Pyhtäällä sijaitseva Helsinki East Aerodrome on valmiina ensimmäisiin reittiavauksiin ja on avoinna maailmalle ihan uudella tavalla. Suomen uusin lentopaikka kiinnostaa myös Itä-Virossa, jossa suunnitellaan kehitettävän omaa Narva Olginan lentopaikkaa. Keskusteluissa on myös lentoyhteyden mahdollinen avaaminen Narvan ja Pyhtään välille. Laaja ja toimiva lentokenttäverkosto mahdollistaa eri alueiden saavutettavuuden aivan uudella tavalla. Tällaiseen operointiin sopivia lentokoneita on jo nyt käytettävissä. “Suomea avataan. Helsinki Eastissä kehitetään lentokenttää, jonka lisäksi kehitämme myös laajempaa lentokenttäverkostoa. On hienoa, että narvalaiset tulevat hakemaan oppia ja vaihtamaan tietoa kanssamme. Yksi lentokenttä on kuitenkin vain yksi lentokenttä. Me tarvitsemme yhteiskunnallisen verkoston. Kyse on saavutettavuudesta ja huoltovarmuudesta. Lentoliikenne nousee uudella tavalla muun liikenteen joukkoon siinä missä maantieliikenne, raideliikenne ja vesiliikenne on nykyisin”, avasi Helsinki East Aerodromen Esa Korjula. Pyhtäällä nähdään, että nyt on teknisen kehityksen sekä sääntelyn puolesta mahdollisuus kehittää ihan eri tavalla uudenlaista tehokasta tulevaisuuden lentokenttää. Helsinki East Aerodrome tulee olemaan tällaisen lentopaikan prototyyppi. Tekninen valmius lentoliikenteen käynnistämiseen on olemassa. Lentokenttä on toiminnassa ja osa olemassa olevaa yhteiskunnallista liikenneinfraa. Kaikki käyttäjät ovat sinne tervetulleita mukaanlukien ammatti- ja harrasteilmailu. Myös Puolustusvoimat ja Rajavartiolaitos ovat tutustuneet Pyhtäällä sijaitsevan lentopaikan tarjoamiin mahdollisuuksiin. "Odotukset ovat isot, kun nyt päästään konkretisoimaan sitä mitä tulevaisuuden ilmaliikenne voi olla. Kaikkien ajatukset on Airbus- ja Boeing-maailmassa, jossa mennään Helsinki-Vantaalle kaksi tuntia ennen koneen lähtöä. Sille on oma tarpeensa, mutta suorat yhteydet pienellä ja oikeankokoisella kalustolla on huikea yhteiskunnallinen mahdollisuus", sanoi Korjula. Korjula totesi lentokenttämarkkinan muuttuvan voimakkaasti. “Vaikka kotimaan lentokenttiä parjataan yleisellä tasolla tappiollisiksi saatujen laskeutumismaksujen perusteella on kyse kuitenkin enemmänkin yhteiskunnallisen liikenneinfrastruktuurin osasta samalla tavoin kuin tiet, rautatiet ja vesireitit. Kokonaisuudessa on kyse yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta. Pyhtäällä sijaitseva lentokenttä kuuluu tähän infraan ja on kaikkien käytössä”, totesi Korjula. Pyhtäällä sijaitsevalla Red Stone Aeron Helsinki East Aerodromella on lähitulevaisuudessa käytettävissä entistä pidempi kiitotie 15/33, jonka pituus tulee olemaan 1930 metriä. Asfaltoidun kiitotiealueen pituus on 2070 metriä. Tämän 30 metriä leveän kiitotien molemmissa päissä on lisäksi kääntöalueet. Kokonaisuus saadaan käyttöön lähiaikoina, kun kiitotien kynnyksen määrittelyt valmistuvat. Sitä ennen kiitotien eteläpäässä olevia esteitä eli puita poistetaan ja yksi sähkölinja siirretään. Kyseessä on jo sovittujen asioiden toimeenpano. Pyhtäällä on toiminnassa myös Ilmatieteen laitoksen virallinen sääasema. Investointiohjelman seuraava suurempi hanke on lentopaikan kiitotielle hankittavat valaistusjärjestelmät. Odotettavissa on kynnysvalot, kiitotien reunavalot sekä PAPI-liukukulmavalot. Tavoitteena on saada valaistusjärjestelmät käyttöön viimeistään vuoden 2024 aikana. Lentopaikalle on suunniteltu hankittavan myös lähestymislinjavalot molempiin suuntiin, mutta tämä hankinta ei välttämättä etene samalla aikataululla muun valaistuksen kanssa. Lentopaikalla on jo nykyisin käytettävissä RNP-lähestymismenetelmät molemmille kiitoteille. Ne tarjoavat noin 500 jalan ratkaisukorkeuden. Lähiaikoina on luvassa tätäkin alempia ratkaisukorkeuksia ja tavoitteena on päästä järjestelmän mukaiseen alimpaan 200 jalan minimikorkeuteen. Nykyinen minimi täyttää kuitenkin lentopaikan tämänhetkiset tarpeet. Lentopaikalla on nykyisin oma huoltohalli sekä suurempi lentokoneiden säilytyshalli. Neuvotteluja käydään parhaillaan isojen toimijoiden kanssa ja alueelle rakentuu mahdollisesti lisää hallitilaa. "Helsinki East Aerodrome on tehty palvelemaan kaikkia käyttäjiä. Lämpimästi tervetuloa", lähetti Korjula terveiset lento-operaattoreille. “Lentoliikenneyhteys on potentiaalinen ja matalan kynnyksen asia, kun täältä voidaan lentää jo nyt. Lentoyhteydet voisivat palvella elinkeinoelämää ja matkailun kehittämistä hyvin laajasti. Loviisan asuntomessuillekin saapui jonkin verran kansainvälisiä vieraita juuri Pyhtään Helsinki East Aerodromen kautta", sanoi Pyhtään kunnanjohtaja Terhi Lindholm. Lentokenttä on uudenlainen mahdollisuus Pyhtään kunnalle ja lentokentän alueen ympärille kehitettävälle matkailulle ja investointihankkeille. Jo nyt lentokenttä on tuonut Pyhtäälle suositut ilmailupäivät sekä Tech Runway -tapahtumat, jotka ovat nousseet alueen suurimmiksi tapahtumiksi. “Pyhtään alueella on jo 30 vuoden ajan järjestetty kesäkauden päättävää Pyhtään Saaristomarkkinat -tapahtumaa. Näiden lisäksi Pyhtäällä on pari vuotta järjestetty myös yhteiskunnallinen Pyhtäältä pöydältä -keskustelutilaisuus, joka on striimattu myös Yle Areenaan. Tottakai lentokentän tapahtumat ovat merkittäviä ja uusia avauksia täällä”, sanoi Lindholm. Pyhtään kunnanjohtaja Terhi Lindholm korosti, ettei reittilentoja olla kuitenkaan aloittamassa ihan heti. "Näen tässä mahdollisuuksia koko Kymenlaakson alueen teollisuudelle, kaupalle ja matkailulle", totesi Lindholm. “Meillä on paljon yhteistyötä lentopaikan kanssa. Koko alueen suunnittelu on käynnistymässä ja edistämme maankäyttöä sekä rakennuslupia. Tämän lisäksi kunta on mukana lentokentällä tapahtuvassa tutkimusyhteistyössä. Olemme myös koonneet kuntana yhteen 20 lentokenttäkunnan verkoston, jota kehitämme yhdessä tuoden esiin alueellisten lentokenttien näkökulmia.” “Tervetuloa Pyhtäälle. Olemme kunnan puolesta edesauttamassa asioiden sujuvuutta”, toivotti kunnanjohtaja Lindholm lento-operaattorit tervetulleiksi Pyhtäälle.
Narvan ja Narva-Jõesuun kaupunkien edustajat saapuivat oppimatkalle Pyhtäälle 18. elokuuta yksimoottorisella Pilatus PC-12 -potkuriturbiinikoneella. Se edustaa 8-paikkaisena juuri sellaista kalustoa, joka olisi sopiva Suomen kotimaan liikenteeseen tarjoamaan suoria yhteyksiä pienemmille lentopaikoille sekä lähialueille ulkomailla. Nykyisin tarjolla olevalla lentokalustolla voisi siis jo avata suoria lentoyhteyksiä eri puolille Suomea kysynnän mukaisesti. Markkinoilla on useita ohuille reiteille soveltuvia konetyyppejä. Isompaan kuljetustarpeeseen voisi käyttää esimerkiksi kaksimoottorista 19-paikkaista Cessna SkyCourier -konetta. Molemmat edellämainitut konetyypit ovat nykyaikaisia ja tehokkaita ratkaisuja lentoliikenneyhteyksien tarjoamiseen. Jo olemassa olevilta lentopaikoilta voitaisiin siis jo nyt lentää modernilla ja olemassa olevalla kalustolla sen sijaan, että odotetaan tulevaisuuden sähkölentokoneita. Lentämisen tulevaisuus paikallisille lentokentille suorilla yhteyksillä ja sopivan kokoisilla lentokoneilla on siis jo nyt mahdollista toteuttaa. Nyt odotetaankin ensimmäisiä avauksia. "Saavuimme Pyhtäälle kotikentältämme suoralla lennolla 35 minuutissa, kun edellisen vierailun yhteydessä matkaa kului kahdeksan tuntia käyttäen Tallinna-Helsinki -laivayhteyttä ja vuokra-autoa", kuvasi Narva-Jõesuun kaupunginjohtaja Maksim Iljin lentoliikenteen mahdollisuuksia. Suomen ja Viron välisen yhteyden vahvistaminen on kiinnostava asia erityisesti Itä-Virossa. Narva sijaitsee lähellä Venäjää ja avaus Suomen suuntaan olisi uusi ovi tulevaisuuteen, kun raja itään on suljettu ja liiketoimintamahdollisuudet ovat kadonneet. Yhteys Narvasta Pyhtäälle on siis jo auki. Yhtenä Pyhtään lentopaikalle saapumisen syynä ja keskustelunaiheena oli nimenomaan lentoreitti Suomenlahden yli. Matkalla olivat mukana Narva-Jõesuun kaupunginjohdon lisäksi Sillamäen kaupunginjohtaja, Narvan kaupungin kehitysjohtaja sekä edustus Itä-Virumaan investointitoimistosta. Delegaatiossa mukana ollut Narva-Jõesuun kaupunginjohtaja Maksim Iljin piti lentoreitin avaamista hyvinkin mahdollisena. “Olen erittäin optimistinen ja teemme teknisiä ja taloudellisia arvioita ymmärtääksemme mikä on oikeanlainen strategia ja visio meidän lentokentällemme. Uskon, että yhteistyössä teollisuuskumppaneiden kanssa hanke realisoituu lähitulevaisuudessa. Analyysien perusteella saatavat luvut ovat selvillä marraskuun lopulla, jonka jälkeen jatketaan keskusteluja", sanoi Narva-Jõesuun kaupunginjohtaja Maksim Iljin. Alueelliset lentoreitit mahdollistavat järkevän liikkuvuuden myös muille kuin ylimmälle johdolle. Narvan seudulta Kymenlaaksoon matkalla olevat työmiehet menettävät edestakaisin matkatessaan kaksi työpäivää matkoihin. Se aika voitaisiin korvata lentoyhteydellä, jonka kesto on noin 30 minuuttia suuntaansa. Tämä lisäisi työmiesten käytettävyyttä mahdollistaen kaksi tuottavaa työpäivää enemmän kuin nykyinen laivayhteys Tallinnan kautta. Kymenlaakson ja Itä-Viron alueen liikenneyhteyksiä parantaisi myös Kotka-Sillamäe -laivareitti, jota on viimeksi operoitu vuonna 2007. Tarvittava infrastruktuuri on tarjolla ja taloudelliset analyysit tämän osalta on jo tehty. Operaattorin löytäminen laivareitille on kuitenkin haasteellista, sillä analyysit osoittivat tarpeen yhteiskunnallisesta tuesta ainakin parille ensimmäiselle vuodelle. Edellinen toiminta kaatui taloudellisesti kannattamattomana. Laivayhteydellä Sillamäe-Kotka reitti kesti noin 6-7 tuntia, sillä Suursaaren sijainti vaikutti reittiin. Matkan kesto on toki riippuvainen käytettävästä kalustosta. "Lento kesti vain 35 minuuttia, joten jokainen voi itse laskea, millaisia mahdollisuuksia se avaisi Itä-Viron ja Kaakkois-Suomen välille. Olen syntyisin Olginasta, joten totta kai itselleni meidän oma kenttämme olisi itselleni mieluisin, jos saamme liikenteen käyntiin", huomautti Iljin. Virolaiset ovat käyneet Pyhtäällä siis aiemminkin. Oppia on haettu mm. oman lentopaikan kehittämiseksi. Itä-Virossa Narvan Oldinassa lähellä Venäjän rajaa sijatsevalla lentopaikalla (EENA) on tarjolla ruohopäällyisteinen noin 600 metriä pitkä kiitotie. Narvan lentopaikkaan verrattuna Pyhtää on siis aivan omassa luokassaan. Virolaisdelegaatio lensi Pyhtäälle Narvan Oldinan lentopaikalta ja takaisin virolaisen Diamond Skyn operoimalla Pilatus PC-12 NGX -potkuriturbiinikoneella (ES-SKI). Lento-operaattori tarjoaa asiakkailleen liike- ja tilauslentoja sekä lentokonehuolintaa. Sen käytössä on muutakin modernia alueellisille lentopaikoille soveltuvaa kalustoa kuten Piaggio P.180 Avanti, Britten-Norman Islander BN2B ja useita Diamond DA62 -koneita. Näiden lisäksi sen käytössä on pieniä liikesuihkukoneita kuten Embraer Phenom 300E, Nextant 400 XT ja Cessna 510 Citation Mustang. MH
|
|||