Museovirasto jakoi kulkuvälineiden entistämisavustuksia vuodelle 2018 kaikkiaan 360 000 euroa. Avustuksia myönnettiin nyt ensimmäistä kertaa historiassa myös ilma-aluksille. Kaikkiaan kahdeksan lentokonetta sai avustuksia lentokelpoisuuden ylläpitämiseksi tai sen koneen palauttamiseksi lentokelpoiseksi.

Museovirasto sai kulkuvälineiden entistämisavustushakemuksia vuodelle 2018 määräaikaan 31.1.2018 mennessä yhteensä 64 kappaletta. Niistä 20 oli maantieliikenteen hakemuksia, seitsemän raideliikenteen, 11 ilmaliikenteen ja 25 vesiliikenteen. Lisäksi mukana oli yksi venetelakka.

Hakemuksissa esitettyjen restaurointihankkeiden kokonaiskustannusten yhteenlaskettu summa olo 2 082 269 euroa. Tästä summasta avustuksina haettiin yhteensä 1 000 462 euroa.

Vuodeksi 2018 Museoviraston käyttöön asetettiin momentilla 29.80.52.26 yhteensä 360 000 euroa käytettäväksi kulttuurihistoriallisesti arvokkaiksi luokiteltujen kulkuvälineiden kunnostus- ja entistämistöihin sekä perinteistä kunnostustyötä tekevien telakoiden ja veistämöiden kiinteiden koneiden ja laitteiden korjaukseen.

Määrärahasta avustusta esitettiin myönnettäväksi 32 kohteelle, joista kaksi on hevoskärryjä, kaksi hyötyajoneuvoa, seitsemän henkilöautoa, kaksi rautatievaunua, kolme rautatieveturia, kaksi purjevenettä, purjelaiva, moottorivene, kaksi höyrylaivaa ja kahdeksan lentokonetta (uutisen kuvissa ei välttämättä ole juuri avustuksia saanut koneyksilö), museorautatie ja venetelakka. Esitettävien avustusten yhteissumma on 360 000 euroa. Siitä ilma-alusten osuus oli 41 000 euroa. Kaikkiaan 32 hakemusta sai kielteisen päätöksen ja mukana oli kolme ilma-aluksia koskevia kielteisiä päätöksiä.

Kahdeksan historiallista lentokonetta pidetään ilmassa

Entistämisavustuksia saivat eri perusteilla lentokelpoisuuden ylläpitoon tai sen palauttamiseksi Ilmavoimien kaksi entistä Saab 91D Safir - konetta, joilla on ollut huomattava historiallinen merkitys Ilmavoimien ohjaajakoulutuksessa.

Avustuksen sai myös Ilmavoimien siirtymistä suihkukonekauteen sekä kotimaisen ilmailuteollisuuden lisenssillä rakentamaa ensimmäistä ja toistaiseksi ainoaa suihkukonetyyppiä edustava Fouga Magister -suihkuharjoituskone 

Ilmavoimien historiaa edustaa myös avustuksia saanut VL Viima II -koulukone. Se on kotimaisen lentokoneteollisuuden suunnittelu- ja rakennustyön tulos.

Avustus myönnettiin myös Finnairin Ilmailuopiston väreissä tutuksi tulleelle Beechcraft Debonair-koulukoneelle. Kyseisellä koneella on koulutettu satoja suomalaisia liikennelentäjiä.

Siviililentoliikenteen osalta avustuksia sai Cessna 195 B, joka on ollut merkittävä konetyyppi Suomessa niin ansiolentotoiminnan kuin lentotyön saralla.

Historiallisesti merkittävä ja avustuksia saanut konetyyppi on myös vuonna 1948 ensilentonsa tehnyt PIK-7 Harakka III. Kyseessä on ainoa rakennettu koneyksilö.

Merkittävin avustuskohde on kuitenkin valtakunnallisesti että kansainvälisesti merkittävä historiallinen Douglas DC-3 -matkustajakone, joka on lentänyt Ilmavoimien ja Finnairin edeltäjän AERO O/Y:n väreissä.

DC-yhdistyksen ylläpitämä kone on vakiovieras kotimaan ilmailutapahtumissa. Avustuksella rahoitetaan huollossa tarvittavia varaosa- ja tarvikehankintoja sekä pakollisten palvelujen ostoja vuosina 2018 - 2020.

Perinneilma-alukset ovat merkittävä osa Suomen historiaa

 Suomen Ilmailumuseo järjesti joulukuussa 2017 kansainvälisen asiantuntijaseminaarin, joka kokosi yhteen vanhojen lentävien ilma-alusten harrastajat, ilmailuhistorian asiantuntijat ja viranomaiset. Kyseessä oli osa Ilmailumuseon Suomi lentää! -kampanjaa, jolla juhlistettiin Suomi 100 -juhlavuotta.

