Eduskunnan oikeusasiamies Petri Jääskeläinen katsoo, että kauko-ohjattavan lennokin lentokieltoaluetta osoittavassa ns. No Drone Zone -kyltissä on käytettävä kansalliskieliä. Nykyisin kyltit ovat ainoastaan englanniksi ja se ei ole oikeusasiamiehen mukaan lain mukaista.
Oikeusasiamiehen tuoreen päätöksen taustalla on kaksi No Drone Zone -kylteistä tehtyä kantelua.
Kyseisillä kylteillä pyritään viestittämään kieltoalueista, joita valtioneuvosto asetti toukokuussa 2015 Helsinkiin ja Naantaliin turvamaan valtiollisia kohteita. Aiemmin tieto kyseisten alueiden olemassaolosta ei ollut kunnolla tavoittanut drone-lennättäjiä.
Kesäkuussa 2017 Helsingin katukuvaan lisättiin Liikenteen turvallisuusvirasto Trafin,
Poliisihallituksen, Helsingin poliisin ja Helsingin kaupungin yhteishankkeena Meilahden (EFP35), Munkkiniemen (EFP40) ja Kruununhaan (EFP50) kieltoalueiden olemassaolosta kertovia No Drone Zone -kylttejä.
Samanlaiset kyltit asennettiin myös Naantalissa sijaitsevan Luonnonmaan (EFP45) kieltoalueen tietoisuuden lisäämiseksi heinäkuussa 2017.
Edellämainituilla alueilla sijaitsevat mm. presidentin linna, valtioneuvoston linna, tasavallan presidentin virka-asunto Mäntyniemi, pääministerin virka-asunto Kesäranta, valtion vierastalo Munkkiniemessä sekä tasavallan presidentin kesäasunto Kultaranta. Kyseisillä alueilla liikkuu mm. paljon ulkomaalaisia turisteja.
Kyltit tehtiin suoraan kansainvälisiksi ja ne kertovat kaikessa yksinkertaisuudessaan ymmärrettävästi lentokieltoalueista. No Drone Zone on vakiintunut tarkoittamaan droneilta kielletty alueita useissa maissa.
Kilvet ja opasteet näyttävä kansalliskielillä
Oikeusasiamiehen perusteluissa mainitaan mm. että perustuslain mukaan Suomen kansalliskielten olevan suomi ja ruotsi. Kielilain mukaan viranomaisen tulee huolehtia, että yksityishenkilön kielelliset oikeudet toteutuvat käytännössä. Sen mukaan viranomaisen velvollisuus on huolehtia siitä, että kilvet ja opasteet ovat näkyvästi esillä molemmilla kielillä.
Hallintolaki puolestaan asettaa vaatimuksen viranomaisten käyttämän kielen selkey
delle ja ymmärrettävyydelle.Palveluperiaatteeseen kuuluva asianmukainen palvelu ja asiakkaiden tarpeista lähtevä asiakaslähtöisyys palveluiden järjestämisessä sekä neuvontavelvoitteen asianmukainen täyttäminen puolestaan edellyttävät selkeän ja ymmärrettävän kielen käyttämistä myös yleisölle suunnatussa tiedottamisessa, viestinnässä ja opastuksessa.
Vaikka hallintolain hyvän kielenkäytön vaatimus koskee lähinnä kansalliskielten käyttämistä, perimmältään siinä on kysymys viranomaisten viestinnän ymmärrettävyydestä. Pelkästään englannin käyttäminen ei lähtökohtaisesti täytä tätä vaatimusta.
Oikeusasiamiehen mukaan tarkastelussa oleva kieltomerkki ei pelkästään siinä olevan kuvan perusteella ole ymmärrettävä, jos henkilö ei entuudestaan tiedä, mistä siinä on kysymys eikä ymmärrä englantia.
Oikeusasiamies toteaa käytössään olleen aineiston perusteella katsovansa, ettei asiassa ole osoitettu sellaista riittävän vakiintunutta kansainvälistä käytäntöä, jonka perusteella perustuslaissa turvatut kansalliskielet voitaisiin syrjäyttää.
Tämän myötä lentokieltoaluetta osoittavassa kieltomerkissä on käytettävä merkin sijaintipaikkakunnan kielellisistä olosuhteista riippuen joko jompaa kumpaa kansalliskieltä tai molempia samanaikaisesti.
"Käsitykseni mukaan edellä todettu on toteutettavissa verraten vähin toimenpitein
eli lisäämällä kyltteihin suomen- ja ruotsinkieliset tekstit", toteaa oikeusasiamies päätöksessään.
Oikeusiamies odottaa, että Trafi ryhtyy asiassa toimenpiteisiin ja käyttää tarvittaessa
Kotimaisten kielten keskuksen asiantuntija-apua. Oikeusasiamies pyysi Trafia ilmoittamaan toimenpiteistään 28.2.2019 mennessä.
"Vastaamme oikeusasiamiehelle aikarajaan mennessä toimistamme", kommentoi Trafin johtava asiantuntija Jukka Hannola keskeneräistä asiaa Lentoposti.fi:lle.
Oikeusasiamiehen päätös 4345/2017 LENTOKIELTOALUETTA OSOITTAVASSA KYLTISSÄ ON KÄYTETTÄVÄ KANSALLISKIELIÄ
Lue myös:
