A350-ohjelman tilannekatsauksen esittelivät ohjelman johtaja Didier Evrard sekä koelentäjä Frank Chapman, jotka molemmat olivat uudesta koneesta silminnähden innostuneita. ”Se näyttää hyvältä, se lentää hyvin. Tekniikkaa on erittäin koeteltua ja sen on kunnossa”, kuvailee Chapman konetyyppiä lentäjän näkökulmasta. A350 XWB:n tunnusmerkkejä ovat perinteisestä ohjaamoikkunoista poikkeavalinjaiset muodot joita korostaa musta reunamaalaus, useat nokka-alueella olevat anturit, pitkien sapelimaisten siipien päissä olevat voimakkaasti kaartuvat wingletit sekä suuret 118 tuuman puhallinosalla varustetut Rolls-Royce Trent XWB-moottorit.
Runkoa paineistetaan, sen lattian kantavuutta koetellaan ja rungon pohjaa rasitetaan myös ulkopuolelta. Komposiittisiiven rasitus- ja taivutuskokeet tehdään uusilla menetelmillä. Koneen uudenlaisia järjestelmiä on koekäytetty jo vuodesta 2010 lähtien, sillä mitään ei haluta jättää sattuman varaan konetyypin ensilentoa ajatellen.
Iron Birdin-laitteistoalustan käyttö tuo lisää luottamusta järjestelmien oikeanlaiseen toimivuuteen. Kaikkiaan virtuaalisia lentoja tällä testialustalla on takana 20 ohjaajalla yli 700 tuntia. Moottorit kovissa testeissä
Moottoreista kahdella on lennetty Airbusin A380 ”Flying Test Bed”-koneella toukokuun loppuun mennessä kaikkiaan reilut 256 lentotuntia ja 351 käyttötuntia 74 eri lennolla. Viimeisimmässä toukokuussa alkaneessa moottorin koelentojaksossa selvitetään suorituskyvyn lisäksi ilmanoton häiriöitä, uudelleenkäynnistyksen optimointia ja jäätämisen vaikutuksia. Erilaisia testitunteja Iron Birdillä, simulaattoreilla, siivellä, Cabin Zerolla, A380 FTB:llä, laskutelineellä ja polttoainejärjestelmällä on takana 13 280. Mitä aiemmin mahdolliset ongelmat päästään korjaamaan tuovat paremman tuloksen koneen käyttöönotossa.
”Arvioimme maksimisivutuulikomponentiksi 55 solmua mutta kone tullaan kuitenkin hyväksyttämään 40 solmun sivutuulelle kuten A380. Emme koe järkeväksi nostaa sivutuulirajoja lentoyhtiöoperaatioihin tuota korkeammalle, koska niin kovat tuuliolosuhteet osuvat harvoin lentäjän kohdalle”, taustoittaa Chapman. Kaikkiaan koelento-ohjelmaan osallistuu viisi A350 XWB -konetta. Ensilennon lentävä MSN001 on valmistelevien maakokeiden jälkeen jo noussut taivaalle 14. kesäkuuta. MSN001:n avulla määritetään koneen Flight Envelope sekä seurataan järjestelmien ja moottoreiden toimintaa. Ensimmäinen lentävä koneyksilö on varustettu uudentyyppisellä litium-ioni akulla ja muut koelento-ohjelman koneet on puolestaan varustettu perinteisillä NiCd-akuilla. Airbus valmistautuu Boeingin ongelmien takia kahden ratkaisun tarjoamiseen. Samanaikaisesti tuotantolinjastolla on kokoonpanossa järjestyksessään toinen valmistuva koneyksilö MSN003, joka aloittaa koelennot lokakuussa 2013. Työnkuvana koelentojen aikana koneella on suorityskykymittaukset, järjestelmien toimivuus ja moottorit. MSN001:n ja MSN003:n matkustamot on varustettu koelentojen tarpeisiin suurella määrällä erilaisia tietokoneita ja mittalaitteistoja.
MSN004-kone valmistuu helmikuussa 2014 ja sen tehtäväksi on määritetty melu- ja avioniikkakokeet. Viimeinen koelento-ohjelmaan rakennettava A350 XWB MSN005 on toinen matkustamolla varustettu koneyksilö. Sen työnkuvaan kuuluu ETOPS-operointi sekä Route Proving eli normaalin lentoyhtiöoperoinnin toiminnan varmistaminen sekä maahuolinnan toimivuuden takaaminen. MSN004 ja MSN005 sisältävät vain kevyen mittalaitevarustuksen. MSN005:n vierailukohteita ei ole vielä päätetty mutta koneyksilö tullee käymään useissa ostajamaissa 300 lentotuntia kestävän operaation aikana.
Ne suoritetaan Hampurissa, jossa halliin on rakennettu täysin toimiva A350 XWB:n matkustamo eli ns. ”Cabin zero” -simulaattori. Kaiken halutaan toimivan saumattomasti ennen MSN002-koneella suoritettavia koelentoja matkustamon hyväksyttämiseksi. A350 XWB:lle lähdetään koelentovaiheessa hakemaan rajoittamatonta ETOPS-hyväksyntää. Tyyppihyväksyntää odotetaan vain reilun vuoden mittaisen ajanjakson ja 2500 lentotunnin jälkeen kesällä 2014. Kaikki on toistaiseksi pysytellyt viimeisimmässä aikataulussa ajatellen vuoden 2014 aikana tapahtuvaa käyttöönottoa (EIS, Entry Into Service). Mikäli koelentojen aikana löytyy vikoja, korjataan ne hyvin nopeasti. ”Its a race”, kuvastaa Evrard tilannetta. Chapmanin mukaan A350 XWB ei eroa lennettävyydeltä A330-koneeseen lainkaan. Perustoiminnot ovat samanlaisia ja mukana on joitakin uusia konsepteja, jotka vähentävät ohjaajien työkuormaa. Lentäminen on kaikin puolin samanlaista ja siirtymiskoulutus on erittäin lyhyt. ”Fly by Wire" -ohjaaminen ei ole muuttunut mihinkään.
A350 XWB:n uusia lentäjäntyötä helpottavia järjestelmiä tulevat olemaan Soft Go Around -moodi sekä automaattiohjauksessa tehtävä TCAS-väistö. Molemmat uutuudet ovat tulossa käyttöön järjestelmäpäivitysten myötä Airbusin A380-koneisiin ja alusta lähtien A350-sarjan koneisiin. Ylösvetotilanteissa käytettävä Soft Go Around on uusi autokaasun toiminto, joka on käytettävissä heti ylösvedon aloittamisen jälkeen. Ohjaajan valitessa TOGA-tehoasetuksen ylösvedon aloittamiseksi Soft GA menee ARM-tilaan ja tulee aktiiviseksi, kun ohjaaja siirtää tehovivut MCT/FLX-asentoon. Tässä tapauksessa MCT/FLX valinta vastaa Soft GA -tehoasetuksen aktivointia. Autokaasu on päällä mutta ei aktiivinen ja AP/FD valinnat ovat ylösvetotilanteen mukaisesti SRS / GA TRK tai NAV. Kiihdytyskorkeudessa LVR CLB vilkkuu FMA:lla ja ohjaajan tehdessä tehonvähennyksen CLB-valinnalla siirtyy autokaasu aktiiviseksi SPEED/THR CLB-tilaan. Soft Go Around on painon, korkeuden ja lämpötilan mukaan muuttuva asetus, joka antaa ylösvedossa tarvittavan tehon 2000ft/min nousukykyyn. Mikäli järjestelmä ei ennakkolaskennallaan saavuta vaadittua arvoa, käytetään normaalia GA-tehoa. Ohjaajat voivat milloin tahansa Soft Go Around ylösvedon aikana valita täyden tehon siirtämällä tehovivut takaisin TOGA-asentoon. Toinen uusi järjestelmä on automaattiohjauksen avulla tehtävä TCAS-väistö, jossa RA (Resolution Advisory) -väistökäskyn saatuaan automaattiohjaus säätää tarvittavan pystynopeuden yhteentörmäyksen välttämiseksi.
Lentoyhtiöiden kysyntä entistä suuremmista koneista kasvaa. Airbus vastaakin kysyntään venytetyllä A350-1000-mallillaan. Suuremman koneen design ja teknologia on jo lyöty lukkoon vuosien 2011 ja 2012 aikana. Nyt käynnissä ovat tarvittavien rakenteiden muutostyöt.
Suurimmat eroavaisuudet ovat laskutelineissä, laippajärjestelmissä sekä moottorissa, joka on tehokkaampi, suuremmalla pyörimisnopeudella varustettu Trent XWB-97. Ensimmäisen koneyksilön loppukokoonpano on määrä aloittaa loppuvuodesta 2015. Airbusin mukaan A350-1000 varustetaan useimmin kolmen luokan matkustamolla, kun A350-900 tilataan useimmin kaksiluokkaisessa versiossa. Asiakkaat voivat räätälöidä matkustamonsa laajenevasta tuotevalikoimasta, johon on viimeisimpänä lisätty uudenlaiset premium economy -istuimet. Apua suunnitteluun tarjoaa Airbusin A350 XWB configurator -ohjelma. A350-1000-koneen ensilennon odotetaan tapahtuvaksi vuoden 2016 jälkimmäisellä puoliskolla. Ensimmäinen toimitus asiakkaalle on vuoden 2017 puolivälissä. Pienimmän A350-800 XWB:n kerrotaan yhä olevan osa A350-koneperhettä, mutta markkinakysyntä johti sen viivästyttämiseen suurempien -900 ja -1000-mallien tieltä. A350:n tuotantolinjan nopeutta on määrä nostaa yhden koneen kuukausittaisesta tuotantovauhdista kolmeen vuoden 2014 aikana. Vuonna 2018 A350-kokoonpanolinjan odotetaan pyörivän 18 koneen kuukausivauhdilla. Komponentit ovat valmiita ja tuotantolinjasto on käynnissä. Nopeuden nostot ovat kiinni myös alihankintaketjun toimivuudesta ja insinööreistä.
”A steap ahead of 787, a generation beoynd the 777. A350 on oikea lentokone eikä mikään paperimalli. A350-1000 valmistuu vuonna 2017 ja verrattuna Boeingin 777X:n sen polttoaineen kulutus on huomattavasti pienempi”, vakuuttaa Airbusin toimitusjohtaja Fabrice Bregier. Kahdeksan kymmenestä suurimmasta 777-operaattorista on jo nyt tilannut A350-koneita. Boeing 777-300ER:n MTOW on 40 tonnia (+20 t polttoainetta ja 20 t suurempi rakenteellinen massa) enemmän reitillä HKG-LAX kuin Airbusin A350-1000-koneella. ”A350-1000 voittaa Boeingin Dreamlinerin kantamassa ja matkustajakapasiteetissa” toteaa myös Airbusin strategian ja markkinoinnin apulaisjohtaja Kiran Rao. Ensimmäinen A350-900 toimitetaan jo vahvistetun aikataulun mukaisesti Qatar Airwaysille vuoden 2014 jälkimmäisellä puolikkaalla.
Muita alkupään A350-koneiden vastaanottajia ovat Singapore Airlines ja Portugalin TAP. Huolimatta A350-ohjelman edellisvuoden isoista harppauksista on sillä edessään vielä useita haasteita. Lue myös:
|
|||