Tavoitteena oli myös saada aikaan rekisteri perinneilma-aluksille, jollaista ei ole ollut käytössä. Siinä huomioitaisiin ilma-alusten ilmailuhistoriallinen arvo niin yksilönä, konetyyppinä tai luokkana. Vastaavat rekisterit on käytössä nykyisin laivoilla, veneillä ja museoajoneuvoilla.

Yksi seminaarin merkittävistä tavoitteista oli mahdollisuus parantaa ja kehittää olemassa olevia määräyksiä. Museovirastolla  ei ole ollut perinneilma-alusten operointiin ja ylläpitoon vakiintuneita ohjeistuksia ja käytäntöjä. Seminaarijärjestäjä näki myös, että tulevaisuudessa erilaisia  avustuksia voitaisiin myöntää myös perinneilma-aluksille.

Asiantuntijalautakunnat antavat lausunnot avustushakemuksiin

Museoviraston myöntämät avustukset perustuvat Museoviraston nimittämien asiantuntijalautakuntien tekemiin arvioihin. Ne auttavat Museovirastoa arvioimalla oman alansa kulkuvälineiden kulttuurihistoriallista merkitystä ja antamalla lausuntoja harkinnanvaraista restaurointiavustusta koskevista hakemuksista.

Kohteen merkitystä arvioidaan suhteessa Suomen maa-, vesi-, ilma- tai raideliikenteen historiaan. Kohteella voi olla paikallista, maakunnallista tai kansallista merkitystä. Toisena huomioidaan arvio edustavuudesta, joka määrittää kohteen kokonaisuuden säilyneisyyttä ja jatkuvuutta.

Kolmantena huomioita kiinnitetään kohteen lähde- ja dokumentaatioarvoon, joka kertoo oman aikansa käyttöolosuhteista, arvoista ja kulttuurivaikutteista. Lähde- ja dokumentaatioarvoa määriteltäessä huomio kiinnitetään kohteen aitouteen. Niiden lisäksi arvioidaan myös hankketta yhteiskunnallisesta ja taloudellisesta vaikuttavuudesta.

Museovirasto nimitti  9.1.2018 kaudeksi 2018 - 2020 neljä lautakuntaa. Yksi lautakunnista on Perinneilma-alusten asiantuntijalautakunta.

Siihen kuuluvat Markku Hiedanpää (Hämeenlinnan ilmasilta ry), Heikki Häyhä (Metropolia AMK), Jouni Kantojärvi (Jone Air Oy), Esa Korjula (Redstone AERO Oy), Matias Laitinen (Suomen ilmailumuseo), Antti Lappalainen (Suomen Ilmavoimamuseo), Antti Laukkanen (Suomen ilmailumuseo), Jouni Laukkanen (Mikkelin Ilmailuyhdistys ry), Jyrki Laukkanen (Lentotekniikan Kilta ry ja Karhulan Ilmailukerhon Lentomuseo), Harri Mustonen (Oldtimer Finland ry), Jukka Raunio (Polyteknikkojen ilmailukerho ry), Pentti Saaristo (Ilmailukerho Kutonen ry) ja Pertti Virtanen (Lentotekniikan Kilta ry).

Avustuksia saaneet perinneilma-alukset perusteluineen

Saab 91D Safir 1954: Tyyppinä historiallinen merkitys on huomattava Ilmavoimien ohjaajakoulutuksessa. Vaikka se ei ole ainoa tyyppinsä edustaja maassamme, on koneella silti merkittävä palvelushistoria ilmavoimissa ja koneen ulkoasu on historiallinen. Hankkeen toteutus on esitetty hakemuksessa tarkasti ja asianmukaisesti.

Toimenpiteet ovat välttämättömiä ilma-aluksen säilyttämiseksi lentokelpoisena. Esitetään 4900 euroa koneen siipien, sivuvakaajan ja korkeusperäsimen uusimiseen. Hyväksytyt kokonaiskustannukset ovat 9800 euroa.

VL Viima II 1939: Kohde on valtakunnallisesti merkittävän kotimaisen lentokoneteollisuuden suunnittelu- ja rakennustyön tulos. Koneyksilön historia tehtaan koekoneena sekä hyvin selvitetty laivue- ja yksilöhistoria kokonaisuudessaan on esimerkillinen. Erinomainen hakemus restaurointisuunnitelmineen, toteutettuine vaiheineen ja muutostöineen sekä historiaselvityksineen, jotka kuvaavat hyvin kohteen merkitystä myös yksilönä.

Projektin tekijät ovat ammattitaitoisia ja perehtyneet kiitettävällä tavalla tietoihin koneen saattamiseksi vuoden 1943 varustelutasoa vastaavaan asuun. Hakemuksessa esitetyillä
toimenpiteillä varmistetaan kohteen säilymiseksi ja lentokuntoon saattamiseksi tehtyjen suunnitelmallisten töiden jatkuvuus. Esitetään avustusta 7300 euroa koneen rungon restaurointiin. Hyväksytyt kokonaiskustannukset ovat 14 600 euroa.

Cessna 195 B: Historiallisesti merkittävä konetyyppi Suomessa niin ansiolentotoiminnan kuin lentotyönkin saralla. Tyyppi on käynyt melko harvinaiseksi maassamme, etenkin lentävänä koneena. Kohteella on pitkä ja katkeamaton historia Suomessa. Projektisuunnitelma on ammattilaisen tekemä ja selkeän realistinen.

Kone on palautettu alkuperäiseen asuunsa ja
aikakaudelle, jolloin tällä koneella oli merkittävä osuus yleisilmailun hyötykäytön alkamisessa Suomessa. Esitetään avustusta 3600 euroa koneen rungon, moottorin ja potkurin kunnostukseen. Hyväksytyt kokonaiskustannukset ovat 7200 euroa.

Fouga CM 170 Magister 1962: Fouga Magister edustaa hienosti Ilmavoimien siirtymistä suihkukonekauteen sekä kotimaisen ilmailuteollisuuden lisenssillä rakentamaa ensimmäistä ja toistaiseksi ainoaa suihkukonetta. Koneella on kiistaton merkitys paitsi Ilmavoimien historiassa myös suomalaisen lentokoneteollisuuden historiassa.

Kone on uniikki (toinen kahdesta lentävästä yksilöstä) ja merkittävä osallistuja suomalaisissa lentonäytöksissä. Suunniteltu hanke on edellytys koneen lentotoiminnan jatkumiselle. Esitetään avustusta 7800 euroa moottorin hydrauli-, polttoaine- ja voitelujärjestelmien letkujen ja renkaiden uusimiseen sekä rungon alumiinipintojen kunnostukseen. Hyväksytyt kokonaiskustannukset ovat 15 600 euroa.

Saab 91D Safir 1960: Kohde on Suomen sotilasilmailuhistoriallisesti merkittävä koulukone. Ei ole uniikki ilma-alus, mutta kone on yksi niistä harvoista ilma-aluksista, joka on ollut esillä lentonäytöksissä viime vuosikymmenten aikana. Hyvin suunniteltu hanke, jolla palautetaan kohteen alkuperäistä ulkoasua sekä varmistetaan kohteen lentokelpoisuus.

Esitetään avustusta koneen maalaamiseksi viimeisimpään koneessa olleeseen sävyyn ja maalityyppiin, kabiinin tiivisteiden uusintaan ja ilma-aluksen huolto-ohjelman tekoon 2250 euroa. Hyväksytyt kokonaiskustannukset ovat 4500 euroa.

PIK-7 Harakka III 1948: Kohde on valtakunnallisesti merkittävän ilmailun toimijan Polyteknikkojen ilmailukerho ry:n suunnittelu- ja rakennustyön jatkumon tuote, jolla on valtakunnallista merkitystä, vaikka konetyyppiä ei rakennettu kuin yksi kappale. Korjaussuunnitelma ja korjausbudjetti on selkeästi ja realistisesti laadittu. Toimenpiteillä palautetaan kohteen lentokuntoisuus. Esitetään avustusta koneen siipien korjaamiseen 600 euroa. Hyväksytyt kokonaiskustannukset ovat 1200 euroa.

Beechcraft Debonair 35-B33 1964: Kohteella on paikallinen merkitys Finnairin liikennelentäjä-oppilaiden koulukoneena sekä aikakautensa merkittävänä yleisilmailukoneena. Hankkeella palautetaan kohteen ulkoinen olemus alkuperäisen malliseksi ja ylläpidetään kohteen käyttökuntoa. Esitetään avustusta koneen ulkomaalaukseen 4000 euroa. Hyväksytyt kokonaiskustannukset ovat 8000 euroa.

DC-3 1942: Ainoa tyyppinsä lentävä yksilö Suomessa. Konetyyppinä merkittävä sekä Finnairin että Ilmavoimien historian kannalta. Kohde on sekä valtakunnallisesti että kansainvälisesti merkittävä historiallinen ilma-alus. Konetta operoidaan aktiivisesti useissa ilmailutapahtumissa ja kuka tahansa pääsee nauttimaan ainutlaatuisesta lentokyydistä liittymällä yhdistyksen jäseneksi.

Yhdistyksen toiminta on oivallinen esimerkki siitä, miten ilmailun historia tuodaan kaikkien nähtäville ja nautittavaksi. Restaurointityöt ovat välttämättömiä jotta kone saadaan pidettyä ilmassa edelleen. Hanke on erittäin hyvin suunniteltu ja budjetoitu.

DC-yhdistyksen osallistava koulutus- ja jäsentoiminta sekä oma rahoitus on kiitettävää. Restaurointi on tässä koneen jatkuvaa lentokelpoisuuden hallinnointia. Sitä hoitavat pätevät henkilöt, jotka siirtävät tietotaitoa nuoremmille. Esitetään avustusta 10 500 euroa koneen raskaaseen perushuoltoon. Hyväksytyt kokonaiskustannukset ovat 103 500.

 Lue myös: