Lentoliikennestrategian valmistelussa arvioidaan nykyisen lentoasemaverkon tarkoituksenmukaisuutta liikennepoliittisessa selonteossa asetetun tavoitteen mukaisesti. Lentoliikenne nähdään Suomelle elintärkeäksi niin Suomen sisäisessä liikenteessä kuin kansainvälisissä yhteyksissä. Maantieteellisen sijainnin johdosta lentoliikenne on tärkein kulkumuoto myös Suomen kansainvälisessä henkilöliikenteessä sekä ulkomaankaupan kuljetuksissa ja elinehto matkailulle. Nykyisen kaltaisten erinomaisten yhteyksien nähdään vaikuttavan yritysten sijainteihin ja Suomeen tehtäviin investointeihin.
Nyt tehtävän arvioinnin ulkopuolelle jäävät yksinomaan sotilasilmailua palvelevat Kauhava, Halli ja Utti sekä Helsinki-Malmi, jonka tulevaisuus on erikseen sovittavissa liikenne- ja viestintäministeriön, Finavian ja Helsingin kaupungin välillä. Haasteina nähdään erityisesti tasapainon löytäminen turvallisuuden- ja riskienhallinnan, lentoliikenteen sujuvuuden sekä kustannustehokkuuden välillä matkustaja- ja liikennemäärien jatkuvasti kasvaessa. Väliraportti ottaa kantaa myös ympäristöasioihin. Työryhmä näkee tärkeäksi, että Suomessa voitaisiin tulevaisuudessakin harjoittaa lentoliikennettä kansainväliseltä lentokentältä myös yöaikaan. Helsinki-Vantaa sai tuoreimmassa ympäristöluvassaan rajoitteita juuri yöaikaiseen toimintaan. Operaatioiden rajoittaminen saattaa vaikeuttaa lentoyhtiöiden kasvusuunnitelmia ja jatkoyhteyksien tarjoamista. Myös biopolttoaineiden käyttöön tulisi kannustaa.
Lentoliikenne työllistää Euroopan unionin alueella yli 5 miljoona ihmistä. Vuonna 2012 julkaistun Oxford Economicsin julkaisen lentoliikenneselvityksen mukaan alan osuus Suomen BKT:stä olisi 3,2 prosenttia. Lentoliikennealalla tai siitä riippuvaisilla toimialoilla työskentelee tutkimuksen mukaan 104 000 suomalaista. Varsinaisia EU-OPS-toimiluvan omaavia lentoyhtiöitä Suomessa on 11.
Kymmenen prosentin lisäys Helsinki-Vantaan nykyliikenteeseen synnyttäisi arvioiden mukaan suoraan ja välillisesti yli 20 000 työpaikkaa. Myös alueellisilla lentoasemilla on merkittäviä heijastusvaikutuksia alueiden työllisyyteen. Väliraportin mukaan Lappeenrannan alueella tehty konsulttiselvitys kertoi ulkomaalaisten tuoman verovaikutuksen olleen vuonna 2012 425 miljoonaa euroa. Helsinki-Vantaalta lähtee päivittäin noin 550 lentoa 130 kaupunkiin ja lentoaseman matkustajamäärän ennustetaan kasvavan 20 miljoonaan matkustajaan vuoteen 2020 mennessä ja 23 miljoonaan matkustajaan vuoteen 2030 mennessä. Ennustetun 20 miljoonan vuosittaisen matkustajan arvioidaan tuovan lentoasemalle 5000 pysyvää työpaikkaa.
Kaksi muuta vaihtoehtoista mallia muuttaisivat Finavian ylläpitovastuuta muutaman vähäliikenteisen lentoaseman poistamisella. Kaikkien vaihtoehtojen lähtökohtana on nykytilan parantaminen ainakin jossakin keskeisessä tavoitteessa, kuten alueellisessa saavutettavuudessa, palvelutasossa, ja elinkeinoelämän toimintaedellytyksissä tai Finavian ja lentoyhtiöiden rahoitusasemassa sekä yleisessä kansan- ja aluetaloudellisessa kehityksessä. Lentoasemia tuleekin väliraportin mukaan arvioida tapauskohtaisesti. Helsinki-Vantaan läheisyydessä sijaitsevilta lentokentiltä pitäisi olla entistä suuremmat matkustaja- ja tavaravirrat, jotta niiden toimintaa voitaisiin pitää kannattavana ja perusteltuna. Lentoyhtiöiden taas tulisi voida operoida kaikille kentille markkinaehtoisesti. Toimivat lentoyhteydet Helsinki-Vantaan ja maakuntakenttien välillä edellyttäisivät vähintään kahta tai kolmea edestakaista lentoa. Alueiden saavutettavuuden kannalta matka lentoasemalle ei saisi nousta yli kolmen tunnin ja kokonaismatka-aika (lentomatka mukaan luettuna) ei yli viiden tunnin. Lentoasemia ajatellen niiden ei pitäisi olla ohuiden matkustajavirtojen alueilla alle 200 kilometrin etäisyydellä toisistaan.
Näin ollen näiltä alueilta myös pääkaupunkiseutu olisi saavutettavissa kohtuullisessa matka-ajassa (alle kolmessa ja puolessa tunnissa), jos alueen seutukunnista olisi toimivat joukkoliikenneyhteydet jollekin alueen keskuslentoasemasta. Toisena vaihtoehtona työryhmä näkee Helsinki-Vantaan yhtiöittämisen omaksi gateway-lentoasemaksi. Verkostoperiaatteesta luopuminen tarkoittaisi sitä, että yksittäiset maakuntalentoasemat voisivat päättää itse maksutasostaan. Todennäköisesti kannattavuus useilla lentoasemilla kuitenkin heikkenisi jolloin maksut nousisivat entisestään eivätkä ne pärjäisi ilman nykyisenkaltaista tulonsiirtoa. Vaihtoehto johtaisi lentoasemaverkoston karsintaan. Väliraportin mukaan Suomen lentorahdin kilpailukyvylle haasteena on se, että Helsinki-Vantaan lentorahtiterminaalin kapasiteetti ja toiminta on rajallinen. Myös lentorahdin käsittely on lentoasemalla jakautunut useaan eri toimipaikkaan, mikä aiheuttaa ylimääräisiä kustannuksia lentorahdin siirto- ja käsittelykuluihin. Matkustajakoneissa kuljetettavan lentorahdin käsittely edellyttäisikin terminaalikapasiteetin laajentamista maan sisäiset lentorahtivirrat ovat ohuita.Työryhmän mukaan Suomen kokoisessa maassa ei voisi olla kovin montaa lentorahti-hubia. Suomessa toimivia lentorahtiyhtiöitä ovat DHL, TNT ja Fedex sekä Nordic Global Airlines Oy (NGA), jossa ovat mukana amerikkalainen Neff Capital Management LLC, Finnair Oyj ja Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen. Lentokonevalmistaja Airbusin mukaan maailman rahtiliikenne kasvaa keskimäärin 4,8 prosentin vuosivauhtia seuraavien 20 vuoden ajan. Kilpailija Boeing ennusti vuotta aiemmin kasvun olevan 5,2 prosenttia.
Jako kuuteen
Korkeimpaan päälentoasemaluokkaan kuuluu ainoastaan Helsinki-Vantaa, jonka matkustajamäärät ovat omaa luokkaansa. Peruslentoasemaverkko koostuisi suurista alueellisista lentoasemista Oulusta, Rovaniemestä, Vaasasta, Kuopiosta ja Maarianhaminasta. Matkailu- ja sesonkiliikennettä palveleviin kenttiin kuuluvat Pohjois-Suomen kentät, Kittilä, Ivalo, Kuusamo, Kajaani ja Enontekiö. Kaupunkilentoasemiksi määriteltiin sellaiset lentoasemat joilla olisi riittävä matkustajapotentiaali vaikka ne olisivat Finavian lentoasemaverkoston ulkopuolella. Lentoasemat houkuttelevat sellaisenaan suoria kansainvälisiä yhteyksiä halpalentoyhtiöiltä. Ryhmään kuuluvien Turun ja Tampere-Pirkkalan lentoasemat sijaitsevat lisäksi toimivien yhteyksien päässä pääkaupunkiseudulta.
Kuudenteen ryhmään kuuluvat Mikkelin ja Seinäjoen lentoasemat, jotka ovat jo nykyisellaan Finavian ulkopuolisia lentokenttiä. Molemmille lentokentille on myönnetty vuosittain valtin taskusta miljoona euroa rahoitusta ylläpitokuluihin. EU:n valtiotukisääntelyn odotetaan tiukkenevan, mikä puolestaan kyseenalaistaa tukimuodon jatkon. Finavia joutuu investoimaan ja ylläpitämään kenttiä vuosina 2014-19 keskimäärin 100 miljoonan euron suuruisilla investoinneilla, jotta asemat saataisiin pidettyä lentomääräysten ja asiakaskokemusten kannalta toimintakunnossa. Investointimäärillä nähdään olevan vaikutuksia Finavian mahdollisuuksiin panostaa Helsinki-Vantaan lentoaseman kehittämiseen. Tulevaisuuden kilpailutilanteen nähdään kiristyvän vaihtolentoasemien osalta aivan Suomen lähialueilla. Lentoyhtiöiden välisen kilpailun lisäksi myös lentoasemien välinen kilpailu on kiristynyt. Euroopassa on käynnissä useita lentoasemien kehityshankkeita. Näistä lähimpänä on Pietarin Pulkovon 1,1 miljardin euron investointi kohti merkittävää lentoasemakapasiteetin laajentumista, jonka tavoitteena on aloittaa suoria lentoliikenneyhteyksiä esimerkiksi Kiinaan.
Mannerten välisestä lentoliikenteestä kilpailevat luonnollisesti myös Persianlahden alueen voimakkaasti kasvavat lentoliikenteen keskukset Dubai, Doha ja Abu Dhabi. Alueella toimivat Emirates ja Etihad ovat kovassa kasvuvauhdissa ja niiden toiminta laajenee jatkuvasti myös Euroopassa. Suomen valtioneuvosto on antanut marraskuussa eduskunnalle hallituksen esityksen uudesta lentoliikennesopimuksesta Yhdistyneiden arabiemiirikuntien kanssa. Sopimuksen mukaisesti lentoliikenne Suomen ja Yhdistyneiden arabiemiirikuntien välillä olisi täysin vapaata eli määrällisiä tai reittirajoituksia ei olisi kummankaan maan lentoliikenteen harjoittajille. Omat vaikuttimensa kilpaan tuovat myös EU:n ETS-päästökauppa, johon odotetaan ratkaisua kansainväliseltä siviili-ilmailujärjestö ICAO:lta. Ratkaisemattomat ongelmat ovat aiheuttaneet vaikeuksia mm. ylilentolupien kanssa. Euroopassa pyritään myös ratkaisemaan ruuhkaisen taivaan ongelmia uusilla entistä suuremmilla lennonjohto-alueilla. Euroopan komissio on ryhtyi keäsllä 2013 toimiin SES2+ -paketilla nopeuttaakseen Euroopan lennonjohtojärjestelmän uudistuksia. Lentojen määrän odotetaan kasvavan EU:n alueella 50 prosenttia seuraavien 10–20 vuoden aikana.
Lentoaseman uudistus ja kasvavat matkustajamäärät luovat työpaikkoja Euroopan yhtenäinen ilmatila SES2+ tulee nyt tai ei koskaan
|
|||
