Rajavartiolaitos on käynnistänyt hankinnan miehittämättömien ilma-alusjärjestelmien hankkimiseksi tukemaan merellisiä operaatioitaan. Samalla rakennetaan uutta kokonaissuorituskykyä, johon kuuluvat uudet ulkovartiolaivat, uudet merivalvontalentokoneet sekä uusi miehittämättömän ilmailun järjestelmä. Tulevalle purjehduskaudelle 2021 Rajavartiolaitos saa käyttöönsä edellisvuoden tavoin Schiebel Camcopter S-100 -UAS-järjestelmän (Unmanned Air System) Euroopan meriturvallisuusvirasto EMSA:lta
Rajavartiolaitoksen tavoitteena on ensivaiheessa hankkia BEST-UAS -hankkeessa (Baltic External Borders Surveillance Technology) yksi miehittämätön ilma-alusjärjestelmä käytettäväksi mm. ulkovartiolaiva Turvalta. Hankinnassa varataan myös optio hankkia kaksi samanlaista järjestelmää vuosina 2022-2023. Kyseisellä aikataululla odotetaan valmistuvaksi myös Rajavartiolaitoksen kaksi uutta Turva-luokan alusta (uutisemme aiheesta: Rajavartiolaitos hankkii kaksi uutta Turva-luokan monitoimialusta - eduskunnalta tilausvaltuudet).
Hankinta toteutetaan rajoitetulla menettelyllä eli kaikki halukkaat toimijat voivat pyytää osallistumista hankkeeseen, mutta ainoastaan erikseen valitut toimijat voivat jättää tarjouksen. Kyseisessä toisessa vaiheessa RFQ-tarjouspyyntö (Request for Quotation) lähetetään enintään kolmelle toimijalle. Rajoituksen syynä ovat hankinnan aikana toteutettavat noin viikon mittaiset koelennot merivartioasemalla sekä ulkovartiolaiva Turvalla.
Rajavartiolaitos on käyttänyt UAS-järjestelmää laajasti operatiivisissa tehtävissään purjehduskaudella 2020, kun sen käytössä oli eri merivartioasemilla sekä ulkovartiolaiva Turvalla Euroopan meriturvallisuusvirasto EMSA:lta lainattu Schiebel Camcopter S-100 -järjestelmä. Lentoposti.fi kertoi maaliskuussa 2021, että samainen järjestelmä tulee lainaan EMSA:lta myös purjehduskaudelle 2021 (uutisemme aiheesta: Rajavartiolaitos saa purjehduskaudelle 2021 käyttöönsä Schiebel S-100 Camcopter -järjestelmän). Seuraavalle purjehduskaudelle tavoitteena on oma suorituskyky.
Jo aiemmin vuonna 2019 Lentoposti.fi kertoi ensimmäisenä Suomessa Rajavartiolaitoksen suorittamista koelennoista erilaisilla miehittämätömillä ilma-aluksilla (uutisemme aiheesta: Miehittämätön Schiebel-helikopteri UAS operoi Rajavartiolaitoksen ulkovartiolaivalta). Tuolloin koelennettiin itävaltalaisen Schiebelin Camcopter S-100 -pienoiskopteri sekä amerikkalaisen Insitun Scan Eagle -lennokki.
Kyseinen Valvonta 2 -projekti antoi Rajavartiolaitoksen mukaan rohkaisevia kokemuksia miehittämättömien ilma-alusten käytöstä merellisissä viranomaistehtävissä (uutisemme aiheesta: Rohkaisevia kokemuksia miehittämättömästä ilmailusta merellä - testialustana ulkovartiolaiva Turva).
Laaja operatiivinen konsepti ympärivuotiseen käyttöön
Hankittavan UAS-järjestelmän käytöllä tuetaan Rajavartiolaitoksen tilannekuvan ylläpitoa erityisesti merellisissä tehtävissä. Pääsääntöisesti ilma-alus olisi käytössä Turvalla, mutta se tulisi voida kuljettaa käytettäväksi toisaalla myös pienemmällä partioaluksella. Miehittämättömän ilma-aluksen luomaa tilannekuvaa tulisi voida välittää suorana ulkovartiolaiva Turvalle sekä muille tahoille.
Vaatimuksena on luonnollisesti järjestelmän toimivuus merellisessä ympäristössä avomeriolosuhteissa sekä saaristossa ja alueella, jossa on elektronisia ja magneettisia häiriöitä. Toiminta-alue voi edellisten lisäksi olla myös metsäisellä alueella tai asutetun alueen yllä.
Ilma-aluksella tulisi voida lentää kaikissa valaistusolosuhteissa sekä erilaisissa sääolosuhteissa ympäri vuoden. Käytännössä se tarkoittaa toimintakykyä myös sateessa sekä jäätävissä olosuhteissa. Ulkoilmassa käytettävien järjestelmäkomponenttien tulee toimia -20C - +40C-lämpötila-alueella. Järjestelmällä tulee voida operoida 16 solmun tuuliolosuhteissa sekä 19 solmun puuskissa. Toiveena olisi kuitenkin kovemmat tuulirajat eli 29 solmun vallitseva tuuli ja 33 solmun puuskaolosuhteet.
Taivaalle pitäisi päästä jo 10-15 minuuttia tehtävän annosta ja ohjaussignaalin tulee kantaa vähintään viisi kilometriä, mutta mielummin jopa 10 kilometriä. Ilma-alusjärjestelmää käytetään suorassa näköyhteydessä (VLOS) sekä ilman suoraa näköyhteyttä (BVLOS). Vaatimuksena on satelliittinavigointijärjestelmä, joka tulee vähintään GPS- ja GLONASS-järjestelmiä. Eduksi lasketaan operointikyky myös ilman GPS-signaalia. Ilma-aluksella tulisi voida suorittaa myös autonomisia ennaltaohjelmoituja lentotehtäviä ilman aktiivista kommunikaatiosignaalia ilma-aluksen ja maa-aseman välillä. Vaadittava minimi toiminta-ajalle tulee olla yli 50 minuuttia.
Hankittavan järjestelmän eduiksi katsotaan myös ratkaisut, jotka mahdollistaisivat kesken tehtävän miehittämättömän ilma-aluksen vaihtamisen siten, että tilannekuva ei katkea sekä mahdollisuus vaihtaa ilma-alusta ohjaava maa-asemaa kesken tehtävän toiselle maa-asemalle. Toiminta tulee luonnollisesti onnistua myös maa-aseman liikkuessa. Lisäksi järjestelmältä toivotaan mahdollisuutta ns. lieassa lentämiseen, jolloin toiminta-aika ei rajoittaisi, kun virta syötetään kaapelia pitkin suoraan ilma-alukselle.
Hankittavan suorituskyvyn avulla tulisi kyetä seuraamaan ja valvomaan alusliikennettä erilaisissa olosuhteissa, tukemaan ISTAR-tehtävissä (Intelligence Surveillance Target Acquisition and Reconnaissance), luomaan tilannekuvaa meriliikenteen onnettomuuspaikoilta, toimia etsintä- ja pelastustehtävissä sekä tukea erikoisjoukkojen operaatioita.
Operointialustana toimisi pääsääntöisesti ulkovartiolaiva Turva, joka on pituudeltaan noin 95 metriä ja leveyttä aluksella on noin 18 metriä. Aluksen etukannella sijaitsee helikopterikansi ja peräosassa sijaitsee lisäksi 18 metriä pitkä ja 10 metriä leveä avoin kansitila, jotka molemmat soveltuvat miehittämättömien ilma-alusten laskeutumisiin ja lentoonlähtöihin.
Rajavartiolaitoksen tavoitteena on suorittaa operointia takakannelta helikopterikannen sijaan. Lentoonlähdön ja laskeutumisen tulisi onnistua liikkuvaan alukseen kaikissa valaistusolosuhteissa. Pääosin lentoonlähtö ja laskeutuminen tulisi voida suorittaa autonomisesti ja käsiohjaus olisi käytettävissä varajärjestelmänä.
Rajavartiolaitos on hankkimassa yhdestä kolmeen UAS-järjestelmää riippuen yhden järjestelmän määrityksistä. Hankittavan ilma-aluksen tulisi olla painoltaan stabiloitu hyötykuorma sisältäen alle 40 kg.
Kyseessä olisi siten merkittävästi pienemmän kokoluokan laitteesta, kuin lainassa ollut Schiebel Camcopter, joka painaa 110kg. Lainaan jälleen tulevan Camcopterin toimintamatka on 200 kilometriä ja toiminta-aika on 10 tuntia. Hyötykuormaa se kuljettaa 34 kg.
Yhden hankittavan järjestelmäkokonaisuuden tulisi koostua 2-4 maa-asemasta, 2-3 suojatusta ja eri taajuuksilla toimivista datalinkkijärjestelmistä ja 3-4 ilma-aluksesta mukaanlukien vara-akustot ja latauslaitteet.
Sensoripuolelta vaatimuksena on mm. elektro-optiset ja infrapunajärjestelmät sekä niiden yhdistelmät sekä ADS-B lähetin ja vastaanotin. Ilma-aluksessa tulee olla myös hyötykuorman pudottamisen mahdollistava järjestelmä.
Ilma-aluksen tulisi olla modulaarinen, että osia voitaisiin tarvittaessa vaihtaa suoraan toisesta ilma-aluksesta. Merelliseen toimintaympäristöön vaaditaan myös iskunkestävä ja vesitiivis säilytyskotelo, jossa ilma-alusta voi kuljettaa sekä säilyttää. Värivaatimuksena on NATO-standardin mukainen vihreä tai musta väritys.
Miehittämättömät ilma-alusjärjestelmät tulevat Rajavartiolaitoksen omaan operointiin, joten hankinnan kohteena on myös operaattoreiden ja huolto-organisaation kouluttaminen sekä simulaattorijärjestelmä. Varaosia hankitaan kahden vuoden laskennallisten operatiivisten lentotuntien mukainen määrä. Valmistajan tulee tarjota vähintään viiden vuoden huoltopalvelut, mutta sen tulisi tarjota palvelut jopa kymmeneksi vuodeksi.
Uusi operatiivinen kyky tulisi käyttöön kesällä 2022
Hankkeen tavoiteaikataulun mukaan kiinnostuneiden tulee ilmoittautua 17. toukokuuta 2021 mennessä, jonka jälkeen sopivat toimijat valitaan 31. toukokuuta 2021 mennessä. Tarjouspyynnöt on määrä lähettää 15. kesäkuuta 2021 ja vastauksia odotetaan saatavaksi 31. heinäkuuta 2021 mennessä.
Elo-lokakuu 2021 on varattu tehdasvierailuille, joiden lisäksi lokakuussa järjestetään viikon mittaiset koelennot Turvalla sekä Porkkalan merivartioasemalla, joissa arvioidaan kerrallaan yhtä kolmesta järjestelmästä.
Sopimuksen voittanut taho julkistetaan 26. marraskuuta 2021 ja sopimus on määrä solmia joulukuussa 2021. UAS-järjestelmien valmistuksen on määrä tapahtua joulukuun 2021 ja maaliskuun 2022 välisenä aikana. Ensimmäisen järjestelmän toimitus on aikataulutettu huhtikuulle 2022.
UAS-järjestelmän käyttöönotto tapahtuisi huhti-toukokuussa 2022, jolloin koulutettaisiin tarvittava miehistö. Operatiivinen kyky on määrä saavuttaa kesäkuussa 2022.
Rajavartiolaitos rakentaa uutta operatiivista mallia ja kokonaisuutta Suomen tarpeisiin. Siihen kuuluvat miehitetyt helikopterit, joiden operatiivisia kykyjä on kehitetty, uudet MVX-hankkeessa ostettavat valvontalentokoneet, uudet Turva-luokan alukset sekä nyt hankittavat miehittämättömän ilmailun järjestelmät. Suomelle on siis luvassa ainutlaatuinen suorituskyky Rajavartiolaitoksen, sen sidosryhmien ja koko Suomen tarpeisiin. MH
Lue myös:
