Lentokonehankkeen taustalla on vuonna 1996 perustetun Rekkof Restart -yhtiön (Fokker kirjoitettuna takaperin) suunnitelma tuoda markkinoille Fokker 70 ja Fokker 100 -koneiden kehitysversioita klipailemaan Embraerin ja Bombardierin kapearunkokoneiden kanssa. Uudistettuihin Fokker 120NG ja 130NG -koneisiin oli määrä tulla myös uuden sukupolven moottorit. Tämä hanke ei kuitenkaan edennyt ja vuonna 2023 yhtiö esittelikin uuden Fokker Next Gen -nimen sekä suunnitelman kehittää kokonaan uudenlainen kapearunkokone.
"airBaltic-yhteistyö vetykäyttöisten lentokoneiden kehityksessä on ratkaisevan tärkeää. Yhteinen ponnistelumme ei ainoastaan vie eteenpäin innovatiivista lentokonesuunnittelua loppukäyttäjien palautteen pohjalta, vaan myös edistää Alankomaiden ja Latvian talouksia. Tämä yhteistyö korostaa yhteistä sitoutumistamme ilmailun tulevaisuuden edelläkävijöinä", kommentoi Fokker Next Genin toimitusjohtaja Juriaan Kellermann. ”Olemme iloisia voidessamme allekirjoittaa tämän yhteisymmärryspöytäkirjan ja käynnistää yhteistyö Fokker Next Genin kanssa jakamalla näkemyksemme ja asiantuntemuksemme heidän käyttöön vetykäyttöisen lentokoneen kehittämiseksi. Näemme tämän tärkeänä askeleena ilmailun tulevaisuuden kannalta", sanoi airBalticin toimitusjohtaja Martin Gauss.
Vielä toistaiseksi nimeämätön Fokker Next Genin kapearunkokone suunnitellaan kokonaan puhtaalta pöydältä. Uusi 120-150 -paikkainen matkustajalentokone varustetaan kaksoispolttoainejärjestelmällä. Jopa 2500 kilometrin pituisille lennoille suunniteltava lentokone voisi käyttää fossiilista kerosiinia tai uusiutuvaa lentopolttoainetta, mutta pääenergialähteenä olisi kuitenkin nestemäinen vety.
Hankkeessa mukana olevalla airBalticilla on yhteistä historiaa Fokkerin kanssa, sillä lentoyhtiön laivastossa on aiemmin ollut Fokker 50 -potkuriturbiinikoneita. MH
|
|||