Itämeren pohjois-, keski- ja länsiosissa käynnistyi kesäkuun alussa Euroopan meriturvallisuusviraston EMSA:n European Maritime Safety Agency) johtama monialainen merioperaatio yhteistyössä Suomen, Latvian ja Viron rannikkovartiostoviranomaisten kanssa. Hankkeessa merialuetta valvotaan pinnalta, pinnan alta, ilmasta sekä avaruudesta. Käynnissä olevalla purjehduskaudella Itämerellä on käytössä jälleen EMSA:n mahdollistamana miehittämättömien ilma-alusten tarjoamaa suorituskykyä. Kiinteäsiipisen valvonnan tukena toimiva miehittämätön ilma-alus tukeutuu kesän aikana Viron Saarenmaalle, mutta myös Suomen rannikolle.

Rajavartiolaitoksen päällikkö kenraaliluutnantti Pasi Kostamovaara, Rajavartiolaitoksen apulaispäällikkö kontra-amiraali Markku Hassinen ja Euroopan meriturvallisuusviraston pääjohtaja Maja Markovčić Kostelac avasivat monialaisen merioperaation (MMO, Multipurpose Maritime Operation) virallisesti ulkovartiolaiva Turvalla maanantaina 5. kesäkuuta 2023.

Itämeri on yksi EU:n tärkeimmistä merialueista, ja sen kautta kulkee paljon liikennettä, kuten öljykuljetuksia, muuta rahtiliikennettä, matkustajalauttoja, kalastusaluksia ja huviveneitä. MMO-operaatio jatkuu 31. elokuuta 2023 saakka ja juuri tällä noin kolmen kuukauden mittaisella ajanjaksolla meriliikenne tällä alueella on vilkkaimmillaan.

“Monialainen merioperaatio tarkoittaa meille normaalia rannikkovartioston työtä, jota toteutetaan yhteistyössä kumppaneiden kanssa. Itämeri on herkkä alue, joka tulee suojata tuleville sukupolville. Se on tärkeässä roolissa myös logistiikan osalta, sillä alueella on kovasti liikennettä. Nykyisen maailmantilanteen johdosta alueella on entistä enemmän öljytankkereita sekä sota-aluksia. Riskit onnettomuuksille ja ympäristökatastrofeille ovat korkeat”, sanoi kontra-amiraali Markku Hassinen.

Monialainen merioperaatio on tietyllä merialueella koordinoitua toimintaa, jonka tarkoituksena on tukea kansallisia viranomaisia, jotka hoitavat rannikkovartiostotoimintoja kansallisella, Euroopan unionin ja kansainvälisellä tasolla. Nyt sellainen toteutetaan ensimmäistä kertaa Itämerellä. Hankkeessa haetaan oppia Itämeren alueen tarpeista EU-tasolla. Erityistä Itämeren alueen hankkeelle on myös se, että osallistujavaltiot ovat myös EU:n ulkorajalla. Aiemmin vastaava operaatio on toteutettu Mustallamerellä.

”Koska rannikkovartiointitehtäviä hoitavilla viranomaisilla on keskeinen rooli merten ja kansalaisten turvallisuuden varmistamisessa, olemme tyytyväisiä voidessamme järjestää monialaisen merioperaation Itämeren alueella”, sanoi EMSA:n pääjohtaja Maja Markovčić Kostelac.

Operaatiolla tuetaan meriturvallisuutta, etsintä- ja pelastustoimintaa, rajavalvontaa, kalastuksenvalvontaa, merivalvontaa sekä ympäristönsuojelua ja ympäristöuhkiin reagointia Viron, Suomen ja Latvian merialueilla. Tilastojen mukaan onnettomuusmäärät ovat laskusuunnassa ja Itämeri on yksi Euroopan turvallisimmista alueista. Turvallisuutta tulee kuitenkin ylläpitää korkealla tasolla myös jatkossa ja seurata uusia riskitekijöitä.

