Euroopan unionin lentoturvallisuusvirasto EASA päivitti ja laajensi venäjän ilmatilaa koskevan konliktialueen rajoituksia ja kokoa. Ilmailuviranomainen suosittaa etteivät lentoyhtiöt operoisi venäjän ilmatilassa 60° itäisen pituuspiirin länsipuolella. Alue kattaa kokonaisuudessaan viisi lentotiedotusaluetta.

Taatakseen lentoturvallisuuden venäjän jatkuvan Ukrainaan kohdistuvan laittoman hyökkäyksen EASA päivitti konfliktialuetta koskevan suosituksensa aiempaa laajemmaksi. Nyt konfliktialue kattaa kaikki lentopinnat ja korkeudet venäjän ilmatilassa 60° itäisen pituuspiirin länsipuolella. Konfliktialueelle jäävät Moskovan, Rostovin, Pietarin, Jekaterinburgin ja Samaran lentotiedotusalueet.

Suositus koskee kaikkia EU:n lentoyhtiöitä ja niiden suunnitelmia suorittaa operaatioita venäjän ilmatilassa. Niiden lisäksi suositus koskee nyt myös  EU:n ulkopuolisia lentoyhtiöitä, jotka ovat saaneet EASA:lta TCO (Third-Country Operators) -hyväksynnän ja suorittavat lentoa TCO-luvan mukaisella lennolla EU-alueelle tai pois sieltä.

Mikään EU-alueen lentoyhtiöistä ei tällä hetkellä lennä venäjän ilmatilassa, mutta moni EU:n TCO-hyväksynnän saanut operaattori lentää alueella edelleen huolimatta sodan tuomista riskeistä.

Nähtäväksi jää sanktioiko Euroopan unioni suosituksia noudattamatta jättäviä kolmansien maiden lentoyhtiöitä. EASA ja Euroopan komissio kertovat seuraavansa tarkasti tilannetta ja arvioivansa EU:n ja kolmansien maiden lentoliikenteen harjoittajien riskialtistumista, jotka lentävät Euroopan unioniin tai sieltä pois.

Uusi suositus on voimassa 31. heinäkuuta 2025 saakka, mutta sitä voidaan päivittää myös aiemmin tarpeen vaatiessa.

Venäjän Ukrainaann kohdistaman hyökkäyksen seurauksena meneillään oleva konflikti voi aiheuttaa riskin, että siviililentokoneita joutuu tahattomasti kohteeksi venäjän ilmatilassa mahdollisten siviili-sotilaskoordinaatiopuutteiden ja virheellisen tunnistamisen seurauksena vuoksi.

Ukrainan kyvyt ohjus- ja drone-laukaisuihin ovat kehittyneet sodan aikana merkittävästi ja iskut ovat levinneet syvälle venäjän alueelle. Ne voivat vaikuttaa suoraan lentotoimintaan useissa paikoissa, mukaan lukien suuret kansainväliset lentokentät. Suurin osa tapauksista on sattunut ilmatilassa, jota venäjä ei ole sulkenut drone-hyökkäysten tai ilmapuolustusjärjestelmien aktivoinnin yhteydessä. Lisäksi konfliktialueilla ja niiden ympäristössä on laajaa GNSS-järjestelmän (Global Navigation Satellite Systems) häirintää ja signaalin väärentämistä.

Ilmatilan hallinnan osalta venäjän valtio ei ole osoittanut pätevyyttään puuttua olemassa oleviin riskeihin ottamalla käyttöön tehokasta ja ennakoivaa lähestymistapaa ilmatilan käytön rajoittamiseen.

Lentotoiminnan harjoittajien tulee seurata tiiviisti ilmatilan kehitystä ja on seurattava kaikkia saatavilla olevia venäjän julkaisemia ilmailualan julkaisuja, mukaan lukien konfliktialueita koskevan eurooppalaisen tiedonjako- ja yhteistyöfoorumin kautta jaetut tiedot sekä kansallisten viranomaistensa saatavilla olevat ohjeet tai ohjeistukset.

Konfliktin aikana venäjän ilmatorjunta on virheellisen tunnistuksen seurauksena pudottanut jo kaksi matkustajakonetta. Niistä ensimmäinen oli vuonna 2014 Ukrainan yllä pudotettu Malaysian Airlinesin lento MH17 ja toinen vuonna 2024 Azerbaijan Airlinesin lento J28243, jota ilmatorjunta ampui venäjän Grozsnyissä. Kone tuhoutui lopulta maahansyöksyssä Kazakstanissa.

Lue myös: