Rajavartiolaitoksen päällikkö kenraaliluutnantti Pasi Kostamovaara, Rajavartiolaitoksen apulaispäällikkö kontra-amiraali Markku Hassinen ja Euroopan meriturvallisuusviraston pääjohtaja Maja Markovčić Kostelac avasivat monialaisen merioperaation (MMO, Multipurpose Maritime Operation) virallisesti ulkovartiolaiva Turvalla maanantaina 5. kesäkuuta 2023.
“Monialainen merioperaatio tarkoittaa meille normaalia rannikkovartioston työtä, jota toteutetaan yhteistyössä kumppaneiden kanssa. Itämeri on herkkä alue, joka tulee suojata tuleville sukupolville. Se on tärkeässä roolissa myös logistiikan osalta, sillä alueella on kovasti liikennettä. Nykyisen maailmantilanteen johdosta alueella on entistä enemmän öljytankkereita sekä sota-aluksia. Riskit onnettomuuksille ja ympäristökatastrofeille ovat korkeat”, sanoi kontra-amiraali Markku Hassinen. Monialainen merioperaatio on tietyllä merialueella koordinoitua toimintaa, jonka tarkoituksena on tukea kansallisia viranomaisia, jotka hoitavat rannikkovartiostotoimintoja kansallisella, Euroopan unionin ja kansainvälisellä tasolla. Nyt sellainen toteutetaan ensimmäistä kertaa Itämerellä. Hankkeessa haetaan oppia Itämeren alueen tarpeista EU-tasolla. Erityistä Itämeren alueen hankkeelle on myös se, että osallistujavaltiot ovat myös EU:n ulkorajalla. Aiemmin vastaava operaatio on toteutettu Mustallamerellä.
Operaatiolla tuetaan meriturvallisuutta, etsintä- ja pelastustoimintaa, rajavalvontaa, kalastuksenvalvontaa, merivalvontaa sekä ympäristönsuojelua ja ympäristöuhkiin reagointia Viron, Suomen ja Latvian merialueilla. Tilastojen mukaan onnettomuusmäärät ovat laskusuunnassa ja Itämeri on yksi Euroopan turvallisimmista alueista. Turvallisuutta tulee kuitenkin ylläpitää korkealla tasolla myös jatkossa ja seurata uusia riskitekijöitä.
Kolmen valtion Suomen, Viron ja Latvian alueella toteuttavaa valvontaoperaatiota tuetaan ensimmäistä kertaa EMSA:n historiassa neljällä eri alueella eli pinnalla, pinnan alla, taivaalla sekä avaruudesta. Olosuhteista riippuen hankketta tuetaan miehittämättömien ilma-aluksien suorituskyvyllä 65 päivän ajan. Miehittämättömien ilma-alusten tarjoamat suorityskyvyt sopivat hyvin merellisen tilannekuvan ylläpitoon Itämeren kaltaisella vilkkaasti liikennöidyllä merialueella.
Tilannekuva ja tilannetietoisuus on oltava kunnossa, jonka perusteella voidaan kohdentaa ja toteuttaa valvontaa etupainotteisesti vahinkojen ja vaaratilanteiden välttämiseksi.
Yhteistyökumppanina toimii aiemmilta purjeduskausilta tuttu operaattori Nordic Unmanned. Tänä vuonna käytössä on sama RPAS-järjestelmä, joka mahdollistaa aiemmin saatujen kokemusten hyödyntämisen ja toiminnan jatkokehittämisen. Sama operaattori ja ilma-alustyyppi mahdollistavat myös operaation sujuvan toimeenpanon. Käytössä on kiinteäsiipisiä lentokonemaisia Textron Aerosonde RPAS-järjestelmiä. Tavoitteena on lentää olosuhteista riippuen neljänä päivänä viikossa. Aiemmilta vuosilta on opittu, että säätila voi vaikuttaa merkittävästi RPAS-operaatioihin.
Näillä Textronin lentokonemaisilla SUAS-järjestelmillä (Small Unmanned Aircraft System) voidaan operoida korkeimmillaan kolmessa kilometrissä. Toiminta-aikaa järjestelmillä on noin 8-10 tuntia ja ne voivat toimia noin 140 kilometrin päässä tukikohdasta. Linkkijärjestelmillä ohjaussignaali saadaan kuulumaan tätäkin kauemmas. RPAS-järjestelmät on varustettu optisilla ja infrapunakameroilla sekä AIS-vastaanottimilla (Automatic Identification Systems). Tarvittaessa järjestelmä voidaan varustaa myös SAR-tutkalla (Synthetic Aperture Radar) sekä signaalitiedustelusensoreilla.
Uusien suorituskykyjen sijaan keskitytään siis rajat ylittävän yhteistyön toimivuuteen. Operaation keskeinen lisäarvo on lennot Virosta Suomeen ja takaisin jolloin operaation johtovastuu siirtyy lentotiedotusalueen rajalla viranomaiselta toiselle. Kaikki valvontatiedot ovat käytössä kaikilla operaatioon osallistuvilla tahoilla. Lentoja voidaan seurata reaaliaikaisena johtokeskuksista, joihin kuuluvat muun muassa Suomen Rajavartiolaitoksen Merivartiostojen johtokeskukset, Tallinnan yhteinen pelastuskoordinointikeskus Virossa ja Riian meripelastuskoordinointikeskus Latviassa. Lentojen osalta Viro päättää Viron alueesta ja Suomi Suomen alueesta. Lentotoimintaa suoritetaan Viron Saarenmaalta käsin ja johtovastuu siirtyy operaation aikana tarvittaessa johtokeskukselta toiselle. Suomessa Merivartiostot suunnittelevat lennot osaksi omaa operatiivista toimintaansa ja Suomen ilmatilassa toteutettavat lennot johdetaan Länsi-Suomen Merivartioston johtokeskuksesta. Lähtökohtaisesti RPAS nousee ilmaan Saarenmaalta ja laskeutuu takaisin sinne.
Kattavaa meritilannekuvaa Itämeren alueesta
Kaikki kerättävä tieto siirtyy EMSA:n johtokeskukseen, jossa tilannekuvaan integroidaan kaikki havainnot satelliittikuvista alusten havaintoihin. Algoritmit käyvät tietoja läpi ilmoittaen poikkeavista havainnoista automaattisesti jäsenvaltioiden viranomaisille. Johtokeskuksen luoma tilannekuva mahdollistaa käytössä olevien viranomaistoimijoiden voimavarojen tehokkaan käytön. Myös alusten lastien ja tarkempien tietojen analysointi voidaan suorittaa suoraan tilannekuvaruudulta valitsemalla.
EU:n erillisvirastoista mukana ovat Euroopan meriturvallisuusvirasto EMSA:n ohella kalastuksenvalvontavirasto EFCA sekä raja- ja merivartiovirasto Frontex. Suomalaisista virastoista mukana ovat Traficomin tarkastajat, jotka valvovat kaupallisten alusten miehistöjen pätevyyksiä sekä ELY-keskus, Maa- ja metsätalousministeriö ja Onnettomuustutkintakeskus.
Elokuussa 2023 MMO:n osapuolet kokoontuvat yhteen arvioimaan hankkeen saavutuksia ja oppeja. Nordic Unmanned käynnisti RPAS-lennot lennot kuluvan purjehduskauden osalta jo huhtikuussa 2023. Nyt suorituskyky on integroitu osaksi MMO-operaatiota, jonka jälkeen lentojen odotetaan jatkuvan alueella vielä lokakuulle saakka. Kyseessä on jo kolmas peräkkäinen purjehduskausi, kun käytössä on EMSA:lta lainattuja ilma-alusjärjestelmiä. Syksyllä voidaan taas tehdä lisähavainnointia RPAS-järjestelmän toimivuudesta syysolosuhteissa.
Rajavartiolaitoksen tavoitteena on nostaa raja- ja meriturvallisuustehtävien suorituskykyä hyödyntämällä EMSA:n ilmaiseksi tarjoamia resursseja Suomen merialueella, rannikolla ja saaristossa. Operaatioissa on ollut viime vuosina mukana Valvonta 2 -hankkeessa sekä EMSA:n kautta ainakin Boeing Insitu Scan Eagle, Schiebel S-100 Camcopter, UMS Aero Group AG:n Skeldar V-200 -pienoiskopteri sekä Aeronautics Orbiter 3 -lennokki.
Rajavartiolaitos on siis saanut vuosien aikana merkittävää kokemusta erilaisten järjestelmien suorituskyvyistä omassa toimintaympäristössään maalla ja merialueella. Edessä on oman kehittyneen suorituskyvyn hankinta. Tällaista kykyä tullaan lähivuosina hankkimaan Turvan lisäksi sen kahdelle uudelle sisaralukselle. Lue myös aiheeseen liittyviä uutisiamme:
|
|||