Päätavoitteena on yhdistää EU-virastojen tarjoamia palveluita ja tukea kansallisia suorituskykyjä rannikkovartiostoiminnoissa, joihin kuuluvat muun muassa rajojen valvonta merialueella, alusöljyvahinkojen torjunta, meripelastus sekä kalastuksen ja vesiliikenteen valvonta. Operaatio on osa laajempaa kokonaisuutta, jossa kehitetään Rajavartiolaitoksen kykyä tehdä tiivistä yhteistyötä muiden EU-jäsenvaltioiden kanssa sekä hyödyntää tehokkaasti EU-virastojen tukea.

Kolmen valtion Suomen, Viron ja Latvian alueella toteuttavaa valvontaoperaatiota tuetaan ensimmäistä kertaa EMSA:n historiassa neljällä eri alueella eli pinnalla, pinnan alla, taivaalla sekä avaruudesta. Olosuhteista riippuen hankketta tuetaan miehittämättömien ilma-aluksien suorituskyvyllä 65 päivän ajan. Miehittämättömien ilma-alusten tarjoamat suorityskyvyt sopivat hyvin merellisen tilannekuvan ylläpitoon Itämeren kaltaisella vilkkaasti liikennöidyllä merialueella.

Avaruudessa käytettävissä on kahden satelliittijärjestelmän tuottamaa dataa alueesta. Käytössä ovat EMSA:n öljyvuotojen seuranta- ja pilaantumisenhavainnointipalvelu CleanSeaNet, joka kuvaa merialueita sekä päivällä että yöllä. Toinen käytössä oleva järjestelmä on Copernicuksen merivalvontapalvelun satelliittikuvat. Satelliittien tuottamaan kuvaan voidaan yhdistää myös RPAS-järjestelmän tuottamat havainnot, joiden perusteella Frontex voi kohdentaa rajavalvontaa alueella.

Tilannekuva ja tilannetietoisuus on oltava kunnossa, jonka perusteella voidaan kohdentaa ja toteuttaa valvontaa etupainotteisesti vahinkojen ja vaaratilanteiden välttämiseksi.

RPAS-järjestelmällä toteutettavat lento-operaatiot suoritetaan Viron Saarenmaalle perustetulta tukikohdalta. Ensisijaisesti RPAS-järjestelmät tukeutuvat MMO:n aikana rannikolle ja kesän aikana järjestelmällä operoidaan myös Länsi-Suomen Merivartioston Nauvon merivartioasemalta. Operointi Virosta Saaristomeren pohjoisosiin saakka on varmistettu Suomeen perustetulla tukiasemalla. Aiempina vuosina RPAS-järjestelmää on voitu käyttää myös ulkovartiolaiva Turvan takakannelta.

Yhteistyökumppanina toimii aiemmilta purjeduskausilta tuttu operaattori Nordic Unmanned. Tänä vuonna käytössä on sama RPAS-järjestelmä, joka mahdollistaa aiemmin saatujen kokemusten hyödyntämisen ja toiminnan jatkokehittämisen. Sama operaattori ja ilma-alustyyppi mahdollistavat myös operaation sujuvan toimeenpanon. Käytössä on kiinteäsiipisiä lentokonemaisia Textron Aerosonde RPAS-järjestelmiä. Tavoitteena on lentää olosuhteista riippuen neljänä päivänä viikossa. Aiemmilta vuosilta on opittu, että säätila voi vaikuttaa merkittävästi RPAS-operaatioihin.

Nordic Unmannedin käytössä on mm. Textron Aerosonde HQ -järjestelmiä, jotka kykenevät pystysuoraan nousuun ja laskeutumiseen sekä katapulttilähdön ja verkkolaskeutumisen vaativia Textron Aerosonde -järjestelmiä. Näistä jälkimmäinen oli käytössä Suomessa purjehduskaudella 2022.

Näillä Textronin lentokonemaisilla SUAS-järjestelmillä (Small Unmanned Aircraft System) voidaan operoida korkeimmillaan kolmessa kilometrissä. Toiminta-aikaa järjestelmillä on noin 8-10 tuntia ja ne voivat toimia noin 140 kilometrin päässä tukikohdasta. Linkkijärjestelmillä ohjaussignaali saadaan kuulumaan tätäkin kauemmas. RPAS-järjestelmät on varustettu optisilla ja infrapunakameroilla sekä AIS-vastaanottimilla (Automatic Identification Systems). Tarvittaessa järjestelmä voidaan varustaa myös SAR-tutkalla (Synthetic Aperture Radar) sekä signaalitiedustelusensoreilla.

“Kuluvalla purjehduskaudella keskitytään tehostetusti rajat ylittävään toimintaan ja Suomessa ja Virossa toimiva lennättämiseen ja lentojen johtamiseen osallistuva henkilöstö tulee tutuksi prosessien kanssa”, sanoi Rajavartiolaitoksen esikunnan meriturvallisuusyksikön päällikkö komentaja Mikko Simola.

Uusien suorituskykyjen sijaan keskitytään siis rajat ylittävän yhteistyön toimivuuteen. Operaation keskeinen lisäarvo on lennot Virosta Suomeen ja takaisin jolloin operaation johtovastuu siirtyy lentotiedotusalueen rajalla viranomaiselta toiselle. Kaikki valvontatiedot ovat käytössä kaikilla operaatioon osallistuvilla tahoilla.

Lentoja voidaan seurata reaaliaikaisena johtokeskuksista, joihin kuuluvat muun muassa Suomen Rajavartiolaitoksen Merivartiostojen johtokeskukset, Tallinnan yhteinen pelastuskoordinointikeskus Virossa ja Riian meripelastuskoordinointikeskus Latviassa.

“Se miten lennot saadaan suoritettua on tärkeä indikaatio ja samalla EMSA saa tietoa siitä miten jäsenmaiden viranomaiset näkevät palveluiden toimivan”, jatkoi komentaja Simola.

Lentojen osalta Viro päättää Viron alueesta ja Suomi Suomen alueesta. Lentotoimintaa suoritetaan Viron Saarenmaalta käsin ja johtovastuu siirtyy operaation aikana tarvittaessa johtokeskukselta toiselle. Suomessa Merivartiostot suunnittelevat lennot osaksi omaa operatiivista toimintaansa ja Suomen ilmatilassa toteutettavat lennot johdetaan Länsi-Suomen Merivartioston johtokeskuksesta. Lähtökohtaisesti RPAS nousee ilmaan Saarenmaalta ja laskeutuu takaisin sinne.

Kattavaa meritilannekuvaa Itämeren alueesta

“Tulevina kuukausina tehostamme Euroopan rannikkovartiostojen yhteistyötä, tietojen vaihtoa ja valmiuksien jakamista rannikkovartiostotoimintoja kolmessa operaatioon osallistuvassa jäsenvaltiossa toteuttavien viranomaisten ja kolmen EU:n viraston, EMSAn, EFCAn ja Frontexin välillä”, totesi EMSA:n pääjohtaja Kostelac.

EMSA:n yhdennetyt merenkulkualan MSS-palvelut (Maritime Support Services) tarjoavat koko monialaisen merioperaation ajan reaaliaikaisen tilannekuvan alueella päivittäin havaituista yli 1200 aluksesta kaikille osallistuville rannikkovartiostoviranomaisille ja virastoille.

Kaikki kerättävä tieto siirtyy EMSA:n johtokeskukseen, jossa tilannekuvaan integroidaan kaikki havainnot satelliittikuvista alusten havaintoihin. Algoritmit käyvät tietoja läpi ilmoittaen poikkeavista havainnoista automaattisesti jäsenvaltioiden viranomaisille.

Johtokeskuksen luoma tilannekuva mahdollistaa käytössä olevien viranomaistoimijoiden voimavarojen tehokkaan käytön. Myös alusten lastien ja tarkempien tietojen analysointi voidaan suorittaa suoraan tilannekuvaruudulta valitsemalla.

Monialaisen merioperaation piiriin kuuluvat rajojen valvonta, ympäristövahinkojen torjunta, meripelastus, merenkulun turvallisuus ja kalastuksen valvonta. Aiemmatkin ovat tehonneet ja päästöt merialueella ovat vähentyneet tehostetun valvonnan seurauksena. Paljastumisen riski laittomille päästöille monialaisen merioperaation aikana entistä korkeampi.

Mukana on myös pinnan alla toimivia ROV-järjestelmiä (Remotely Operated Vehicle), jotka ovat mukana Suomen ja Viron aloitteesta. Niillä voidaan suorittaa mm. korroosiotarkastuksia merenpohjaan päätyneillä toisen maailmansodan aikaisilla aluksilla.

EU:n erillisvirastoista mukana ovat Euroopan meriturvallisuusvirasto EMSA:n ohella kalastuksenvalvontavirasto EFCA sekä raja- ja merivartiovirasto Frontex. Suomalaisista virastoista mukana ovat Traficomin tarkastajat, jotka valvovat kaupallisten alusten miehistöjen pätevyyksiä sekä ELY-keskus, Maa- ja metsätalousministeriö ja Onnettomuustutkintakeskus.

Suomalaistoimijoiden lisäksi hankkeessa ovat mukana Viron liikennehallinto, Viron poliisi ja rajavartiolaitos, Viron merivoimat, Viron turvallisuustutkintavirasto, Latvian valtion ympäristövirasto, Latvian rannikkovartiosto ja Latvian rajavartiolaitos, Latvian onnettomuuksien ja vaaratilanteiden tutkintavirasto.

Elokuussa 2023 MMO:n osapuolet kokoontuvat yhteen arvioimaan hankkeen saavutuksia ja oppeja.

 
RPAS-lennot jatkuvat lokakuuhun – arvokasta oppia Rajan omaa hankintaa ajatellen

Nordic Unmanned käynnisti RPAS-lennot lennot kuluvan purjehduskauden osalta jo huhtikuussa 2023. Nyt suorituskyky on integroitu osaksi MMO-operaatiota, jonka jälkeen lentojen odotetaan jatkuvan alueella vielä lokakuulle saakka. Kyseessä on jo kolmas peräkkäinen purjehduskausi, kun käytössä on EMSA:lta lainattuja ilma-alusjärjestelmiä. Syksyllä voidaan taas tehdä lisähavainnointia RPAS-järjestelmän toimivuudesta syysolosuhteissa.

Rajavartiolaitos on eri hankkeissa päässyt koekäyttämään miehittämättömän ilmailun järjestelmiä jo pidemmän aikaa. Nyt käynnissä oleva purjehduskausi on jo neljäs, jossa mukana on RPAS-järjestelmä. Tämä on mahdollistanut erilaisten järjestelmien tarkastelun rauhassa ja laajasti eri olosuhteissa niin kaupallisilta toimijoilta kuin EMSA:n kautta.

Rajavartiolaitoksen tavoitteena on nostaa raja- ja meriturvallisuustehtävien suorituskykyä hyödyntämällä EMSA:n ilmaiseksi tarjoamia resursseja Suomen merialueella, rannikolla ja saaristossa.

Operaatioissa on ollut viime vuosina mukana Valvonta 2 -hankkeessa sekä EMSA:n kautta ainakin Boeing Insitu Scan Eagle, Schiebel S-100 Camcopter, UMS Aero Group AG:n Skeldar V-200 -pienoiskopteri sekä Aeronautics Orbiter 3 -lennokki.

Kevyempiä ns. off-the-shelf droneja on käytössä kaikilla Rajavartiolaitoksen yksiköillä niin Turvalla kuin merivartioasemilla. Partiot voivat niiden avulla tehostaa etsintää ja valvontaa sekä luoda tilannekuvaa. Pienemmät dronet ovat kuitenkin EMSA:lta lainassa olevaa kiinteäsiipistä sääherkempiä.

Rajavartiolaitos on siis saanut vuosien aikana merkittävää kokemusta erilaisten järjestelmien suorituskyvyistä omassa toimintaympäristössään maalla ja merialueella. Edessä on oman kehittyneen suorituskyvyn hankinta. Tällaista kykyä tullaan lähivuosina hankkimaan Turvan lisäksi sen kahdelle uudelle sisaralukselle.

Lue myös aiheeseen liittyviä uutisiamme:

Raja valvoo Itämeren aluetta kiinteäsiipisellä Textron Aerosonde -RPAS-järjestelmällä

Raja koelensi Valvonta 2 -hankkeessa neljä UAS-järjestelmää Itämeren alueen olosuhteissa