(Päivittynyt klo 13.30) Rajavartiolaitoksen nykyisten Dornier Do 228 -valvontalentokoneiden korvaamiseen tähtäävän MVX-hankkeen osalta voidaan edetä nopealla aikataululla, sillä tarjouspyyntöä valmisteltu jo pitkälle. Lentoposti.fi kertoi maaliskuussa, että tietopyyntöihin saatiin vastauksia kaikkiaan 35 toimijalta. Rajavartiolaitos tarkensi mediatilaisuudessa 15. huhtikuuta, että kyseiset tietopyyntövastaukset sisälsivät tarjoukset kaikkiaan 14 erilaisesta lentokonetyypistä.

Lentokone on Rajavartiolaitoksen mukaan korvaamaton väline Suomen pitkillä rajoilla. Vartiolentolaivueen operoimien Dornier-koneiden tärkeimmät tehtävät ovat rajojen valvonta merellä ja maalla, etsintä ja pelastus sekä ympäristövahinkojen torjunta. Dornier 228 -valvontalentokoneet ovat palvelleet raja- ja meriturvallisuustehtävissä jo noin 25 vuotta, ja ne ovat tulossa nyt elinkaarensa päähän.

“Rajavartiolaitoksen lentokoneita ei voi korvata muulla menetelmällä tai laitteella. Mikäli uusia lentokoneita ei hankita, Suomen kyky hallita erityisesti merellisten ympäristöonnettomuuksien torjuntaoperaatioita romahtaa. Suomi ei voisi myöskään huolehtia entiseen tapaan kansainvälisten sopimusten mukaisista sitoumuksistaan”, totesi Rajavartiolaitoksen hankejohtaja prikaatikenraali Jari Tolppanen.

"Hankintapäätöstä ei tulisi viivyttää, sillä Dornier-koneiden lähtöluotettavuus heikkenee. Jo nyt useita kymmeniä lentosuoritteita on peruttu. Koneita ei saada käyttöön silloin, kun on tarve", jatkoi prikaatikenraali Tolppanen.

“Vartiolentolaivue tuottaa valvontalentokoneilla merialueelta tilannekuvaa usealle toimijalle. Lentokoneet ovat merkittävä tuki Rajavartiolaitokselle sekä muille viranomaisille, joilla ei ole omaa kalustoa. Tuottamaamme tilannekuvaa voidaan käyttää esimerkiksi meripelastus- ja ympäristövahintotehtävissä johtamisen tukemiseen ja torjunta-alusten ohjaamiseen. Koneilla on lisäksi kansainvälisiä tehtäviä Itämerellä sekä Välimerellä”, avaa Vartiolentolaivueen komentaja kommodori Matti Lallukka.

Vuodesta 1997 lähtien Dorner-valvontakoneet ovat havainneet Itämerellä lähes 1000 öljypäästöä. Koneilla on keskimäärin viisi lentoa viikossa ja niillä lennetään keskimäärin 800 lentotuntia vuodessa. Vuonna 2020 Dornier-koneita tarvittiin lisäksi 87 hälytystehtävässä.

"Koneet pitää korvata nyt ja muuta kustannustehokasta vaihtoehtoa ei ole. Selvityksen mukaan lentokone on kustannustehokkain ratkaisu merellisiin valvonta- ja etsintätehtäviin. Miehittämätön ilma-alus ei korvaa Suomen oloissa lentokonetta. Operointimme edellyttää vähintään kahden lentokoneen hankintaa", jatkaa Lallukka.

Rajavartiolaitoksen on kyettävä ylläpitämään valmiutta ympäristö- ja suuronnettomuuksien hallintaan, ympäristövahinkojen havaitsemiseen, sekä Suomen rajojen ja alueellisen koskemattomuuden valvontaan.

 
Nykyiset Dornier -valvontalentokoneet ovat elinkaarensa loppuvaiheessa

 Vartiolentolaivueen käytössä olevat kaksi Dornier Do 228 -valvontalentokonetta alkavat olla jo elinkaarensa loppuvaiheessa. Ne on hankittu vuonna 1995 ja ikää on siten kertynyt jo noin 25 vuotta. Uuden korvaavan suorituskyvyn odotetaan olevan käytössä vuonna 2025, jolloin Dornierit ovat jo 30 vuoden ikäisiä.

Nykykaluston elinkaaren jatkaminen ei ole vaihtoehto, sillä koneiden ja niiden valvontalaitteiden luotettavuus heikkenee, keskeytysajat lisääntyvät ja kustannukset kasvavat. Kahdella koneella on lennetty yhteensä jo noin 20 000 lentotuntia.

Rajavartiolaitoksen Dornierit päivitettiin MLU-hankkeessa vuonna 2009. Tuolloin koneisiin uusittiin kaikki sensorit ja käyttöön tuli Swedish Space Systems MSS 6000 -järjestelmä. Elinkaaren aikana on toteutettu myös muita pienempiä muutostöitä kuten vuonna 2017 toteutettu radioiden ja navigointilaitteistojen päivitys.

Koneiden toiminta-aika on noin 3-5 tuntia tehtävästä riippuen ja siirtolennoilla toimintamatka on noin 1000 kilometriä. Dornierit tarjoavat Suomen olosuhteissa tärkeän joka sään toimintakyvyn eli niillä voidaan lentää myös tiedossa oleviin jäätäviin olosuhteisiin.

Dornier-koneita operoidaan kahden hengen ohjaamomiehistöllä, jonka lisäksi koneissa on myös kaksi järjestelmäoperaattoria. Matkustajien kuljetuskyky on rajallinen, sillä tyhjiä istuimia on vain neljä.

Nykyisten Dornier Do 228 -koneiden käytöstä poistosuunnitelmia ei vielä tehty, mutta todennäköinen vaihtoehto on kuitenkin koneiden myynti. Nähtäväksi jää saadaanko sellainen kuitenkin myös museoitavaksi.

Tarjolla laajasti erilaisia lentokoneita sekä uutena että käytettynä

MVX-hankkeeseen saadut tietopyynnöt sisälsivät hyvin erilaisia ja erityyppisiä sekä eri kokoisia ilma-aluksia. Tarjolla oli paineistamattomia, paineistettuja, potkuriturbiinikoneita sekä suihkumoottorikoneita, sekä pitkää jopa kahdeksan tunnin toiminta-aikaa. Uusien koneiden lisäksi tarjolla oli myös käytettynä hankittavia koneita. Konetyyppien kuvat ovat katsottavissa uutisen lopussa.

 Kevyimpiä konetyyppejä edustivat Diamond DA62 MPP, PZL M28 Skytruck, Let L410NG ja Piaggio P180 Avanti EVO ja Beechcraft King Air 300, 350 sekä 360ER -koneet. Näistä kaksi viimeistä konetyyppiä ovat paineistettuja.

Suuremmista potkuriturbiinikoneista yli kahdeksan tunnin toiminta-aikaa tarjosivat uutena tai käytettynä hankittavat ATR 42-300, ATR 72-600, ATR 72MM, de Havilland DHC-8-100, ja -300-koneet. Uusina tarjottiin tästä kokoluokasta de Havilland DHC-8-400 ja Airbus C295MSA -koneita. Suihkukonekalustona tarjottiin Cessna Citation Longitudea, Bombardier Challenger 650 ja Dassault Falcon 2000MVX-konetta.

Edellä mainittuihin koneisiin Rajavartiolaitos on tutustunut koronarajoituksin videoyhteyksin tai paikan päällä. Näistä konetyypeistä Suomessa on MVX-hankkeen osalta esitelty vuosina 2020 ja 2021 ainakin Cessna Citation Longitudea, joka vieraili Turussa ja Airbus C295MSA -konetta, joka vieraili Pirkkalassa. Samainen C-295M on käytössä Suomen ilmavoimilla.

Rajavartiolaitos korvaa MVX-hankkeessa nykyisten Dornier -koneiden suorituskyvyn kokonaisuudessaan. Riittävä käytettävyys vaatii vähintään kaksi uutta ilma-alusta sekä kattavat huolto- ja tukipalvelut.

Nykyiset Dornierit Rajavartiolaitos huoltaa peruskorjauksesta komponenttikorjaukseen saakka noin 75-80 prosenttisesti. Vielä ei ole tehty päätöksiä, toimitaanko hankittavan kaluston kanssa samoin vai ostetaanko palveluita jatkossa aiempaa enemmän.

 Asetettuja vaatimuksia hankittavalle suorituskyvylle ovat nopea ja paineistettu ilma-alus, joka olisi kooltaan nykyistä Dornier-kalustoa suurempi. Keskeisiä suorituskykyjä on määrä kehittää ja toiminta-aikaa sekä toiminta-matkaa kasvatetaan. Suurempaa kuljetuskapasiteettia tarvitaan puolestaan Rajavartiolaitoksen oman toiminnan ja muiden viranomaisten tukemiseksi.

Uuden koneen järjestelmistä tulee löytymään myös reaaliaikaiset ja salatut tietoliikenneyhteydet. Lisäksi koneeseen on mahdollista asentaa sensoreita ja järjestelmiä tukemaan sidosryhmien toimintaa.

Varsinaista koneiden suorituskykyjen pisteytysjärjestelmää ei ole vielä laadittu. Rajavartiolaitos on luonut uutta operatiivista mallia ja rakentaa kokonaisuutta Suomen tarpeisiin. Työ perustuu erilaisiin skenaarioihin koko järjestelmän suorituskyvystä.

Suomen maantiede ja maamme koko määrittelee vasteaikoja, minkä sisällä koneen ja sen järjestelmien tulee suorittaa tehtävää alueella. Kyse on myös siitä kuinka nopeasti kone saadaan ilmaan.

Kokonaisjärjestelmään kuuluvat mm. lentokoneet, helikopterit ja miehittämättömät ilma-alukset, joille on merialueella oma roolinsa. Merivartiostoille tuleekin myös purjehduskaudelle 2021 käyttöön Euroopan meriturvallisuusvirasto EMSA:lta jälleen Schiebel Camcopter S-100 -UAV-järjestelmä.

MVX-hankkeessa ostetaan kuitenkin vähintään kaksi lentokonetta. Mahdollista on myös useamman pienemmän koneen hankinta, mutta se vaatii kustannusten tarkastelua koko elinkaaren ajalta. Myös koneiden vuokrausta tarkasteltiin esiselvityksessä.

Leasing-vaihtoehto ei kuitenkaan sovellu Rajavartiolaitoksen käyttöön huomioiden sotilaallisen maanpuolustuksen tehtävät sekä huoltovarmuus. Vuokrakalusto ei myöskään ole välttämättä se edullisin ratkaisu.

Suurempi konetyyppi johtanee myös inframuutoksiin. Helsinki-Vantaalla vartiolentolaivueella on uusi tukikohta ja suuret hallitilat. Niihin uusi suurempi kone mahtunee ongelmitta.

Tilanne voi olla toinen Turun tukikohdassa. Siellä hallit ovat pienemmät, mutta tukikohta tultaneen todennäköisesti uusimaan muistakin syistä. Infrakustannukset ovat kuitenkin vain pienessä roolissa konehankinnassa.

 
Suorituskyky kohenee merkittävästi – käyttökustannukset kasvavat

Tarkastelussa ovat mukana myös elinkaarikustannukset, jotta käyttökustannukset eivät kasvaisi kohtuuttoman paljon tulevaisuudessa.

"Rajavartiolaitoksen lentotoiminnan kustannukset ovat noin 20 miljoonaa euroa vuodessa. Lentokoneiden osuus tästä on noin miljoona euroa. Lentokoneiden operointi- ja ylläpitokustannukset nousevat arviolta noin miljoonalla eurolla", sanoo kommodori Lallukka.

Hankintaa on valmisteltu esiselvityksellä jo vuonna 2019. Tuolloin kartoitettiin kone- ja järjestelmätoimittajat. Esiselvityksessä todettiin myös, että miehitetty lentokone on paras väline valvonta- ja etsintätehtäviin. Kustannustehokkuuden, toimintavarmuuden ja käytettävyyden todettiin olevan omassa luokassaan.

Tietopyyntöjen vastaukset on analysoitu ja Rajavartiolaitos on kehittänyt hankittaville MVX-koneille uutta operatiivista konseptia, joka palvelee lisäksi sidosryhmien tarpeita. Suorituskykyjä on tarkasteltu luonnollisesti yhdessä Puolustusvoimien kanssa.

Tarjouspyyntöä on jo valmisteltu pitkälti ja MVX-hankkeen kanssa voitaisiin edetä nopeallakin aikataululla. Lentokonehankinta kestää viisi vuotta ja viivästäminen aiheuttaa vastaavaan viiveen konetoimituksille nykyisen suorituskyvyn samalla heiketessä. Ennen tarjouspyyntöjen lähettämistä odotetaan kuitenkin tilausvaltuutusta. MVX-hanke on osa hallitusohjelmaa ja sisäministeriö tukee hanketta.

 Rajavartiolaitos arvioi, että jo vuonna 2020 kerrotulla 60 miljoonan euron määrärahalla pysyttäisiin korvaamaan nykyisten lentokoneiden suorituskyky. Tarkasti tämä selviää kuitenkin vasta silloin, kun saadaan vastaukset tarjouspyyntöihin. Tilausvaltuutus ja määrärahat tarvittaisiinkin pikaisella aikataululla.

Lentokonehankinta etenee ajallaan vain, jos Rajavartiolaitokselle myönnetään tilausvaltuutus ja määräraha uusille monitoimilentokoneille talousarviomenettelyssä kesällä 2021.

Alkuperäisen julkistetun tavoiteaikataulun mukaan MVX-hankkeen RFQ-tarjouspyynnöt (Request for Quotation) on määrä lähettää valmistajille vuoden 2021 toisella neljänneksellä ja varsinaisen tilauspäätöksen aikataulu on ollut vuoden 2022 alussa.

Tavoitteena on edelleen saavuttaa tilaussopimus siten, että on mahdollista saada koneet toimitukseen vuonna 2025. Myös täysi operatiivinen kyky pyritään saavuttamaan vuoden 2025 loppuun mennessä.

MVX-hankkeen tavoitteena on rakentaa ainutlaatuinen suorituskyky Rajavartiolaitoksen ja koko Suomen tarpeisiin.

Rajavartiolaitoksen lentotoiminta käynnistyi yli 90 vuotta sitten

Dornier Do 228 -valvontakoneiden suorituskyvyn korvaavan hankkeen MVX-hanke nimi juontaa juurensa Rajavartiolaitoksen lentokoneiden rekisteritunnuksiin.

Merivartiolaitos eli Rajavartiolaitoksen edeltäjä aloitti lentotoiminnan jo lähes 90 vuotta sitten, kun Tullilaitos luovutti 14.8.1930 silloiselle Merivartiolaitoksen ensimmäisen VL Sääski II -lentokoneen.

Se lensi Merivartiolaitoksella noin 800 lentotuntia tunnuksella LK1, mutta sai myöhemmin käytöstä poiston jälkeen rekisteritunnuksen OH-MVA vuonna 1935.

Suuri osa Rajavartiolaitoksen käyttämistä kiinteäsiipisistä ilma-aluksista ovat saaneet sen jälkeen tunnuksensa aakkosjärjestyksessä. Poikkeuksiakin oli, sillä 1976 hankitut Piper Navajo -koneiden tunnukset olivat OH-PRA ja OH-PRB. Nyt käytössä olevien Dornier Do  228 -koneiden tunnukset ovat OH-MVN ja OH-MVO.

Rajavartiolaitoksen ilma-alukset ovat siviili-ilmalusten rekisterissä, jolloin niillä voi lentää vapaammin mm. Ahvenanmaalle ja ulkomaille. Sotilasilma-aluksilla toiminta on rajoitetumpaa.

Nykyisin Rajavartiolaitoksen ensimmäinen lentokone VL Sääski II LK1 on esillä Suomen merimuseossa Merikeskus Vellamossa Kotkassa. Muista Rajavartiolaitoksen aiemmista ilma-aluksista ainakin de Havilland Canada DHC-2 Beaver -koneita on esillä Kotkassa sekä Suomen Ilmailumuseon kokoelmissa Vantaalla. MH

MVX-hankkeen RFI-vastauksissa olleiden koneiden päätyypit

Päivitys kello 13.30: Lisätty tieto, ettei Do 228 -koneiden käytöstäpoistosuunnitelmaa ole vielä tehty.
Päivitys: Lisätty RFI-tarjouksien mukaisten valvontakoneiden kuvat.

Lue myös: