olisi ollut omalla toiminnallaan myötävaikuttamassa viikonloppuna tapahtuneeseen virheelliseen uutisointiin.
Ilmavoimien muu toiminta suunnitellaan ja toteutetaan päätehtävän ehdoilla. Harjoitukset tai ylityötilanne eivät vaikuttaneet valmiuteen reagoida 20. toukokuuta tapahtuneisiin ilmatilaloukkauksiin. Päivystysjärjestelyt ja valmius ovat ilmatilaloukkausten tapahtuessa olleet suunnitelmien ja käskyjen mukaiset. Päätökset valmiuden säätelystä ja päivystyskoneiden käytöstä on tehty voimassaolevan ohjeistuksen mukaisesti. Ilmavoimat on raportoinut toiminnastaan ohjeiden ja voimassa olevien käytäntöjen mukaisesti. "Päivystystehtävien volyymi vaihtelee suhteellisen paljon. Operatiivisia lentoja tehdään viikoittain, välillä päivittäin", sanoo ilmavoimien operaatiopäällikkö, eversti Sampo Eskelinen. Ensimmäinen ilmatilaloukkaus 20. toukokuuta ei poikennut normaalista niiden esiintymistiheydestä. Suomenlahden vaativien ilmatilaolosuhteiden vuoksi se arvioitiin tahattomaksi. Päivystyskoneiden valmiutta kohotetaan ja niiden käytön kynnystä lasketaan, mikäli on syytä arvioida, että ilmatilaloukkausten uhka on kasvanut. "Nopeasti ensimmäistä seurannut toinen ilmatilaloukkaus oli poikkeavaa toimintaa, joka käynnisti edellä mainitut toimenpiteet", toteaa eversti Eskelinen. Tämä vaikutti osaltaan McDonnell Douglas F/A-18 Hornet -päivystyskoneiden ennakoivaan käyttöön myöhemmin samana iltana. Kaksi venäläiskonetta Suomen ilmatilassa samana päivänä
Ensimmäisessä tapauksessa kello 17.06 ilmatilaamme lensi Antonov An-26 -kuljetuskone (Ruotsin ilmavoimien tunnistuskuva yläpuolella). Ennen aluevesirajan ylittämistä se oli ollut yhteydessä Suomen aluelennonjohtoon. Kone viipyi ilmatilassamme kolme minuuttia 12 sekuntia. Kone lähetti tunnistetietojaan siviililennonjohdon SSR-toisiotutkille (Secondary Surveillance Radar) normaalisti tutkavastaajan eli transponderin kautta. Lisäksi se suurella todennäköisyydellä näkyi tutkamaalina lennonjohdon ja ilmapuolustuksen primääritutkissa. Vajaata tuntia myöhemmin kello 17.57 Suomen ilmatilaan tuli myös Tupolev Tu-154M -matkustaja/rahtikone. Myös se lähetti tunnistetietojaan transponderinsa kautta koodilla 85856VMF.
Reitti perustuu FlightRadar24:n epätarkempaan T-MLAT-laskentaan (Test Multilateration) ilma-aluksen transponderin lähettämien signaaleiden perusteella. Tällä kertaa Suomen ilmatilassa lennettiin viisi minuuttia 40 sekuntia. Tupolev ilmoitti lennonjohdolle kiertävänsä voimakasta ukkossolua, mikä näkyy hyvin tallentuneesta reitistä. Radioliikenne Suomen aluelennonjohdon (EFIN) kanssa ei sujunut kuitenkaan ilman ongelmia. Lentäjät pyrkivät aina välttämään ukkosiin liittyviä tornimaisia, jopa 16 kilometrin korkeuteen ulottuvia Cumulonimbus-pilviä niissä esiintyvien voimakkaiden pystyvirtausten, jäätämisen sekä jäärakeiden takia. Myös salamat voivat olla vaaraksi, vaikka useimmiten ne eivät aiheuta ongelmia lentokoneille. Vaarallisten ilmiöiden havaitsemiseksi useimmissa tämän luokan ilma-aluksissa on säätutka, joka auttaa kiertämään pahimmat alueet. Tällaisiin muutamia minuutteja kestäviin rajaylityksiin Ilmavoimat pystyisi reagoimaan vain pitämällä hävittäjää merialueella ilmassa 24/7. Sellaiseen valmiuteen eivät nykymaailmassa kykene edes suurvallat. Kolmas tapaus ei ollut ilmatilaloukkaus
Ilmavoimien uusi komentaja Kim Jäämeri kommentoi lehtiväitettä valmiuden puutteista Savon Sanomille ja Helsingin Sanomille jo viikonloppuna vakuuttaen, että tapahtumiin reagoitiin täysin normaalikäytännön mukaisesti.
FlightRadar24-ruutukaappauksessa alla näkyy paluulennolla olleen Tupolevin reitti kansainvälisessä ilmatilassa. Siinä kone pudottaa jo korkeuttaan Venäjän ilmatilassa.
Ilmassa kaikki tapahtuu nopeasti. Rajavartiolaitoksen mukaan Antonov viipyi Suomen ilmatilassa kolme minuuttia, syvemmälle Suomen alueelle koukannut Tupolev kuusi. FlightRadar24-nettipalvelun tutkatallenteen mukaan Tupolev olisi kohti Pietaria palatessaan lentänyt Suomenlahdella jopa yli 900 km/h nopeudella. Tu-154M on yksi nopeimmista suihkumatkustajakoneista. Pääministeri jäi ensitiedon varaan
YLE Uutisten mukaan Katainen sai tietoa tapahtuneista ilmatilaloukkauksista tekstiviestillä. Hän ehti arvioida julkisuuteen, että Hornetit kävivät tunnistamassa nimenomaan ilmatilaa loukanneet koneet. Valtioneuvoston tilannekeskuksen ja puolustusvoimien operaatiokeskuksen tiedonvaihto on käytäntö, jolla Suomen valtiojohto pidetään tietoisena normaalitilanteesta poikkeavista tapahtumista, jotka liittyvät esimerkiksi Suomen rajaturvallisuuteen ja alueelliseen koskemattomuuteen. Tiedotteen mukaan puolustusvoimien operaatiokeskuksen ja valtioneuvoston tilannekeskuksen välisessä kommunikaatiossa tapahtuneen väärinymmärryksen takia pääministerille sekä muulle valtiojohdolle välitettiin tieto, jossa todettiin, että yksi ilmatilaloukkaus ”tunnistettiin tunnistuslennolla”. Tämä jäi pääministerin käsitykseksi ilmatilaloukkausten tunnistustavasta, vaikka virheellinen tieto korjattiin valtiojohdolle myöhemmin. Puolustusvoimien operaatiokeskuksen ja valtioneuvoston tilannekeskuksen edustajat ovat saneet tehtäväksi selvittää, kuinka vastaavat väärinymmärrykset ehkäistään jatkossa. Normaali toiminta jatkuu Ilmavoimilla on tiedotteensa mukaan jatkuva valmius turvata Suomen ilmatila. Toukokuun 20. päivän jälkeen Suomenlahdella on liikennöinyt lukuisia venäläisiä valtioilma-aluksia. Osaan on reagoitu lähettämällä päivystyskone tunnistustehtävälle. Uusia ilmatilaloukkauksia ei ole tiedotteen julkaisuajankohtaan mennessä tapahtunut. Puolustusvoimien videossa nähdään kuvitteellinen tunnistustehtävä. Osa ilmakuvamateriaalista on tietokoneella tuotettua. Lue myös aiempia juttuja aiheesta:
|
|||