(Päivittynyt klo 16.40) Rajavartiolaitoksen vartiolentolaivue vastaanotti joulukuun 2021 alussa viimeisen kolmesta täysin uudistetusta Airbus Helicopters H215 Super Puma -meripelastushelikopterista. Uudistetut reilun 30 vuoden ikäiset helikopterit saivat päivityshankkeessa 15 vuotta lisää elinkaarta. Suomen meripelastuskyky on merkittävällä tasolla myös Pohjoismaiden ja Euroopan mittakaavalla, kun kaikki viisi Super Pumaa on saatu operatiiviseen käyttöön.

Rajavartiolaitos päätti helmikuussa 2012 päivittää kolme 80-luvulla hankittua ja Turun tukikohtaan sijoitettua Eurocopter (Aerospatiale) AS332L1 Super Puma -meripelastushelikopteria vastaamaan nykypäivän vaatimuksia. Hankkeessa todettiin saavutettavan laivaston näkökulmasta helikoptereille 15-20 vuotta lisää elinkaarta.

Kyseessä on ollut todellinen suurhanke, joka kesti lopulta valmisteluvaiheineen vuosikymmenen verran. Helmikuussa 2022 täyteen olisi tullut kymmenen vuotta ja hankkeen esivalmistelu oli kuitenkin aloitettu jo ennen vuotta 2012.

Taustana päivityshankkeelle oli vuonna 2010 käynnistetty Heko 2015 -hanke, jonka tavoitteena oli korvata vanhentumassa oleva kalusto kokonaan ja siirtyä vaiheittain yhteen meripelastushelikopterityyppiin.

Silloin tarjolla olleista konetyypeistä johtuen tavoite yhtenäisestä kalustosta jäi saavuttamatta ja toimintaa päädyttiin jatkamaan kahdella käytössä jo olleella kopterityypillä eli Super Puma- ja Agusta Bell 412 -helikoptereilla.

Hankkeessa kaksi vanhinta AB412-helikopteria korvattiin uusilla Airbus Helicopters H215 Super Puma -helikoptereilla, kun OH-HVQ ja OH-HVP saapuivat Suomeen vuonna 2016.

Modifikaatiohankkeessa vanhat helikopterit päivitettiin laajasti ja ne saivat kokonaan uudet järjestelmät täysin läpikäytyyn vanhaan runkoon. Tämän jälkeen niiden oli määrä vastata täysin uusia Airbus Helicopters H215 Super Puma -helikoptereita. Päivitysoperaatio käynnistyi ensimmäisen helikopterin osalta Ranskan Marignanessa syyskuussa 2015.

Rajavartiolaitoksen tekemä tilaus kolmen helikopterin päivittämiseksi uusia vastaaviksi oli merkittävä hanke myös valmistajalle. Käytännössä helikopterin kaikki rakenteet purettiin kokonaan rungolle, runko tarkastettiin ja maalattiin. Samalla kopterille tehtiin sen huolto-ohjelman suurin G-huolto ja toteutettiin täydellinen ohjaamoremontti.

Ennen kokoonpanotöitä suunnitelmia jouduttiin kuitenkin tarkentamaan. Vasta helikopterin rakenteiden näkyessä nähtiin miten uudet järjestelmät voidaan todellisuudessa asentaa. Valitettavilta viivästyksiltä ei siis vältytty.

Ensimmäisen, vuonna 1987 käyttöönotetun Super Puman (OH-HVF) odotettiin valmistuvan vuonna 2017. Valmistuminen viivästyi lopulta noin kahdella vuodella ja ensimmäinen uudistettu meripelastushelikopteri saatiin käyttöön vasta toukokuussa 2019. Haasteista yllättyivät niin Rajavartiolaitos kuin Airbus Helicopters.

Viive vaikutti myös muiden helikoptereiden muutostöiden toteuttamisen aikatauluihin. Vartiolentolaivueen tuli huolehtia operatiivisen toiminnan jatkuvuudesta myös modifikaatioiden ajan.

 Alunperin päivitystyö pyrittiin ajoittamaan niin ettei kaksi kopteria olisi samaan aikaan päivitettävänä paria kuukautta pidempään. Alun perin toisen helikopterin piti edetä päivitykseen keväällä 2017 ja valmistumista odotettiin alkuvuodesta 2018. Tuolloin viimeisen helikopterin piti lentää päivitettäväksi ja valmistua jo keväällä 2019.

Erityisesti ensimmäisen helikopterin kohdalla modifikaatioviiveitä aiheuttivat värinäongelmat, kun kun käytössä oli kaksi vinssiä ja jäänpoisto. Sen selvittelyssä meni aikaa ensimmäisen ja toisen helikopterin modifioinnissa.

Ensimmäinen modifikaatiotyö toteutettiin Ranskan Marignanessa. Seuraavan helikopterin osalta työ siirrettiin tehtäväksi Airbus Helicoptersin Romanian tehtaille Brasoviin. Siellä oli paljon tuotantokapasiteettia ja erityiset modifikaatiotyöt oli keskitetty sinne. Toinen helikopteri eli vuonna 1988 valmistunut OH-HVG eteni Romaniasta lopputarkastuksiin ja luovutukseen Ranskan Marignanessa elokuussa 2020.

Kolmannen helikopterin toimitusviiveet johtuivat pääosin Rajavartiolaitoksen omista operatiivisista tarpeista. Tämän taustalla puolestaan oli Norjassa H225-helikopterilla tapahtunut lentoturma, joka seurauksena myös H215-helikoptereiden pääroottorin vaihteistoihin kohdistui ylimääräisiä huolto- ja tarkastustöitä.

Nyt vaihteisto-ongelmat ovat jääneet taakse. Vartiolentolaivueen huolto-organisaatiolla on tällä hetkellä kaksi vaihteistoa korjauksessa. Varavaihteistoja ei sen sijaan tällä hetkellä ole käytössä yhtään.

Viimeinen kolmesta modifioitavasta helikopterista eli OH-HVI lähetettiin aikataulussa modifikaatioon, mutta peruskorjauksessa ollut pääroottorin vaihteisto jouduttiin käyttämään Suomessa olevaan helikopteriin. Vasta seuraava vaihteisto saatiin asennettua Romaniassa olevaan helikopteriin. Se viivästytti osaltaan luovutusta, sillä operatiivinen toiminta haluttiin turvata riittävällä määrällä meripelastushelikoptereita.

Viimeisen helikopterimodifikaation osalta vastaanotto piti olla keväällä 2021, mutta edellämainittujen vaihteisto-ongelmien takia se viivästyi noin kuudella kuukaudella. Vartiolentolaivue vastaanotti helikopterin 2. joulukuuta 2021.

Operatiiviseen käyttöön OH-HVI saadaan aiemman suunnitelman mukaisesti vielä ennen vuodenvaihetta. Tällä hetkellä helikopteri on lentokelpoinen ja toimii varakoneena Vantaan tukikohdassa.

Vastaavia modifiointeja H215-helikoptereille on toteutettu myös Rajavartiolaitoksen hankkeen jälkeen. Esimerkiksi ainakin Norjassa toimiva Heli-One sai vuonna 2019 sopimuksen Saksan sisäministeriöltä ainakin neljän Saksan poliisin Super Puma -helikopterin päivityshankkeesta.

“Hankkeesta kuusi vuotta meni kaikkien kolmen helikopterin modifikaatioon eli kaluston elinkaari jatkuu yli 20 vuotta. Operatiivista elinkaarta Super Puma-helikoptereille tuli lisää 15 vuotta, joka on käytännössä niiden suuren G-huollon huoltoväli. Laskenta käynnistyy siitä, kun helikopterit on saatu käyttöön”, sanoi Lallukka.

 Päivityshankkeen budjetti oli noin 33,7 miljoonaa, jonka lisäksi helikoptereihin piti toteuttaa odotettua enemmän rakennekorjauksia. Niiltä osin budjetti ylittyi hieman. Hankkeen viiveen tuomat viivästyssakot tasoittivat tilanteen aika lähelle alkuperäistä budjettia

Modifikaatioon menneiden kolmen Super Puman rungoilla oli lennetty kullakin noin 8000 tuntia. Vartiolentolaivue lentää nykyisin H215 -helikoptereillaan vuosittain arviolta noin 1400 lentotuntia eli noin 250-300 lentotuntia per helikopteri.

Aiemmin kolmella Turun tukikohdan helikopterilla lennettiin vuosittain noin 800 tuntia. Nykyisin lentotuntimäärä on hieman pienempi per miehistö kuin aiemmin. H215-helikopterin ohjaajat lentävät vuodessa noin 150 lentotuntia.

Nyt kaikkien viiden Super Puman ollessa käytössä on Suomessa merkittävä meripelastuskyky. Helikoptereista kaksi on käytössä Vantaan tukikohdassa ja kaksi Turun tukikohdassa. Käytössä on koko ajan vähintään kolme helikopteria, mutta usein kuitenkin neljä.

Vartiolentolaivue joutuu nyt operatiivisessa toiminnassa huomiomaan eri helikoptereiden runkotunteja ja optioimaan niiden käyttöä huoltovälejä ajatellen.

“Lennätyksen kuntoon saattaminen on merkittävä toimi, ettei edessä olisi usean helikopterin samanaikainen huoltotarve. Esimerkiksi yhden helikopterin osalta huolto aikaistui tälle vuodelle, koska viimeisin toimitus viivästyi” kertoi Lallukka.

“Nyt meillä on aiempaa suurempi vapaus, sillä kaikkea toimintaa ei enää tarvitse tehdä päivystyskopterilla. Lentokoulutukset ja harjoitukset saadaan suunniteltua paremmin, jonka lisäksi voidaan suunnitella myös runkojen ja moottoreiden käyttöä paremmin huoltotoimintaa ajatellen”, jatkoi Lallukka.

 
Haastavissa olosuhteissa korostuu helikopterin suorituskyky

Kolme uudistettua helikopteria ovat käytännössä identtiset kahden vuonna 2016 vastaanotettujen tehdasuusien H215-helikoptereiden kanssa. Lentäjä ei havaitse eroa mistään toiminnasta tai ominaisuudesta ollessaan helikopterin ohjaamossa maassa tai lentotehtävällä.

Kaikissa viidessä helikopterissa on samat suorituskyvyt ja lento-ominaisuudet. Päivitetyissä helikoptereissa on ulkopuolella eroja käytännössä ainoastaan moottorin lämpösuojissa.

“Viiden helikopterin laivasto on selkeä parannus meripelastuskykyyn, kun aiemmin meillä oli kolme vanhaa Super Pumaa Turussa ja AB412 -helikopterit Helsingissä. Nyt kaikki on korvattu H215-helikoptereilla, joissa on kaikki automatiikka, kaksoisvinssit ja lämpökamerat", kertoi Lallukka.

"Nyt sekä Turun että Vantaan tukikohdista lähtee tehtävälle jäänpoistolla varustettu tehokas ja pitkän toiminta-ajan omaava meripelastushelikopteri. Olemme nykyään siis aivan eri tilanteessa, kun myös koptereiden kapasiteetti on suurempi”, sanoi Lallukka.

“Meripelastuskyky helikoptereilla ei ole koskaan aiemmin ollut näin hyvä pohjoisella Itämerellä. Operatiivisesti suorituskyky on todella merkittävä, kun esimerkiksi Ruotsissa ja Virossa on käytössä pienemmät kopterit eikä niissä ole niin toimintavarmaa jäänpoistojärjestelmää kuin H215-helikoptereissa”, jatkoi Lallukka.

 
Runsas eläkepoistuma merkitsee uusien ohjaajien koulutustarvetta – haasteena pitkät koulutusajat

Koronaviruspandemia on aiheuttanut koulutusvelkaa vartiolentolaivueessa niin operatiiviselle kuin lentotekniikan puolelle. Sen osalta kiinnikurominen alkaa vuonna 2022 ja tyyppikoulutuksia on luvassa vähän kaikelle kalustolle. Suurempi helikopterilaivasto tarkoittaa lisäksi myös kasvua ja rekrytointia ohjaamoihin, mutta myös huolto-organisaatioon.

Koronan aikana tukikohdat ja miehistöt on pyritty pitämään erillään toisistaan ja liike niiden välillä on minimoitu. Turun tukikohdassa myös valvontalentokoneiden miehistöt ja helikopterimiehistöt ovat toimineet omissa kuplissaan. Vartiolentolaivueessa on pyritty pandemian aikana pitämään kiinteitä miehistöjä eli eri miehistöt eivät sekoitu keskenään.

Normaaliaikana Turun ja Vantaan tukikohtien miehistöjä voidaan käyttää joustavasti ristiin tukikohtien välillä.

Vartiolentolaivueen toimintakyky ei ole katkennut kertaakaan koronaviruksen takia. Vastaavia rajoitustoimia on toteutettu myös vartiolentolaivueen hallinnon puolella.

Seuraavan viiden vuoden aikana Rajavartiolaitoksen vartiolentolaivueen ohjaajia eläköityy runsaasti ja käynnissä on myös merkittävä koulutushanke.

Tällä hetkellä vartiolentolaivuessa koulutetaan kahta helikopterilentäjää ja vuodesta 2022 lähtien koulutetaan kahdesta kolmeen ohjaajaa vuodessa arviolta vuoteen 2027 tai 2028 saakka. Osa ohjaajista tarvitaan helikoptereihin ja osa valvontalentokoneen ohjaimiin. He saavat koulutukset Koala-helikopteriin tai Dornieriin.

Lisäksi ohjaajille annetaan AB412 tai H215 -helikoptereiden tyyppikoulutusta. Tarjolla on siis merkittävä määrä lentäjien työpaikkoja Suomessa, kun seuraavan viiden vuoden aikana palkataan noin 15 uutta ohjaajaa.

“Jos nyt halutaan ilma-aluksen päällikkö Super Puma -meripelastushelikopteriin niin koulutus kestää kokonaisuudessaan kymmenen vuotta”, kertoo Lallukka.

"Tällä hetkellä sekä Turussa että Helsingissä on töissä neljä miehistöä. Lentäjien kokonaismäärää pyritään nostamaan, sillä tällä hetkellä ollaan hieman tarpeen alapuolella", jatkaa Lallukka.

Rajavartiolaitos valitsee koulutukseen otettavat ohjaajat lentoreserviupseerikurssilta. Keväällä 2022 valitaan kaksi helikopteriohjaajaa ja yksi valvontalentokoneen ohjaaja. Seuraavana keväänä 2023 vuorossa on todennäköisesti myös kahden helikopteriohjaajan ja yhden valvontakoneen ohjaajan valinta, mikä riippuu osittain vielä epävarmana olevan MVX-hankkeen aikataulusta.

Vartiolentolaivueen Dornier-valvontalentokoneen ohjaajien joukkoon on palkattu vuosien 2020 ja 2021 aikana kolme lentäjää myös siviilipuolelta. Myös heistä kaikki olivat ilmavoimien lentoreserviupseerikurssin käyneitä.

 Super Puma-koptereiden ylläpito nosti huoltotoiminnan volyymiä ja huoltotoimintaan on palkattu siviilipuolelta mekaanikkoja. Nyt heitä on töissä viisi. Lisäksi palvelukseen on tulossa lisää rajavartijoita, jotka työskentelevät alkuvaiheessa korjaamolla ja siirtyvät myöhemmin lentomekaanikoiksi. Heitä valmistuu kaksi per vuosi vuodesta 2023 alkaen. Samaan aikaan eläköityy paljon nykyistä sotilashenkilöstöä.

Kohti seuraavaa helikopterihankintaa – uutta suorituskykyä tarvitaan vuosikymmenen vaihteessa

Suorituskyky on nyt hyvä, mutta tulevaisuuden kopterikaluston päivityshankkeet ovat siitä huolimatta jo hyvin lähellä hankkeiden pitkien läpimenoaikojen seurauksena. Ensimmäisenä jo vuonna 2022 tarkastellaan vielä Rovaniemellä käytössä olevan AB412-kaluston korvaamista.

Kyseessä on kokonaishankinta missä huomioidaan myös vaihtoehtoja Rajavartiolaitoksen 2030-luvun lentotoimintakonseptin tarpeisiin.

Aiemman Heko 2015 -hankkeen osalta valinnanvara oli vähissä eikä tilanne ole vielä vuonna 2021 merkittävästi siitä muuttunut. Tällä hetkelle mahdollisiksi tulevaisuuden vaihtoehdoiksi nähdään muutamia kopterityyppejä.

Niitä ovat Agusta Westland AW189 sekä Airbus Helicopters H175, joka ei ole vielä toistaiseksi saanut SAR-hyväksyntää (Search And Rescue) ja koelentovaiheessa oleva Bell 525. Se puolestaan ei ole vielä saanut tyyppihyväksyntää. Edellämainittujen lisäksi markkinoilla on tarjolla nykyisiä H215-helikoptereita sekä suurempia H225-helikoptereita.

"Tarvitsemme valmiin tuotteen, joka on jo valintavaiheessaoperatiivisessa käytössä. Operatiivisessa meripelastustoiminnassa ei voida jäädä korjaamaan juuri markkinoille tulleen helikopterityypin mahdollisia vikoja ja kehittää suorituskykyjä vuosien ajan", arvioi Lallukka.

Nykyisten helikoptereiden korvaamisesta tehdään laajempi esiselvitys, joka käynnistyy mahdollisesti vuonna 2022.

"Uuden helikopterin hankinta lähtee etenemään määrärahapäätöksestä, jonka jälkeen aikaa kuluu vähintään viisi vuotta. Kaikkine valmisteluineen puhutaan jo minimissään 7-8 vuoden mittaisesta hankkeesta", totesi Lallukka.

Nykyisistä H215 -helikoptereista OH-HVP ja OH-HVQ ovat valmistuneet vuonna 2015. Niiden suuri G-huolto tulee vastaan vuonna 2030. Jos niihin tehtäisiin tuolloin päivityshanke olisi se nyt päättynyttä hanketta kevyempi. Nyt päättyneen päivityshankkeen myötä kolmen vanhimman Super Puman G-huollot osuvat vuosille 2034, 2035 ja 2036. Rovaniemen tukikohdan AB412-kalustolla lennetään arvioilta noin vuoteen 2030 saakka.

Tuolloin nämä 90-luvun tuotteet ja nyt päivityksiä läpikäyneet helikopterit ovat vuonna 2030 jo aika ikääntyneitä. Vartiolentolaivueen komentaja Lallukan mukaan olisi optimaalista saada AB412-kaluston korvaaja käyttöön vuosikymmenen vaihteessa.

Rajavartiolaitoksella on parhaillaan käynnissä siis MVX-hanke valvontalentokoneiden korvaamiseksi. Lisäksi käynnissä on myös BEST-UAS -hanke, jossa hankitaan miehittämättömiä ilma-alusratkaisuja vartiolaiva Turvalle sekä kahdelle uudelle vartiolaivalle. Niitä seuraa lähivuosina uuden helikopterihankkeen käynnistyminen. MH

Päivitys kello 16.40: vaihdettu tekstipohja.

Lue myös muita Heko2015-hanketta koskevia uutisiamme:

Artikkeli: Rajan uusi H215-kopteri ottaa päivystysvastuun Malmilla - meripelastuskyky moninkertaistuu

Rajan uuden H215-meripelastushelikopterin koulutuslennot etenevät aikataulussa

Rajan uusi AS332L1e Super Puma Malmille sunnuntaina illan jo hämärtyessä

Rajan toinenkin uusi H215-helikopteri saapui Malmille - Turun Super Pumien täyspäivitys etenee Ranskassa

Rajavartiolaitoksen Vartiolentolaivue on toiminut jo 40 vuotta - lennot alkoivat Mil Mi-8 -helikoptereilla

Lue myös MVX-hanketta koskevia uutisiamme:

MVX-hankkeessa ehdolla 14 erilaista konetyyppiä - Rajavartiolaitoksen Dornierit korvattava pikaisesti

Rajavartiolaitoksen MVX-hanke etenee - RFI-tietopyynnöt monitoimivalvontakoneista lähetetty

Lue myös  miehittämättömiä ilma-alushankkeita koskevia uutisiamme:

Raja koelensi Valvonta 2 -hankkeessa neljä UAS-järjestelmää Itämeren alueen olosuhteissa

Rajavartiolaitos hankkii miehittämättömän ilmailun järjestelmiä raja- ja meriturvallisuustehtäviin