airBalticin pitkäaikainen johtaja Martin Gauss sai väistyä tehtävästään yhtiön hallituksen päätöksellä 7. huhtikuuta 2025. Gauss oli yksi pitkäaikaisimmista lentoyhtiön toimitusjohtajista Euroopassa. airBalticin väliaikaiseksi toimitusjohtajaksi nostettiin yhtiön hallituksen jäsen ja operatiivinen johtaja Pauls Cālītis.

airBalticin hallitus päätti kokouksessaan ettei yhtiön pitkäaikainen johtaja Martin Gauss nauti enää sen luottamusta. Päätöksen taustalla on Latvian liikenneministeriön aloite epäluottamuksesta, jonka syytä se ei avannut tarkemmin.

Latvialaisyhtiön vuoden 2024 liikevaihto oli 748 miljoonaa euroa ja kasvua edellisvuoteen oli 12 prosenttia. Matkustajamäärä nousi ensimmäistä kertaa yli kahdeksan miljoonan rajan, joka tarkoittaa 18 prosentin kasvua edellisvuoteen nähden.

Kovista kasvuluista huolimatta airBaltic jäi 118 miljoonaa euroa tappiolle. Vuonna 2023 airBaltic teki 33 miljoonan euron tuloksen, mutta neljä aiempaa vuotta jäivät reilusti tappiolle.

Vuoden 2024 tappioiden taustalla olivat A220-300 -koneiden Pratt & Whitney -moottoreiden ongelmat ja valuuttakurssit euro-dollari-arvostuksessa. Moottorihaasteiden osalta kustannukset olivat 73 miljoonaa euroa. airBaltic peruu tämän seurauksena kesäkaudelta 4670 lentoa (Lue uutisemme aiheesta: AirBaltic peruu lähes 4700 lentoa Airbus A220 -koneiden moottoriongelmien seurauksena).

airBaltic on lisäksi joutunut siirtämään suunnittelemaansa listautumisantia (IPO, initial public offering) pidemmälle tulevaisuuteen.

"Hallituksen ja koko airBalticin puolesta esitän kiitollisuuteni Martin Gaussille hänen johtajuudestaan ja omistautuneisuudestaan sekä näkemyksestään vuodesta 2011 lähtien. Yli vuosikymmenen ajan Gauss ohjasi yhtiötä läpi merkittävän muutoksen kasvuun luoden vahvan pohjan tulevaisuudelle", sanoi airBalticin hallituksen puheenjohtaja Andrejs Martinovs.

Saksalainen Martin Gauss toimi airBalticin toimitusjohtajana vuodesta 2011 lähtien usean latvialaishallituksen aikana. Hän johti lentoyhtiötä läpi säästöohjelmien, laivastouudistuksen ja laajensi yhtiön toimintaa. Vuonna 2012 airBalticin laivastossa oli 24 konetta, joiden tyyppejä olivat Boeing 757, Boeing 737, Fokker 50 ja Bombardier Q400. Nykyisin käytössä on 50 Airbus A220-300 -konetta. 

"Jätän paikkani kolmentoista intensiivisen vuoden jälkeen. Olen ylpeä siitä mitä rakensimme: joustavan lentoyhtiön, uskollisen ryhmän ja rohkean vision. Tekisin sen uudelleenkin. Kiitos kaikille, jota tuitte minua. Tehtävä jatkuu vaikka paikka vaihtuu", totesi Gauss viestipalvelu X:ssä.

Uutena väliaikaisena toimitusjohtajana aloitti Pauls Cālītis, joka on kokenut ilmailun ammattilainen ja työskennellyt airBalticilla jo 30 vuotta. Cālītis aloitti yhtiön perustamisvuonna 1995 lentäjänä, josta hän eteni johtotehtäviin. Vuodesta 2020 lähtien hän on toiminut airBalticin operatiivisena johtajana ja hallituksen jäsenenä.

"airBaltic jatkaa toimintaa edelleen sitoutuneena strategisten tavoitteidensa saavuttamiseen. Yhtiön toiminnallinen suorituskyky säilyy ennallaan. Tiimimme on vahva ja motivoitunut, ja olemme täysin valmiita varmistamaan vakauden, jatkuvuuden ja jatkokehityksen", sanoi Pauls Cālītis.

airBalticin pääomistaja on Latvian valtio, jolla on 97,97 prosenttia osakekannasta. Loput 2,03 prosenttia ovat yksityisomistuksessa. Lufthansa on tulossa airBalticin toiseksi pääomistajaksi vielä vuoden toisen neljänneksen aikana. Saksalaisjätti ostaa yhtiöstä kymmenen prosentin osuuden.

airBaltic lentää lähes 130 reitillä Riiasta, Tallinnasta, Vilnasta ja Tampere-Pirkkalasta sekä kausittain Gran Canarialta. Reittiverkostossa on kohteita Euroopassa, Lähi-idässä, Pohjois-Afrikassa sekä Kaukasuksen alueella.

Lue myös: