Valtioneuvoston puolustusselonteko julkistettiin 16. helmikuuta. Keskeinen viesti on sotillaallisen toimintaympäristön muuttuminen. Puolustuksen valmiutta on nostettava yllättäen tulevien kriisien varalta. Ilmavoimien Hornet-kaluston korvaaminen yhdessä Merivoimien Laivue 2020:n kanssa vuoteen 2030 mennessä muodostavat kansantaloudellisestikin merkittävän menoerän.

Selonteko muistuttaa, että vuosina 2012-14 puolustusvoimauudistuksessa tiukat taloudelliset vaatimukset johtivat leikkauksiin ja henkilöstön vähentämisiin. Näin syntynyttä rahoitusvajetta halutaan nyt paikata eri tavoin.

Materiaalipuolella merkittävimmät hankkeet ovat Ilmavoimien uusien hävittäjien ostaminen sekä Merivoimille hankittavat neljä korvettiluokan alusta Laivue 2020 -hankkeessa. Jälkimmäisen hintalappu on jo varsin tarkkaan selvillä: 1,2 miljardia euroa.

Kaksi elikaaripäivitystä saaneen McDonnell Douglas F/A-18 Hornet -kaluston käyttöikä päättyy 2020-luvun puolivälissä. Uutta konetyyppiä etsitään HX-hankkeessa. Monitoimihävittäjien korvaaminen nähdään ratkaisevaksi alueellisen koskemattomuuden valvonta - ja torjuntakyvylle, hävittäjätorjunnalle ja ilmasta maahan -vaikuttamiskyvylle.

Selonteon mukaan Ilmavoimien ja ilmatorjunnan muodostamalla verkottuneella ilmapuolustuksella kyetään vaikuttamaan eri uhkatyyppeihin miehitetyistä ja miehittämättömistä ilma-aluksista risteilyohjuksiin.

Sitä tosin ei mainita, että vähäinenkin kykymme torjua ballistisia ohjuksia katoaa Buk M1 -ohjusten (ItO96) poistuessa käytöstä. Samaten ilmatorjunnan korkeusulottuvuus vähenee. Korkemmalle ylettyvän järjestelmän hankintaa tutkitaan mutta päätöksiä ei tiettävästi ole tehty.

Selonteon mukaan Ilmavoimat ylläpitää riittävää tukikohtaverkkoa ja siirtymiskykyisiä joukkoja. Näin luodaan taistelukestävyyttä. Toimintakykyä turvataan riittävällä ase- ja varaosavarastolla sekä omalla kansallisella teknisellä osaamisella.

HX-hankkeessa ollaan tiedonkeruuvaiheessa. Ensimmäiset koneet tulevat suunnitelmien mukaan vuoden 2025 tietämissä ja hävittäjät ovat käytössä aina 2060-luvulle asti. Uusien koneiden hinta ei ole luonnollisesti vielä tiedossa, mutta arviona mainitaan 7 - 10 miljardia euroa.

Vaikka kyseessä on merkittävä summa, se jakaantuu useille vuosille. HX nostaa puolustusmenojen osuutta bruttokansantuotteesta 0,3 - 0,4 prosenttiyksikköä eli eli nykyisestä 1,2 prosentista luokkaan 1,6.

Julkistustilaisuudessa valtionvarainministeri Petteri Orpo kertoi, että hankinta rahoitetaan normaalisti budjetista valtiokonttorin lainanotolla. Suomi saa lainaa varsin edullisin ehdoin ja aikanaan vuoden 2021 tietämillä katsotaan edullisin menetelmä rahoittaa hävittäjäkaupat. T.T.

Lue myös: