MVX-hankkeessa uutta valvontakonesuorituskykyä Suomen tarpeisiin hankkiva Rajavartiolaitos toteuttaa elinkaaripäivityksen nykyisiin Dornier 228 -valvontakoneisiin. Vuoden 2023 aikana toteuttavalla modifikaatiolla halutaan varmistaa suorituskyky uusien lentokoneiden käyttöönottoon saakka.

Rajavartiolaitos päivittää kahden nykyisen Dornier 228 -valvontalentokoneen suorityskykyä eri osa-alueilla. MVX-hankkeen edetessä, mutta viivästyessä alkuperäisestä tavoiteaikataulusta on Rajavartiolaitoksella ratkottu lentokoneiden päivitystarpeita.

Saatujen tarjousten perusteella tehdään lopulliset ratkaisut päivityksistä, joilla Dornier-koneiden elinkaaren loppuajan suorituskyky saadaan varmistettua. Mahdolliset päivitykset koskevat lentokoneen teknisiä järjestelmiä, tietoliikenneyhteyksiä, tietokoneita ja osaa sensoreista sekä vuosihuoltoja.

“Nykyisillä valvontalentokoneilla lennetään arviolta vuoteen 2027 saakka ja suorituskyky halutaan ylläpitää vähintään nykytasolla”, kertoi Rajavartiolaitoksen Vartiolentolaivueen komentaja Matti Lallukka Lentoposti.fi:lle.

Rajavartiolaitos vastaanotti nykyiset kaksi Dornier Do 228-212-valvontakonetta vuonna 1995. Lentokoneiden valvontajärjestelmä sensoreineen uusittiin kokonaisuudessaan vuosien 2009-2013 aikana. Seuraava suurempi päivitys koneisiin toteutettiin vuonna 2017, jolloin modernisointihankkeessa päivitettiin ohjaamoavioniikka ja osa valvontajärjestelmistä.

Rajavartiolaitoksen suunnitelmissa oli aiemmin jatkaa operointia Dornier-koneilla vuoteen 2025 asti, jolloin ne oli määrä korvata uudella. Vuonna 2020 koneilla oli lennetty yhteensä yli 20 000 lentotuntia ja vuonna 2025 kalusto on jo 30 vuoden ikäinen.

Koska rahoitusta MVX-hankkeen alkuperäisen aikataulun toteuttamiseksi ei aikanaan saatu on Rajavartiolaitos joutunut arvioimaan välttämättömät toimet, joilla suorituskyky saadaan ylläpidettyä uusien koneiden saapumiseen saakka. Suorituskyvyn, lähtöluotettavuuden ja lentoturvallisuuden ylläpitämiseksi Dornier-koneisiin suunnitellaankin tehtäväksi erilaisia päivityksiä. Nykyisten koneiden suorituskyvyn päivitykseen ei käytetä MVX-hankkeen saamaa rahoitusta vaan ilma-aluskaluston ylläpitoa koskevaa määrärahaa.

 Yksi mahdollisista päivityskohteista on lentokoneen asento- ja suuntatietojärjestelmä AHRS (Attitude Heading Reference System). Nykyinen järjestelmä on uusittu aiemman ohjaamomodikaation yhteydessä ja se täyttää lentokoneille asetetut vaatimukset. Rajan operaatioissa on kuitenkin havaittu puutteita järjestelmän suorituskyvyssä. Erityisesti ympäristövahinkojen torjuntaan liittyvissä lentotehtävissä lentokoneella pyöritään pitkään paikallaan ilman vaakalento-osuutta. Tuolloin järjestelmässä on havaittu epäluotettavuutta. Riskit korostuvat erityisesti matalalla ja haastavissa lento-olosuhteissa sekä mittarilento-olosuhteissa operoitaessa ja on siten myös lentoturvallisuuskysymys.

Tietoliikennejärjestelmiin tulisi myös mahdollisia päivityksiä seuraavan viiden vuoden jaksolle. Ne koskisivat lentokoneen SATCOM-satelliittiyhteysjärjestelmää sekä 3G ja 4G -mobiiliyhteyksiä ja taktisten tietokoneiden vaihtoa. Näiltä osin kyse olisi ns. rautapuolen muutoksista ja varsinainen tehtäväjärjestelmä pysyisi ennallaan.

Päivityshankkeessa on optiona myös nykyisten noin kymmenen vuoden ikään ehtineiden elektro-optisten FLIR Star Safire HD -kamerajärjestelmän päivittäminen. Koko EO/IR- järjestelmän vaihtamista on myös tarkasteltu. Se kuitenkin vaikuttaisi myös muihin järjestelmiin kuten tehtävänhallintajärjestelmään ja tämä vaihtoehto rajautuu pois aikataulusyistä.

“Erilaista sensoria ei siis olla hankkimassa vaan haemme vain kahdensuuntaista vaihtokelpoisuutta nykyisen valmistajan uusimman sukupolven kamerapallojen kanssa. Käytännössä kyse on yhteensopivuuden varmistamisesta uudemman version ja nykyisen kokonaisjärjestelmän osalta”, täsmensi Lallukka.

Samassa yhteydessä selvitetään miten Dornier-kaluston loppuelinkaaren vuosihuollot toteutetaan ensi vuonna. Aiemmin niitä on toteutettu mm. Tanskassa ja Ruotsissa, mutta viimevuosien aikana Raja on toteuttanut huollot itse. Nykyisin Rajan oma huoltokapasiteetti kuluu pitkälti viiden Airbus Helicopters H215 Super Puma -meripelastushelikopterilaivaston ylläpitoon.

 “Käytännössä modifikaatiot ja vuosihuollot voitaisiin yhdistää. Näin toimittaessa aikaa kuluisi arviolta joitain kuukausia per koneyksilö. Mikäli hanke etenisi alkuvuodesta olisivat molemmat valvontakoneet käytössä kesään mennessä”, avasi Lallukka tilannetta.

 Dornier-kaluston ns. kalenteriaikaiset huollot osuvat talvikaudelle ja itsessään ne kestävät joitain viikkoja. Valvontalentokoneiden akuutein käyttätarve on avovesikaudella ja erityisesti kesäkaudella.

 
MVX-hanke etenee – uudet suorituskyvyt käytössä vuonna 2026

Uusien valvontalentokoneiden hankintaan tähtäävä MVX-hanke käynnistyi vuonna 2019, mutta viivästyi rahoituksen puuttuessa. Se johti osaltaan nykykaluston suorituskyvyn päivittämistarpeeseen. Viiveen aikana toimintaympäristössä tapahtui merkittäviä muutoksia, joka toi tärkeällä hankkeelle lopulta alkuperäistä suuremman rahoituksen.

Myönnetyllä 163 miljoonan euron määrärahalla rakennetaan ainutlaatuista suorituskykyä Rajavartiolaitoksen ja koko Suomen tarpeisiin. Uusien koneiden suunnittelussa huomioidaan myös kasvava tarve itärajan valvonnan ja sen yhteydessä tehtävän Suomen alueellisen koskemattomuuden valvonnan tehostamiseen.

 Rajavartiolaitos rakentaa uutta suorituskykyä MVX-hankkeessa liikesuihkukonealustalle. Vaihtoehtoina on kuusi eri suihkumoottoroitua lentokonetta, joihin integroitavia valvontakoneratkaisuja Suomen tarpeisiin tarjoaa yhdeksän eri pääsopimuskumppania.

Rajavartiolaitoksen tavoitteena on hankintasopimuksen tekeminen MVX-valvontakoneista vuoden 2023 aikana. Ensimmäisen koneen osalta tavoitteena on vastaanotto vuoden 2026 aikana ja molempien koneiden suorituskyvyt olisivat käytettävissä vuoden 2027 aikana. MH

 Lue myös: