Maanantaina 16. lokakuuta käynnistyvä Helsinki-Vantaan terminaali T1:n laajennushanke vaikuttaa monen asematasolla toimivan arkeen mutta matkustajille remontti ei välttämättä näy. Kasvuennusteitaan positiiviseen suuntaan korjanneella lentoasemalla on käynnissä useita laajennushankkeita. Syöttöliikenteen tarpeisiin rakennettavan T1:n laajennuksen valmistuttua terminaalin pisin kävelymatka pääsee jo lähelle mailimittaa.

 Helsinki-Vantaan lentoaseman matkustajamäärät olivat 10 miljoonaa vuonna 2000. Kuluvana vuonna ylitetään jo 18 miljoonan matkustajan raja. Tehtyjen ennusteiden mukaan vuonna 2020 rikottaisiin 20 miljoonan vuosittaisen matkustajan raja.

Kasvuennusteita on kuitenkin korjattu ylöspäin viime vuosina ja 20 miljoonan vuosittaisen matkustajan rajan odotetaan rikkoontuvan kenties jo vuoden 2018 aikana mutta viimeistään vuonna 2019. Kova kasvu vaikuttaisi jatkuvan ja vuodelle 2025 ennustetaan 25 miljoonaa ja vuodelle 2035 30 miljoonaa vuosittaista matkustajaa.

Toteutuneen ja ennustetun kasvun tarpeisiin lentoasemalla on käynnissä useampi laajennushanke. Yksi niistä on odotettu entisen ns. kotimaan terminaalin eli nykyisen terminaalin T1 laajennusurakka.

Terminaalilaajennuksen on määrä parantaa matkustajakokemusta sekä nopeuttaa syöttöliikennekoneiden kääntöaikoja Helsinki-Vantaalla. Uudet lähtöportit vähentävät jonotusta terminaalissa ja aikaa vievä bussitusvaihe jää pois. Matkustajat siirtyvät jatkossa porteilta koneille jalkaisin asematasolle tehtyjä kulkuväyliä pitkin.

Työmaa käynnistyy 16. lokakuuta ja alkuvaiheessa edessä on merkittävä määrä kunnallisteknisiä töitä, sähkövetojen muutoksia sekä louhintaa, paalutusta ja muita maarakennustöitä. Niitä tekee lentoasemalla pitkään toiminut JJ Kaivin ja Kallio Oy. Terminaaliurakka kuuluu uudelle toimijalle Firalle. Suunnittelutyön takana on lentoasemalle muitakin hankkeita tehnyt Arkkitehtitoimisto ALA Oy. Hankkeen kokonaiskustannusarvio on noin 15 miljoonaa euroa.

Eniten laajennushanke näkyy työmaa-aikana asematasolla työskenteleville. Finavia onkin pyrkinyt ottamaan eri toimijat mahdollisimman hyvin huomioon suunnitelmissaan. Alueella toimii vielä alkuvuoteen 2018 saakka Finnair Cargo ennen muuttoa uuteen rahtiterminaaliin. Muita toimijoita ovat mm. maahuolintayritykset, joilla on paljon kalustoa terminaalin läheisyydessä.

Nykyiset koneiden seisontapaikat säilyvät asematasolla, joskin niitä siirretään hieman kauemmas terminaalista. Siirrosta huolimatta ne säilyvät ATR-koneille sopivina ja osalle paikoista voidaan pysäköidä myös Airbus A319 tai Dash 8 Q400 -kokoinen kone. Ainoa kutistuva paikka on 11, joka sekin toimii edelleen ATR-koneille.

Uusille porteille ei tule erillisiä opastinlaitteita lentokoneiden pysäköintiä varten vaan käytössä on nykyisenkaltaisesti pysäytysviivat.

Optiona terminaalin lähtoporteille 8-11 on kuitenkin mahdollista asentaa myös matkustajasillat ja niiden myötä paikoille tulisi myös opastinlaitteet. Nykyisin syöttöliikennettä hoitavissa ATR72-500 -potkuriturbiinikoneissa on ainoastaan takaovi, joten matkustajasillasta ei olisi apua.

Rakennusaikana muutoksia tulee mm. ajokaistoihin. Ainoa maaliikenteen ajokaista tulee terminaalin T1 ja konepaikkojen väliin. Jatkossa ajotie tulee kulkemaan terminaalin T1 edustalla. Näin matkustajat voivat kulkea koneille turvallisesti eikä ajoneuvoliikenne häiritse koneiden työntöjä lähtöä ajatellen.

Kaikkiaan 3350 neliömetrin laajuisen, 230 metriä pitkän ja noin 12 metriä korkean laajennuksen on aiemmin kerrotun mukaan määrä valmistua tammikuussa 2019. Uudet tilat avautuvat runsaan vuoden kuluttua kesäkuussa 2019.

Ulkoisesti laajennus kohoaa läheisen Airside Centerinä tunnetun toimistorakennuksen kolmannen kerroksen korkeudelle. Terminaalin alkupää on lähes samalla korkeudella, kuin nykyisen terminaalin lähtötaso. Alkupään osalta terminaalin alle jää yli nelimetrinen tyhjä tila mutta loppupää on maantasalla.

Terminaalin runkoleveys on suurimmillaan 14 metriä lähtöporttien 8-11 kohdilla ja kulkukäytävien leveys porttien kohdalla on noin 6 metriä. Kulkukäytävän leveys porttialuilta toiselle on noin neljä metriä. Porttialueet varustetaan nykyaikaisilla E-gate -järjestelmillä. Sen sijaan liukukäytäviä laajennukseen ei ole tulossa.

Terminaalin alkupään toisessa kerroksessa sijaitsevien lähtöporttien 8-11 odotusalueet ovat 145 neliömetrin kokoisia ja niille on mitoitettu noin 60 istuinpaikkaa per alue. Laajennuksen loppupää on yksikerroksinen ja siellä sijaitsevien lähtöporttien 5-7 odotusalue on yhteinen ja kooltaan noin 260 neliömetriä. Porttialueet on mitoitettu alustavasti noin 100-paikkaisten syöttöliikennekoneiden toimintaa ajatellen.

Matka Helsinki-Vantaan terminaalin päästä päähän nousee laajennushankkeiden valmistuttua jo mailimittaan. Nykyisin pisin etäisyys lähtöportilta non-schengen terminaalin eteläsiiven portilta 55 terminaalin T1 portille 11 on noin 1350 metriä. Kesään 2017 saakka pituus oli lähtöportilta 38 laskettuna noin 1200 metriä.

T1-laajennuksen valmistuttua matka eteläsiiven portille 55 kasvaa 1600 metriin. Länsisiiven valmistuttua vuonna 2020 taitettavaa matkaa onkin jo noin 1650 metriä. Sitä tosin helpottavat länsisiipeen asennettavat liukukäytävät.

Lue myös aikaisempi uutisemme terminaali T1:n laajennushankkeesta: