Rajavartiolaitoksen nykyisten Dornier 228 -valvontakoneiden täysimääräisen suorituskyvyn korvaava MVX-hanke etenee itsenäisesti. Tavoitteena on hankkia kaksi aiempaa suurempaa lentokonetta vastaamaan muuttuneen toimintaympäristön haasteisiin. Hankintabudjetiksi Rajavartiolaitos on esittänyt 60 miljoonaa euroa.

 "Turvallisuusympäristön muutokset voivat olla nopeita ja niitä on vaikea arvioida ennalta. Suomella tulee olla itsenäinen kyky ja ajanmukainen kalusto sekä työvoima hallitsemaan muutoksia", sanoi prikaatikenraali ja MVX-hankkeen johtaja Jari Tolppanen.

Tolppanen nosti esiin vuoden 2015 siirtolaisilmiön sekä käynnissä olevan maailmanlaajuisen pandemian. Ne ovat osoituksia siitä, että etäälläkin vaikuttavat ilmiöt voivat nopeasti iskeä myös Suomeen. Merellä ei viimeaikoina ole tapahtunut suuronnettomuuksia, mutta läheltä piti -tilanteita on ollut useita. Ajanmukaiselle alus- sekä ilma-aluskalustolle on selkeä tarve.

"Muutokset korostavat tarvetta ylläpitää Suomessa uskottavaa ja itsenäistä toimintakykyä, oli kyse sitten rajaturvallisuudesta, merellisten ympäristöonnettomuuksien torjunnasta, pandemiatilanteen hallinnasta tai sotilaallisesta maanpuolustuksesta", jatkoi Tolppanen.

Vuonna 2019 varsinaisesti käynnistynyt Rajavartiolaitoksen MVX-hanke eteni kesällä RFI-tietopyynnön julkistamiseen. Sen mukaan hankinnan kohteena on vähintään kaksi kiinteäsiipistä ja miehitettyä ilma-alusta.

Rajavartiolaitoksen alustavissa selvityksissä päädyttiin edelleen juuri miehitettyyn kiinteäsiipiseen kalustoon ja kaksi konetta takaa riittävän käytettävyyden.

"Miehitetty ratkaisu on edelleen paras vaihtoehto ja lentokone on kustannustehokas verrattuna helikopteriin. Lisäksi miehittämättömän järjestelmän ja lentokoneen miehistötarpeessa ei ole käytännön eroja hankinnan kohteena olevan ilma-aluksen kokoluokassa", avasi Tolppanen päätymistä perinteiseen lentokoneeseen.

"Lisäksi miehittämättömien ratkaisujen käyttö on rajoitettua. Ne tarvitsevat yhteyden maa-asemaan, joka puolestaan on altis kybervaikuttamiselle ja maaston aiheuttamille katveille", jatkoi Tolppanen.

 Esiin nousivat myös tarvittavat kuljetuskykyvaatimukset sekä vielä keskeneräinen ja kehitysasteella oleva drone-toiminnan sääntely.

"Tekniset järjestelmät ovat merkittävässä roolissa valvontatehtävissä. Avainasemassa ovat myös koulutettu ja kokenut miehistö", kiteytti MVX-hankkeen apulaishankepäällikkö, majuri Kenneth Rosenqvist.

Lopullinen MVX-määrittely riippuu tietopyyntöjen vastauksista

Dornier 228 -valvontakoneiden laajaan tehtäväkenttään kuuluu rajaturvallisuus maalla ja merellä eli myös alueellisen koskemattomuuden valvonta.

Valvontakoneita käytetään myös ympäristövalvontaan, kuten kalastuksen valvonta, hylkeiden havainnointi, öljypäästöt ja levä- sekä jäätilanteen kartoitus. Koneet tuottavat myös tilannekuvaa meripelastustehtävissä ja täydentävät tarvittaessa muiden viranomaisten toimintaa virka-apuna.

Suorituskykyiset valvontakoneet ovat lisäksi vuodesta 2006 lähtien osallistuneet Euroopan raja- ja merivartiovirasto Frontexin johtamiin rajaturvallisuusoperaatioihin Välimerellä.

"Toimintaympäristö on muuttunut. Dornier 228 -koneet olivat hankittaessa maailman parhaita. Nyt tarvitaan uudenlaisia suorituskykyjä", sanoi MVX-hankepäällikkö kommodori Ari Laaksonen.

Rajavartiolaitoksen monitoimilentokoneita koskeva tietopyyntö on herättänyt laajasti mielenkiintoa. Loppukesän 2020 aikana kiinnostuneet osapuolet ovat odotusten mukaisesti tutustuneet lentotoimintaa suorittavan vartiolentolaivueen toimintaan Turussa. Paikalla on ollut jopa parikymmentä valmistajaa, joista osa tarjoaa kokonaispakettia ja osa eritasoisia yksittäisiä suorituskykyjä.

MVX-hankkeen tavoitteena on löytää pääyhteistyökumppani, jonka kanssa lopullinen ratkaisu räätälöidään Rajavartiolaitoksen vaatimusten mukaiseksi. Rajavartiolaitos aikoo olla aktiivisesti määrittämässä koneeseen tulevia järjestelmiä.

RFI:ssä valmistajilta pyydettiinkin erilaisten skenaarioiden ratkaisuja valmistajien tarjoamilla sensoreille ja suorituskyvyillä. Näin pyritään saamaan kattavasti tietoa tarjolla olevista ratkaisuista. Niitä integroidaan mahdollisuuksien mukaan tulevaan MVX-lentokoneeseen.

Minimissään tavoitteena on korvata nykyisten kahden Dornier 228 -valvontakoneen suorituskyky, mutta myös uusille suorituskyvyille on toimintaympäristömuutosten takia todellinen tarve. Rajavartiolaitos tarvitseekin suuremman lentokoneen aiempaa laajemmilla kyvyillä.

Lentokonekaluston aiempi tarve lentää hitaasti ja matalilla lentokorkeuksilla on vähentynyt. Samoin on käynyt tarpeelle lentää lyhyille ja huonokuntoisille kiitoteille. Näiden tarpeiden poistuminen tuo lisää vaihtoehtoja konevalintaan.

"Jos suorituskyky paranee voi hankittava kone maksaa enemmän. Silloin raha irrotetaan jostain toisesta hankkeesta", totesi Tolppanen.

Nykyisiä Dornier-koneita suurempaa konetyyppiä kaivataan monestakin syystä. Kaluston 3-5 tunnin toiminta-aika ei enää riitä nykypäivän tehtäviin ja omat haasteensa toiminta-ajan riittävyyteen tuo myös lentokenttäverkoston harveneminen, niiden rajoitettu yöaikainen aukiolo sekä mahdolliset huonon näkyvyydet toimintamahdollisuudet.

Myös kuljetuskykyä halutaan kasvattaa nykyisestä. Dornier voi normaalin miehistön lisäksi ottaa kyytiin kolme henkilöä ja vähennetyllä miehistöllä neljännen matkustajan. Ilman valvontalaitteistoa Dornier toimii maailmalla jo 19-paikkaisena koneena. Suomen tarve kuljetuskyvylle perustuu mm. potilaskuljetuksiin ja erityisiin MEDEVAC-tehtäviin.

Dornier-koneet eivät ole paineistettuja joten matkalento-ominaisuuksia rajoittaa lentäminen vain kolmen kilometrin korkeudessa. Miehistön käyttämien irtohappilaitteistojen avulla voidaan tarvittaessa nousta kuitenkin viiteen kilometriin. Paineistamattomuus mahdollistaa kuitenkin mm. ilmassa avattavan oven käytön. Sen kautta voidaan nykyisin pudottaa öljypoijuja. Paineistetuissakin koneissa on kuitenkin erilaisten poijujen pudotusmahdollisuuksia.

MVX-hankkeen vaatimuslistalla on luonnollisesti myös nykyaikainen salattu tietoliikenneyhteys, jonka kautta tilannekuvaa voidaan lähettää reaaliajassa. Euroopan rajaturvallisuusvirasto Frontex valmistelee teknisiä rajaehtoja yhteentoimivuuden osalta. Hanke on vielä kesken eikä luvassa ole vastaavaa vaatimusta kuin sotilaspuolella käytössä oleva Nato-standardi.

 Se ei ole Rajavartiolaitoksenkaan vaatimuslistalla sellaisenaan. Nato-standardi on kuitenkin esillä tietopyynnössä, sillä se on olemassa oleva standardi oli kyseessä Nato-maa tai ei. Enemmän sen osalta on kyse laajasta yhteensopivuudesta.

 Suurempi konetyyppi johtanee myös inframuutoksiin. Helsinki-Vantaalla vartiolentolaivueella on uusi tukikohta ja suuret hallitilat. Niihin uusi suurempi kone mahtunee ongelmitta.

Tilanne voi olla toinen Turun tukikohdassa. Siellä hallit ovat pienemmät, mutta tukikohta tultaneen todennäköisesti uusimaan muistakin syistä. Infrakustannukset ovat kuitenkin vain pienessä roolissa konehankinnassa.

60 miljoonalla eurolla hankitaan kaksi tuotantoalustaa ja sensorijärjestelmät

Hankintabudjetiksi Rajavartiolaitos on esittänyt 60 miljoonaa euroa ja se toivoo saavansa määrärahan ja tilausvaltuuden hankkeelle valtion vuoden 2021 talousarviossa. Määrärahalla ostettaisiin kaksi lentokonetta ja niiden valvontajärjestelmät sekä muut koneisiin tarvittavat suorituskyvyt.

Dornier 228 -valvontalentokoneiden uusiminen on linjattu pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelman mukaisesti toteutettavaksi. Kun hankintaan saadaan valtuus myös rahoituksen osalta aloitetaan tarjouspyyntöprosessi.

Lopullisia vaatimuksia lentokoneen ja sen sensorijärjestelmien kartoitetaan tietopyyntöön tulevien vastausten perusteella. Eri toimijoilla on aikaa tarjota ratkaisujaan syyskuun 2020 loppuun saakka.

Tavoiteaikataulun mukaan RFQ-tarjouspyynnöt (Request for Quotations) lähetettäisiin vuoden 2021 toisella neljänneksellä ja sopimus solmittaisiin alkuvuodesta 2022. Ensimmäisen MVX-koneen toimitus tapahtuisi tavoiteaikataulun mukaan vuoden 2024 aikana ja koko toimitus on määrä olla tehtynä vuoden 2025 ensimmäisen neljänneksen aikana.

Suomeen koneet on määrä saada vuonna 2025. Molempien uusien MVX-koneiden tulisi olla FOC-käytössä eli täyden suorituskyvyn mukaisessa käyttövalmiudessa vuoden 2025 loppuun mennessä.

MVX-hankinnan kohteena on nykyistä kokoluokkaa suurempaa kalustoa. RFI-tietopyynnön mukaan vaihtoehtona voi olla myös suihkumoottoroitu ilma-alus. Hankintabudjetin hintaraamiin mahtuu useita konetyyppejä.

Esimerkiksi alle 30 miljoonan euron kappalehinnalla saisi Bombardier Dash 8-Q400-, ATR 72, ja Airbus C-295 -potkuriturbiinikoneita. Niistä kaikista on olemassa meritoimintaversiot.

Suunniteltu budjetti poistaa hankintalistalta suurten maiden ratkaisut kuten Boeing 737 - koneeseen pohjautuvan P-8A Poseidonin sekä Airbus A320neo -koneeseen pohjautuvan A320M3A-koneen. Niiden yksikköhinta on pitkälti yli 100 miljoonaa euroa.

Myös suuremmat liikesuihkukoneratkaisut kuten Bombardier Global 6000/6500 eli Saabin HX-hankkeessakin tarjoama GlobalEye jää budjetin ulottumattomiin. Yhden tällaisen peruskoneen hinta on noin 60 miljoonaa euroa.

Jäljelle jää kuitenkin useita liikesuihkukoneisiin pohjautuvia ratkaisuja eri valmistajilta. Esimerkiksi Bombardier Challenger 650 -koneen hinta on noin 30 miljoonaa euroa. Koneen meritoimintaversio on esimerkiksi Boeing MSA (Maritime Surveillance Aircraft).

Samassa hintaluokassa on myös Dassaultin Falcon 2000 -liikesuihkukoneen perushinta. Ranskalaisvalmistaja markkinoi siitä kehitettyä Falcon 2000 MRA -konetta (Maritime Multi-role Aircraft).

Apulaishankejohtaja Rosenqvist nosti esimerkiksi Dorniereiden nykyisen noin viiden miljoonan euron arvon. Saman verran rahaa on käytetty myös valvontajärjestelmiin. Valtaosa MVX-hankkeen määrärahasta kuluisikin siis itse tuotantoalustaan, kun valvontajärjestelmät ovat pienemmässä hintaluokassa.

Vuosittaiset elinkaarikustannukset tulevat vielä hankintakustannusten päälle. Nykyisiä elinkaarikustannuksia ei tiedotustilaisuudessa tarkennettu euromääräisesti. Pysyvien kulujen ei kuitenkaan haluta nousevan ja se on olennainen osa uuden konetyypin valinnassa.

Dornier -koneen lentotuntihinta on noin 1100 euroa ilman muita kustannuksia. Uusi kalusto on tuskin yhtä kustannustehokas, mutta suorituskyky on vastaavasti aiempaa parempi.

Hankittavan uuden MVX-koneen on määrä palvella 30 vuotta, jonka aikana siihen tehdään tarvittavat elinkaaripäivitykset.

MVX-hanke etenee itsenäisesti - kärkenä suorituskyky

Rajavartiolaitoksen tavoiteaikataulu on lähellä ilmavoimien HX-hankkeen aikataulua. Vaikka Rajavartiolaitos osallistuu sotilaallisenkin maanpuolustuksen tehtäviin on koneiden käyttötarkoitus ilmavoimilla erilainen.

Hankkeet eivät Rajavartiolaitoksen mukaan linkity toisiinsa vaikka osin hankkeissa on mukana samankaltaisiakin suorituskykyjä.

"Katsomme myös mahdollisia synergiaetuja, mutta erityisesti kokonaiskuvaa. Mahdollinen synergiaetu ei ohjaa valintaa eikä se ole myöskään ennakkoehtona. Keskeistä on operatiivinen toiminta", kertoo kommodori Ari Laaksonen viitaten Suomessa käytössä olevien samojen konetyyppien mahdollisesti tarjoamiin etuihin.

Ilmavoimilla on käytössä Airbus C295 -kuljetuskoneita joista on tarjolla myös meritoimintaversio. Siviili-ilmailupuolella Suomessa on käytössä myös Finnairin omistamia ATR 72 -koneita.

Rajavartiolaitoksen tuleva suorituskyky tulee kuitenkin täydentämään sekä tukemaan ilmavoimien ja merivoimien sensoreita ja suorituskykyjä. Tilausvaltuutta ja määrärahaa MVX-koneiden hankintaan ei siis ole vielä myönnetty.

Dornier-koneiden elinkaari lähenee loppuaan - kustannukset nousussa

Vuonna 1995 hankittujen kahden Dornier 228 -valvontakoneen elinkaari alkaa lähestyä loppuaan. Nyt koneet ovat 25 vuoden ikäisiä ja niillä on lennetty yli 20 000 lentotuntia.

 MVX-hankkeen viivästämisellä voisi olla merkittäviä vaikutuksia Rajavartiolaitoksen valvontakykyyn erityisesti merellä. Vuonna 2025 Dornierit ovat jo 30 vuoden iässä. Niiden käyttöikä ei kuitenkaan lopu vielä siihen, mutta kulut tulevat kasvamaan merkittävästi. Koneiden ikääntymisen lisäksi myös valvontalaitteiden käyttöikä on päättymässä.

Dornierien valvontalaitteisto uusittiin vuonna 2012 ja ohjaamoiden radiot sekä navigointilaitteistot päivitettiin ns. lasiohjaamotasolle ja nykyvaatimusten mukaisiksi vuonna 2017. Nyt niiden peruskorjausta ei enää nähdä kustannustehokkaaksi vaihtoehdoksi.

"Koneiden lähtöluotettavuus on jo nyt heikentynyt ja keskeytysajat ovat pidentyneet. Myös ylläpitokulut kasvavat koko ajan", totesi hankejohtaja Tolppanen.

Hankkeen viivästämisen seurauksena Rajavartiolaitos ei voisi enää taata Dornier-kalustolla nykyisenkaltaista valvontakykyä, kun huoltotauot venyvät ja niitä on useammin. MH

Lue myös aiemmat MVX-hanke -uutisemme, joissa on kuvattu RFI-vaatimuksia suorituskyvyn sekä luotettavuuden osalta yksityiskohtaisemmin ja avattu myös Vartiolentolaivueen tehtäviä ja Dornier 228 -koneiden suorituskykyä: