Rajavartiolaitoksen meri- ja ympäristövalvontaan käyttämät Dornier Do-228 -merivalvontakoneet alkavat olla käyttöikänsä päässä vuonna 2025. Käynnissä onkin seuraajan löytäminen. Myös uusia vartiolaivoja tarvitaan. Sisäministeri Maria Ohisalo kertoi Rajan näkymistä vartiolaiva Turvalla yhdessä laitoksen johdon kanssa.

Lentoposti.fi kertoi Vartiolentolaivueen Dornier-koneiden korvaustarpeesta jo toukokuussa 2016 (lue lisää linkistä jutun lopussa). Vuonna 1995 hankitut kaksi potkuriturbiinimoottoreilla varustettua Dornier Do-228-212 -valvontakonetta korvasivat tuolloin 70-luvulta asti käytössä olleet Piper Navajo -mäntämoottorikoneet.

Sisäministeri Maria Ohisalo (vihr.) ja Rajavartiolaitoksen apulaispäällikkö, kontra-amiraali Markku Hassinen kertoivat 14. helmikuuta laitoksen tilanteesta ulkovartiolaiva Turvalla. Ohisalo muistutti että poliisin tarve lisäresursseihin kyllä tunnustetaan mutta Rajavartiolaitoksen tarpeet jäävät usein varjoon.

Ongelma on moninainen. Rajojen valvontaa on tehostettava ja tekniikkaa modernisoitava. Kiinteistöjen kunto aiheuttaa murheita. Tietotekniikkamenot nousevat. Öljyntorjunnan suorituskyky on turvattava.

Sekä ministerin että apulaispäällikön viesti olikin selkeä: tarvitaan pysyvää tasokorotusta. Lisäksi tulee eteen merkittäviä strategisia hankintoja poistuvien suorituskykyjen korvaamiseksi.

Rajavartiolaitos luopui vartiolaiva Merikarhusta vuonna 2019. Tursas ja Uisko tulevat pian 40 vuoden ikään ja ne poistuvat vahvuudesta 2025. Nämä kolme alusta on tarkoitus korvata kahdella uudella. Hankkeen hinnaksi arvioidaan noin 240 miljoonaa euroa.

Kun ulkovartiolaiva Turva (kuvassa vasemmalla mm. aluksen TRS 3D -ilmavalvontatutka) laskettiin vesille Raumalla 2013, kerrottiin että tarve olisi ainakin toiselle samanlaiselle alukselle.

Aluksen rakentanut STX Finlandin telakka lopetti toimintansa Suomessa. Samalle teollisuusalueelle perustettu Rauma Marine Constructions jatkaa kuitenkin raumalaista laivanrakennusperinnettä.

Siltä on mm. tilattu merivoimien Laivue 2020 -hankkeen neljä Pohjanmaa-luokan korvettia. Uusien ulkovartiolaivojenkin rakentaminen lienee tarvittaessa mahdollista.

Sekä vartiolaiva Turva että Dornier-koneet liittyvät keskeisesti ympäristönsuojeluun erityisesti vilkkaasti liikennöidyllä Suomenlahdella. Dornierin sensorit havaitsevat vähäisetkin meressä kelluvat öljylautat. Tieto valvonnasta onkin vähentänyt tahallisia öljypäästöjä kuten laivojen pilssivesien pumppaamista mereen.

Ilmasta Dornier pystyy ohjaamaan torjuntatoimet nopeasti oikealle alueelle. Turva puolestaan on varustettu järeällä öljynkeruulaitteistolla.

Dornierit perusparannettiin vuosien 2009-2013 aikana. Niiden nykyinen MSS 6000 -valvontajärjestelmä on suorituskyvyltään huipputasoa ja kestää vertailun muiden käytössä olevien merivalvontalentokoneiden kanssa.

Koneilla lennetään vuodessa noin 1000 tuntia. Ilmassa ollaan käytännössä päivittäin. Ympäristövahinkojen tarkkailun ohella niitä luonnollisesti käytetään alueellisen koskemattomuuden turvaamiseen, rajavalvontaan sekä meripelastukseen.

Koneita hankintaan todennäköisesti edelleen kaksi. Aivan Dornierin kokoluokkaa ei ole enää markkinoilla tarjolla, mutta Rajan mukaan useita hieman suurempia vaihtoehtoja löytyy. Korvaushankkeen hinta on noin 60 miljoonaa euroa.

Esimerkiksi Ilmavoimien käyttämään CASA 295M -kuljetuskoneeseen saa meritoimintavarustuksen, samoin sen pienempään versioon CN 235 -koneeseen. Molemmat ovat Dornierin tapaan potkuriturbiinikoneita. Nämä ovat vain esimerkkejä, tarkkaa konelistaa ehdokkaista ei ole julkistettu.

Rajavartiolaitos testasi viime kesänä myös miehittämättömien ilma-alusten käyttöä meritoiminnassa. Tästä ns. Valvonta 2 -hankkeesta kertoi ensimmäisenä Lentoposti.fi syyskuussa 2019 (lue lisää linkeistä jutun lopussa).

Tukialuksena toimineelta Turvalta lennätettiin itävaltalaista Schiebel Camcopter S-100 -helikopteria (kuvassa oikealla Turvan helikopterikannella)

Toisena dronena kokeiltiin amerikkalaista Boeing Insitu ScanEagle -lennokkia. Vaikka testit sujuivat hyvin, tämän kokoluokan droneilla ei katsota olevan mahdollista korvata miehitettyjen ilma-alusten suorituskykyä mm. hyötykuorman ja toiminta-ajan rajallisuuden takia.

Dronet ovat kuitenkin jo nyt arkipäivää Rajavartiolaitoksen toiminnassa niin maarajoilla kuin merellä (kuva oikealla Turvalta). Siksi Valvonta 2 -hanke jatkuu edelleen. 

Ilmavoimien Hornet-hävittäjät korvaavassa HX-hankkeessa on mukana Saabin tarjous, jossa on mukana hävittäjien ohella kaksi GlobalEye AEW&C -tutkakonetta. Se kykenisi myös merivalvontaan mutta tuskin soveltuisi Rajavartiolaitoksen tarpeisiin ainakaan kaikilla tehtäväalueilla.

Merivoimat tutustui heinäkuussa 2015 Turkuun lennettyyn Boeing MSA -merivalvontakoneeseen (Maritime Surveillance Aircraft. lue lisää linkistä jutun lopussa). Se perustuu kanadalaiseen Bombardier Challenger 604 -liikesuihkukoneeseen.

Dornierin sensorit on optimoitu merimaalien havaitsemisen ohella ympäristövalvontaan. SLAR-sivukulmatutka (Side-Looking Airborne Radar, kuvassa alla) ja IR/UV-alueen skanneri (Infrared / Ultraviolet) on tarkoitettu meressä kelluvien öljy- ja kemikaalilauttojen havaitsemiseen. Niitä käytettäessä lennetään usein matalalla.

Rajavartiolaitoksen ilma-alukset ovat perinteisesti olleet OH-siviilirekisterissä. Tämä mahdollistaa Dornierien (OH-MVN ja OH-MVO) operoimisen myös Ahvenanmaalla ja sen lähialueilla.

Samalla esimerkiksi siirtolennot Välimerelle kansainvälisiin Frontex-tehtäviin on helpompaa suorittaa koska kyseessä eivät ole sotilasilma-alukset. 

Do-228-kaluston suorituskyvyn korvaava hanke on käynnistynyt viime vuoden loppupuolella. Rajavartiolaitoksen Toiminta- ja taloussuunnitelman 2021 - 2024 mukaan se jatkuu vuoteen 2025 asti, jolloin ensimmäinen kone pitäisi saada käyttöön.

Suunnitelman mukaan sopimus allekirjoitetaan 2021. Koneet rakennetaan ja järjestelmät integroidaan niihin vuosina 2022 - 2024. Teksti Tero Tuominen

Lue aiempia Lentoposti.fi-juttuja Rajan Dornier-kalustosta: