Ilkka Liettyän esikoiselokuva Alppilentäjät – Revision -dokumentti sai julkisen ensi-iltansa Hangon elokuvajuhlilla 31.10.2020. Dokumentti perkaa läpi 100 vuotta sitten Suomen ilmavoimien lentäjien hengen Sveitsin Alpeilla vieneitä lentoturmia. Tapahtumaketjun taustalla on pääosin kerrottu olevan sabotaasi, mutta nyt esiin nousi kokonaan uusia teoria turmaan johtaneista syistä. Blogimme ei sisällä suoria juonipaljastuksia vaikka dokumentin uudesta teoriasta kirjoittaminen olisikin ollut houkuttelevaa.

Syyskuussa 2020 tuli kuluneeksi sata vuotta siitä, kun kaksi Suomen ilmavoimille lahjoituksena saatua S.I.A.I. Savoia S.9 -lentovenettä menetettiin kahdessa erillisessä lentoturmassa Sveitsin Alpeilla.

Alppilentäjät eli majuri Väinö Mikkola, vänrikki Carl-Erik Leijer, luutnantti Äly Durchman ja italialainen mekaanikko Carlo Riva olivat siirtolentämässä Ilmavoimille hankittuja Savoia S.9 -lentoveneitä.

Lentoveneet lähtivät aamulla 7.9.1920 ilmaan Italiasta Sesto Calenden Lago Maggiore -järveltä. Molempien koneiden nähtiin ylittävän Sveitsin raja yhdessä, jonka jälkeen konekunnat erkanivat. Suunnitellun lentoreitin oli määrä kulkea Italiasta Sveitsiin, Alppien vuoristosolien kautta Saksaan ja edelleen, Tanskaan, Ruotsiin ja lopulta kohti Suomea.

Kolme suomalaista sotilaslentäjää ja yksi italialainen mekaanikko menettivät hengensä lento-onnettomuuksissa 7.9.1920. Turmapäivästä tuli myöhemmin Suomen ilmavoimien vainajien muistopäivä, jota vietetään ilmavoimien palveluksessa kuolleiden muistoksi.

Alppilentäjien lentoturmat olivat aikansa mediatapahtuma. Siis aikana, kun radion uutislähetykset eivät olleet vielä edes käynnistyneet Suomessa. STT:n uutiset kuuluivat ensi kertaa radiosta vasta noin kaksi vuotta turmien jälkeen eli 9.9.1926. Tiedonvälitys oli kaukana nykyisestä tasostaan, mutta niin oli myös onnettomuustutkinta.

Mahdollisiksi lentoturmien syiksi on arveltu koneiden valmistusvirheitä ja sabotaasia. Muita myöhemmin esitettyjä arvioita tapahtumiin johtaneista syistä ovat olleet myös sääilmiöt sekä eksyminen reitillä ja muut inhimilliset tekijät.

Uusi dokumenttielokuva – uusi teoria

Alppilentäjien tarinaa on ennen Ilkka Liettyän ja Valos Filmituotannon esikoisdokumenttia kerrottu enemmän kysymyksin kuin vastauksin. Tarina on kulkenut suttuisina mustavalkokuvina ja rajatuin palstatiloin eri lehtien sivuilla.

Nyt tarjolla on laajempi yhteennivottu kertomus tapahtumista sekä uusi teoria tapahtumien syistä. Elokuva tuo julkisuuteen uutta tietoa mm. Savoia -lentoveneiden lentokelpoisuuksista, Alppilentäjien reittivalinnoista sekä haastavasta operointiympäristöstä 1920-luvun lentokoneella.

Tapahtumaketjun todellista kulkua oli selvitelty jo ennen elokuvahanketta. Koska tieto hankkeesta oli kiirinyt laajalti esittelivät kolme erillistä toisistaan tietämätöntä tahoa samanlaisia päätelmiä tapahtumista Ilkka Liettyälle. Hän saikin elokuvan teon aikaan paljon lisää tietoa tapahtumista ja niihin vaikuttaineista seikoista.

Alppilentäjät – Revision sai ensi-iltansa Hangon elokuvajuhlilla lauantaina 31. lokakuuta 2020. Myös Lentoposti.fi osallistui näiltä osin elokuvajuhlien tapahtumiin.

Ruoveteläinen Alppilentäjät -dokumenttielokuvan tuottaja ja ohjaaja Ilkka Liettyä on asunut 15 vuotta Hangossa, jonka myötä Hangon elokuvajuhlien parissa työskentelevä ystävä oli pyytänyt dokumenttia esitettäväksi Suomen eteläisimmässä elokuvateatterissa Kino Olympiassa.

Tätä ennen elokuva oli esitetty vain tekijäryhmälle sekä yhteistyökumppaneille ja kutsuvieraille Tampereella 3. lokakuuta 2020.

“Kiitos Hangon elokuvajuhlille, jotka antavat suuren lähdön elokuvaprojektille”, totesi Liettyä avauspuheessaan dokumentin ensi-illassa Kino Olympian elokuvasalissa. Liettyä kertoi myös yllättyneensä suuresti miten paljon pyyteetöntä työtä ilmailuharrastajat tekivät hankkeen eteen. "Olen saanut paljon apua", kiitteli Liettyä ilmailuharrastajia ja -osaajia.

Alppilentäjät-dokumentti analysoi sadan vuoden takaisia tapahtumaketjuja laajasti mm. simulaatioin ja  asiantuntijahaastatteluin. Mukana on myös mm. turmassa menehtyneen Äly Durchmanin sukulainen, joka työskentelee lentäjänä Sveitsissä sekä muita ilmailualan ammattilaisia.

Tapahtumien kulkua seurataan myös lentomatkalla upeissa maisemissa Alppien solissa. Nykyteknologia ja 3D-mallinnetut kohtaukset sekä niiden analysointi elävöittävät dokumenttia hienosti ja vievät katsojaa 100 vuoden takaisten tapahtumien aitiopaikalle. 3D-mallinnukset elokuvaan toteutti Pekka Potka, joka saa valtaisat kiitokset Liettyältä.

“Sekin oli niin valtavaa onnenkantamoista, kun Ilmavoimamuseosta otettiin yhteyttä, että tarjolla olisi 3D-mallintaja, joka olisi valmis työhön. Ilman Pekka Potkaa elokuva ei olisi valmistunut. Minulla on ollut hyvä tuuri”, totesi Liettyä.

Kuvaukset veivät Liettyän kahdesti Sveitsiin ja Italiaan, jossa hän kulki alppilentäjien reittiä autolla kuvaten tapahtumapaikkoja dronella sekä lentokoneesta helikopterista käsin. Liettyä ei itse niin välitä lentämisestä ja tunnustautuu jopa hieman lentopelkoiseksi. Tosin pienemmässä koneessa häntä ei jännitä lainkaan niin paljon kuin suuremmassa Airbusissa. Kuvausten aikaan Alpeille sattui tuuleton päivä jollaisia on vain pari kertaa vuodessa.

Rahoituksen hankinta elokuvalle oli haasteellista, sillä kyseessä oli Ilkka Liettyän ensimmäinen elokuvahanke. Näyttöä ei siis ollut aiemmasta osaamisesta alalta. Elokuvan pääsponsorina on toiminut Patria. Koronapandemia toi tuotantoyhtiölle kuitenkin lisähuolia, kun yritysten rahahanat menivät kiinni.

Hanke kuitenkin saatiin maaliin saakka, kun italialainen siviili-ilmailujärjestö Società Italiana Aviazione Civile tarjosi tukeaan keväällä 2020. Edellisten lisäksi tuotantoa ovat avustaneet lukuisat muut toimijat.

Koronapandemian aiheuttamat viiveet mahdollistivat kuvamateriaalin lisäämisen elokuvaan myös alppilentäjien turman 100-vuotismuistopäivän tapahtumista.

Kolmen vuoden mittainen ilmailuhistoriaa täsmentävä hanke sai arvoisensa päätöksen jo elokuvan alussa, mutta myös yleisön aplodeista lopputekstien käynnistyttyä.

Kohtaaminen Alpeilla

"Olen aloittanut muusikkona ja tehnyt studiotöitä useiden muusikoiden kanssa. Elokuva on aina kiinnostanut ja se on taidemuoto, jossa yhdistyy draama, visio, kultainen leikkaus, ääni ja musiikki. Se on kiinnostava ala ja yksi toteutettava haave", avaa Liettyä taustojaan ja intohimoaan elokuvatuotantoa kohtaan.

“Olin kuullut tarinaa alppilentäjistä pikkupojasta lähtien. Kokosin 13-vuotiaana lentokoneita ja mallit olivat niitä sota-aikaisia. Suomen ilmavoimat oli se huippukohde ja ilmavoimien historiaa tutkimalla aiheeseen ei voinut olla törmäämättä. Aihe oli siinä mielessä tuttu ja tässä parinkymmenen vuoden aikana olen tähdännyt musiikin lisäksi myös dokumenttielokuvan tuottamiseen. Aika ajoin nousi esiin, että juuri alppilentäjissä olisi tarinaa kerrottavaksi”, avaa Liettyä elokuva-aiheen valintaa ja prosessin käynnistymistä.

 “Tarinaa oli kuitenkin kerrottu jo sata vuotta perin pohjin tekstillä ja muulla tavoin. Oli kynnys lähteä tekemään tunnetusta asiasta dokumenttia, sillä pitäähän dokumentissa olla jotain uutta kerrottavaa ennen kuin sitä voisi alkaa tekemään”, jatkaa Liettyä.

“Mitä enemmän tutkin asiaa niin selvisi, ettei tapahtumien kulku ole ollut sellainen kuin aiemmin on kerrottu. Katsoin aihetta Google Earthillä, lentosimulaattorilla sekä lentäjän silmin eikä toimittajan silmin jota rajoittaa palstatila ja myyntitavoitteet. Sain hyvän syyn lähteä syvällisemmin tutkimaan aihetta”.

“Olin kolme vuotta sitten lomalla Sveitsin Alpeilla kolmen kilometrin korkeudessa, kun sellainen 1940-luvun potkurikone lensi siitä edestä. Tajusin, että nyt katselen niitä maisemia, joissa Alppilentäjät olivat lentäneet", kertoi Liettyä kohtaamisesta, jonka lopputuloksena on kotimaista ilmailuhistoriaa täydentävä dokumentti.

Loppuvuonna vielä kaksi esitystä – levityssopimukset vielä neuvotteluvaiheessa

Elokuva on jo valmis laajaan jakeluun, mutta ääniraitoihin on tarkoitus toteuttaa vielä muutoksia. Selostajan ääni tulee vaihtumaan, jonka lisäksi elokuvan ääniraidalle tehdään vielä ns. salimiksaus, joka tehdään tätä varten suunnitellussa salissa.

Näiden osalta dokumenttielokuvahankkeeseen on mahdollista osallistua vielä niin tukijan kuin rahoittajan muodossa.

Alppilentäjät -Revision -dokumenttielokuvaa esitetään seuraavan kerran Suomen Ilmailumuseolla. Dokumentti saa Ilmailumuseon auditoriossa kaksi erillistä näytöstä 14. marraskuuta kello 13.00 ja kello 15.00.

Esityksissä noudatetaan turvavälejä ja paikkaluku on puolet normaalista koronavirusrajoituksien seurauksena. Elokuvan katsojilta vaaditaan ennakkoilmoittautuminen sähköpostitse Suomen Ilmailumuseon asiakaspalveluun. Elokuvanäytös sisältyy ilmailumuseon pääsylipun hintaan.

Alppilentäjät - Revision -dokumenttielokuva on sallittu kaikenikäisille ja sen kesto on yksi tunti ja kolme minuuttia.

Kesälle 2021 dokumentti on kiinnitetty jo yksille kotimaisille elokuvajuhlille. Muista esityksistä ei tämän jälkeen ei ole vielä tietoa.

Valos Filmituotanto neuvottelee eri toimijoiden kanssa niin kotimaan kuin kansainvälisen jakelun osalta. Tavoitteena on saada elokuva jakeluun vuoden 2021 aikana. Kiinnostusta on varmasti Suomen lisäksi ainakin Sveitsissä ja Italiassa, mutta todennäköisesti laajemminkin.

Haaveen toteuttaminen jatkuu edelleen ja jatkoa on luvassa. Liettyällä on jo valittuna seuraavan dokumentin aihe, joka käsittelee jälleen ilmailun historiaa ja tarkemmin sanottuna suomalaisia hävittäjä-ässiä.

“Seuraava dokumenttielokuva, jota olen jo alkanut suunnittelemaan on tarkoitus vastata kysymykseen miksi Suomella on 96 hävittäjä-ässää. Olen tutkinut aiheitta useamman vuoden ajan. Olen innoissani, että pääsen mahdollisesti tekemään uutta dokumenttia”, päätti Liettyä.

Alppilentäjien uurnat laskettiin lepoon Helsingin Hietaniemen hautausmaalla 28. marraskuuta 1920.

Tapahtumista muistuttaa myös Sveitsin Zürich-järven rannalle vuonna 1959 asetettu muistolaatta, Kouvolan Alakylän majuri Väinö Mikkolan kotitalon paikalla sijaitseva 7.9.2000 paljastettu muistomuistomerkki sekä 6.9.2020 Sveitsin Sumvitgissä Piz Urlaun -vuoren juurella Val Russeinissa tekojärven rannalla paljastettu muistolaatta. MH

Lue myös uutisemme: Ilmavoimien alppilentäjien turmasta 100 vuotta - muistolaatta Sveitsin Sumvitgiin, ylilennot Suomessa