Vuosien 2022 ja 2023 välillä saavutettu merkittävä kasvu, joka nosti matkustajamäärät useilla valtion väliaikaisesti tukemilla reiteillä lähes kilpailukykyiselle tasolle vaikuttaa pysähtyneen. Valtio on vuodesta 2021 lähtien tukenut reittilentoja Helsingistä Joensuun, Jyväskylän, Kajaanin, Kemin ja Kokkolan lentokentille. Nyt matkustajamäärät ovat pysyneet edellisvuoden tasolla. Yhden matkustajan lentoa tuettu viimeisimmällä optiokaudella keskimäärin 126 eurolla suuntaansa. 

Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin tilastojen mukaan kysyntä maakuntareiteillä näyttää vakiintuneen eikä lentomatkustajien määrän viimevuotinen kasvu ei näytä enää jatkuvan. Joensuun ja Jyväskylän lentokenttien matkustajamäärät olivat vuonna 2023 yli kaksinkertaistuneet. Kajaanissa, Kemissä ja Kokkolassa matkustajia oli puolta enemmän kuin vuonna 2022.

"Lentojen täyttöasteiden myönteinen kehitys on tasaantunut eikä edelliskeväisiä huippulukemia olla saavutettu matkustajamäärissä tänä vuonna. Kemin, Kokkolan, Kajaanin ja Joensuun lennot ovat melko lähellä markkinaehtoisuuden kannattavuuden rajaa. Tavoitteena on markkinaehtoisuus lennoille ja markkinaehtoinen toimija on myös ketterämpi toimija lentojen toteuttamisessa kuin viranomainen", toteaa johtaja Pipsa Eklund.

Eniten matkustajia Kemin, Kokkolan, Kajaanin ja Joensuun lennoilla

Kemin, Kokkolan ja Helsingin yhdistävien kolmiolentojen täyttöasteen keskiarvo oli päättyneellä optiokaudella eli ajanjaksolla elokuusta 2023 huhtikuuhun 2023 noin 60 prosenttia. Täyttöaste kuvaa prosenttiosuutta, joka lentokoneen istumapaikoista on hyödynnetty.

Kemissä lentojen hyödyntäminen on laskenut kuusi prosenttiyksikköä. Kokkolan täyttöaste on pysynyt lähes ennallaan. Kajaanin täyttöaste pysyi 55 prosentissa. Joensuun täyttöaste oli 51 prosenttia, mikä oli vajaa kaksi prosenttiyksikköä edelliskautta matalampi. Kaikkiaan lentojen hyödyntämisessä ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia.

Juuri päättyneen yhdeksän kuukauden mittaisen optiokauden hinta on valtiolle ollut 15 miljoonaa euroa eli keskimäärin noin 4 000 euroa lentoa kohden.

Edeltävään sopimuskauteen verrattuna optiokauden lentokohtaiset hinnat ovat olleet kalliimpia. Käytännössä voidaan sanoa valtion tukeneen kutakin maakuntalentojen matkustajaa keskimäärin 126 eurolla suuntaansa eli 26 euroa aiempaa enemmän.

Vuosina 2021-2022 valtion tuki per matkustaja oli keskimäärin noin 200-680 euroa riippuen reitistä. Edelliskaudella tukimäärä laski ja maakuntalentojen matkustajia tuettiin keskimäärin 97 eurolla.

Liikenne ja viestintäministeriö, julkisti syyskuussa 2023 laskelmat, joiden mukaan lennot Helsingin ja viiden maakuntakentän Joensuun, Jyväskylän, Kajaanin Kemi-Tornion ja Kokkola-Pietarsaaren välillä maksaisivat valtiolle jopa 65 miljoonaa euroa 42 kuukauden aikana vuosina 2024-2027.

Nykyisellään valtio on sitoutunut hankkimaan lentoliikennettä maaliskuun 2026 loppuun. Mahdollisesta option käytöstä tulee päättää vuoden 2025 aikana. Kyseisiä lentoreittejä operoi Finnairin osaomistusyhtiö Nordic Regional Airlines (Norra).

Finnair voitti tammikuussa 2024 tarjouskilpailun säännöllisten reittilentojen järjestämisestä Helsingin ja Joensuun, Helsingin ja Jyväskylän, Helsingin ja Kajaanin, Helsingin ja Kemi-Tornion sekä Helsingin ja Kokkola-Pietarsaaren lentokenttien välille ajalle 29.4.2024–28.3.2026.

Sopimuksessa on myös optio, joka voi olla kestoltaan korkeintaan 23 kuukautta. Se koskee aikaväliä 29.3.2026-27.2.2028.

Helsinki-Savonlinna -reitillä operaattorina toimii Budapest Aircraft Service Ltd. eli BASe Airlines Ltd. Traficom on solminut yhtiön kanssa sopimuksen Helsingin ja Savonlinnan välisten reittilentojen tuottamisesta ajanjaksolle 13.11.2023–19.12.2025.

Valtio tavoittelee siirtymistä kohti markkinaehtoista lentoliikennettä ja nyt käynnissä olevan kilpailutuksen jälkeiselle sopimuskaudelle kaikki reitit lähtevät vuonna 2026 samalta viivalta. Käyttöön on tulossa ns. Savonlinnan-malli, jossa valtio maksaa 50 prosenttia kustannuksista ja alueelliset toimijat toisen 50 prosenttia. MH

Lue myös: