Euroopan Unionin ETS-päästökaupalla pyritään tekemään ilmailualasta ympäristöystävällisempää. Tarkoituksena oli rohkaista lentoyhtiöitä panostamaan entistä enemmän kestävään kehitykseen. Yrityksessä kuitenkin epäonnistuttiin ja päästökauppa suunnitelmat  saivat osakseen paljon vastarintaa EU:n ulkopuolisilta valtioilta. Pahimmillaan edessä olisi ollut kauppasota.

Viimeisin käänne positiiviseen suuntaan tapahtui 3. huhtikuuta, kun EU sai aikaan päätöksen päästökaupan ulottamisesta ainoastaan EU alueen lentoihin vuoden 2017 loppuun saakka. Peter Liese, joka oli vastuussa ehdotuksen läpiviennistä Euroopan parlamentissa pitää ratkaisua parhaana mahdollisena vaihtoehtona.

”Nyt tehty ratkaisu on paras vallitsevissa olosuhteissa. Kunnioitan kuitenkin ympäristökomiteaa,  joka vastusti kompromissia koskea se ei ole täydellinen ratkaisu päästökauppaan”, sanoo Peter Liese.

”Kyseessä on kompromissia ja mielestäni se on paras mahdollinen kompromissi. En tosin ole tyytyväinen viimeisen seitsemän vuoden aikana tapahtuneeseen kehitykseen. Mielestäni meillä on oikeutettu syy ETS-päästökauppaan mutta valitettavasti emme onnistuneet vakuuttamaan kolmansia maita asiasta. Toivon, että asia muuttuu seuraavan kahden ja puolen vuoden aikana”.

”Mikä tärkeintä, tehty ratkaisu jatkaa ETS-päästökauppaa. Euroopan sisäiset lennot kuuluvat päästökaupan piiriin huolimatta siitä operoiko sen British Airways tai Air China. Kaikki lentoyhtiöt ovat samassa asemassa samalla reitillä”.

“Meillä on selvä viesti maailmalle. On saatava aikaan maailmanlaajuinen sopimus vuoden 2016 aikana tai EU:n ETS-päästökauppa tulee voimaan täydessä laajuudessaan vuonna 2017”, päättää Liese.

Suomalainen eurokansanedustaja Eija-Riitta Korhola on ollut Finnairin suurimpia näkyviä tukijoita päästökauppakiistassa. Sovun syntymisen jälkeen Korholaa odotti yllätys, kun lennolla Brysselistä Helsinkiin koneen kapteeni kävi henkilökohtaisesti tuomassa pikkolopullon samppanjaa ja kiittämässä ilmasovusta.

Mahdollinen tilanteen eskaloituminen kauppasodaksi olisi uhannut Finnairin liikennettä. Yhtiö on riippuvainen ylilentoluvista Venäjän ja Intian yli Aasian liikenteensä kanssa.

Moninaisia käänteitä matkalla sopuun

EU käynnisti lentoliikenteen päästökauppajärjestelmän, joka koski kaikkia EU alueelta lähteviä tai sinne saapuvia lentoja. Useat EU:n ulkopuoliset maat vastustivat päästökaupan ulottamista niihin. Suurimpia vastustajia olivat mm. Venäjä, Intia ja Yhdysvallat.

Päätös EU:n ETS-päästökaupasta keskeytettiin vihdoin ns. stop the clock -päätöksellä marraskuussa 2012, koska haluttiin välttää uhkaava kauppasota ja antaa ICAOlle mahdollisuus ratkaisuun.

Kansainvälinen siviili-ilmailujärjestö ICAO päätti lokakuussa 2013 pidetyssä 38:ssa yleiskokouksessaan, että maailmanlaajuinen päästökaupparatkaisu esitellään vuoden 2016 yleiskokouksessa. ICAO:n ehdotuksenmukaisen ratkaisun olisi määrä astua voimaan vuonna 2020.

EU ryhtyi ICAO:n päätöksestä huolimatta viemään omaa päästökaupparatkaisuaan eteenpäin jo lokakuussa 2014.

 Ratkaisu kiistaan saatiin aikaan 3. huhtikuuta, kun päästökauppa rajattiin koskemaan vain EU-alueen lentoja vuoden 2017 loppuun saakka.

Ilmailuala tuottaa nyt 3 prosenttia maailmanlaajuisista CO2-päästöistä mutta ICAO:n tilastojen mukaan lentoliikenteen päästöjen ennustetaan nousevan 4-6 kertaisiksi vuoteen 2050 mennessä. Vertailulukuna on käytetty vuoden 2010 tasoa.

Eija-Riitta Korholan blogi: Kapteenin halaus

Lue myös: