Neuvostoliitto pyrki helmikuussa 1944 pakottamaan Suomen rauhaan Kaukotoimintailmavoimien (ADD, Aviatsija Dalnego Deistvija) ilmaoperaatiolla, jonka pääkohde oli Helsinki. Ilmatorjunnan sulkutuli esti kuitenkin suurimmat tuhot ja vain pieni osa pommeista osui kohteisiin. Näitä jatkosodan ratkaisutaisteluiden aikaisia pommituksia kutsutaan kolmen yön ihmeeksi. Nyt helmikuussa 2024 pommituksista tulee kuluneeksi jo 80 vuotta ja juhlavuotta kunnioitetaan laajalla Muistamisten sarja -tapahtumilla eri puolilla Helsinkiä. Helsingin ilmapuolustus onnistui tehtävässään, kun suurpommituksia tehtiin kolmena iltana ja yönä: 6.-7., 16.-17. ja 26.-27. helmikuuta 1944. Tärkeässä osassa olivat Saksasta hankitut "Irja" ja "Raija" tutkat, joiden avulla hyökkäyksiin voitiin varautua ajoissa ja suunnata sulkutuli oikeaan aikaan ja paikkaan. Tuhot olisivat olleet moninkertaiset, jos ilmapuolustus olisi epäonnistunut. Kyseiset pommitukset alkoivat ilmahälytyksellä 6. helmikuuta 1944 kello 18.52. Kolmena yötä toteutettujen pommituksissa menehtyi 146 ihmistä ja 256 haavoittui. Asiantuntijoiden mukaan ilman toimivaa ilmapuolustusjärjestelmää tuhot olisivat olleet valtaisat ja kuolleet olisi laskettu tuhansissa. Helsingin yliopiston päärakennus kärsi pahoin helmikuun 26.–27. yön pommituksista. Päärakennukseen osui useita ilmapommeja. Yliopiston vanhan puolen katto romahti, ja suurin osa sen alkuperäisestä sisustuksesta sekä yliopiston arkistosta tuhoutui. Erityisen pahasti kärsi vanha juhlasali. Päärakennus restauroitiin 1944–1948. Ilmatorjuntarykmentti 1 kantoi suurimman vastuun pääkaupungin puolustuksesta. Lisäksi kaupungin ilmapuolustukseen osallistui suojeluskuntalaisia, lottia ja sotilaspoikia. Helsingin lisäksi pommituksia tehtiin tuolloin myös Kotkaan, Raaheen, Rovaniemelle, Turkuun sekä kahdesti Ouluun.
Helsingin Sanomatalon aulassa avattiin 6. helmikuuta 2024 Muistamisten sarjaan kuuluva kolmen yön ihmeestä kertova valokuvanäyttely. Valokuvanäyttelyssä vierailijan ottaa vastaan Tuusulan Ilmatorjuntamuseosta tuotu neuvostoliittolainen 500 kilon FAB-500 -lentopommi. Näyttelyssä on esillä valokuvia ja pienoismalleja liittyen Helsingin kohtalon öihin helmikuussa 1944. Avajaispäivän iltatilaisuuden Sanomatalon Mediatorilla juonsi Pääkaupunkiseudun perinneyhdistyksen hallituksen puheenjohtaja Vesa Sundqvist ja Helsingin kaupungin tervehdyksen tilaisuuteen toi apulaispormestari Daniel Sasonov. Tilaisuudessa nähtiin useampi videoesitys, jonka keskiössä olivat sodan kokeneiden kertomukset. Illan aikana kuultiin myös kirjailija, tutkija Ville Jalovaaran esitelmä Helsingin suurpommituksista. Yleisölle tarjottiin myös mahdollisuus kysymyksiin, joihin olivat vastaamassa Ville Jalovaara, sotahistorioitsija, eversti (evp.) Ahti Lappi sekä kaksi aikalaista. Tilaisuutta seurasi paikan päällä reilut 200 henkilöä, jonka lisäksi tapahtuma striimattiin verkkoon, jossa sen voi katsoa uudelleen.
Muistamisten sarja pitää sisällään laajasti erilaisia tapahtumia ympäri Helsinkiä helmikuun 2024 aikana.
Lue myös:
|
|||