Nato-komennus Romaniassa on pitkäaikaisen työn tulos ja merkittävä askel Suomen Ilmavoimien suorituskyvyssä. Seitsemän F/A-18 Hornet -hävittäjää ja hieman alle 100 sotilasta tukeutuu Constantassa Mihail Kogălniceanun tukikohtaan vaihtuvalla miehistörotaatiolla heinäkuun 2024 loppuun saakka. Lentoposti.fi haastatteli juuri harjoituslennolta palanneen Hornet-osaston komentajan everstiluutnantti Rami Lindströmin. “Kyseessä on vähintäänkin merkittävä askel Suomen Ilmavoimien suorituskyvylle Naton jäsenenä. Kykenemme laajoihin tehtäviin ja toimimaan muutoinkin kuin kotimaan puolustuksen tukena, jossa olemme erittäin hyviä. Yksi kaikkien ja kaikki yhden puolesta”, avasi hävittäjäosaston ja Karjalan lennoston Hävittäjälentolaivue 31:n komentaja komentaja everstiluutnantti Rami Lindström Lentoposti.fi:lle. Ilmavoimat valmistautui mahdolliseen ulkomailla toteutettavaan ensimmäiseen Nato-operaatioon jo hyvissä ajoin. Ensimmäiset alustavat tiedot mahdollisesta uudenlaisesta toiminnasta tulivat tietoon jo kesällä 2023. Poliittinen päätös asiasta saatiin vuoden 2024 alussa. Aikataulu oli tiukka, mutta valmistelut saatiin tehdyksi ennen ensimmäistä Nato-tehtävää. Ilmavoimat oli ennen jäsenyyttä ollut mukana Naton harjoituksissa jo useita vuosia, mutta Naton operatiivinen dokumentaatio avautui Suomelle ja Ilmavoimille vasta jäsenyyden myötä. Kyseinen dokumentaatio oli uutta asiaa, jota Ilmavoimissa opiskeltiinkin hartiavoimin. “Jokainen luki tuhansia sivuja ja ryhmäkeskusteluin varmistettiin, että ymmärretään asiat samalla tavalla. Simulaattoriin luotiin lento, jossa harjoiteltiin toimintaa Nato-proseduurien mukaisesti, sillä toimintatavat olivat hieman erilaisia”, kertoi everstiluutnantti Lindström oppimisprosessista. Suomessa Ilmavoimat toimii aluevalvontalain mukaisesti ja mahdolliselle tunnistettavalle ilma-alukselle luetaan tietynlainen sanoma radioon. Nato-tehtävällä toiminta ja radiolla lähetettävä viesti ovat hieman erilaiset. Myös voimankäytön säännökset ovat erilaiset eli kotimaan aluevalvontalaista poikkeavat. Erilaisten toimintatapojen lisäksi myös raportointi oli erilaista, kun se toteutetaan Nato-formaatissa ja Naton järjestelmiin. “Teemme samaa asiaa, mutta hieman eri twistillä. Mahdollisen operatiivisen lennon osalta tehdään raportti tehdään vähän erityyppisesti ja mukaan liitetään mahdolliset valokuvat”, täsmensi everstiluutnantti Lindström. Suomalaisosasto raportoi toiminnasta myös kotimaahan. Sinne lähtee erityisesti tietoa miten operaatio sujuu myös ensimmäisen miehistön osalta. Suomi hoitaa Romanian operaation kolmessa rotaatiossa eli henkilöstöä vaihdetaan komennuksen aikana. “Romanian-komennus tuo meille myös paljon uutta oppia erityisesti ns. deployment-kyvyn osalta. Samalla saamme konkreettista oppia toiminnan vaatimuksista ja vaativuudesta, kun olemme pidempiä aikoja Suomen ulkopuolella. Kaikkiaan tämä on merkittävä askel Ilmavoimien kokonaissuorituskyvylle. Olemme aloittaneet tähän johtaneen polun rakentamisen pikkuhiljaa vuodesta 2009 lähtien ja nyt se rakentaminen on konkretisoitunut”, jatkoi everstiluutnantti Lindström. Nyt hävittäjäosastoa komentava everstiluutnantti Lindström oli mukana Mihail Kogălniceanun tukikohdassa jo Suomen leirin rakentajaosaston kanssa. Hän on nyt mukana vielä ensimmäisen miehistörotaation ajan. Nyt Romaniassa palvelevaa henkilöstöä seuraa vielä kaksi rotaatiota, joiden jälkeen edessä on vielä leirin purkutyöt. Takana on jo merkittävä työ, sillä suomalaisen hävittäjäosaston evaluointi on suoritettu hyväksytysti ja tarvittavat leimat on saatu paperille. Nato-evaluointi ei ollut everstiluutnantti Lindströmille kuitenkaan ensimmäinen, sillä hän oli mukana jo vuoden 2009 evaluoinnissa, jossa Ilmavoimien valmiusyksikkö läpäisi vastaavan evaluoinnin ensimmäisenä puolustusliiton ulkopuolisena ilmavoimayksikkönä. “Evaluaation läpäisy Romaniassa oli hieno juttu. Olin mukana myös vuonna 2009, kun Suomen valmiusyksikkö evaluoitiin ensimmäistä kertaa. Siitä saakka toimintaa on kehitetty. Seuraava evaluointi läpäistiin vuonna 2013, jota seurasi vielä kansallinen evaluointi vuonna 2017. Nyt vuonna 2024 se on todellisuutta ja pääsemme vihdoin tositoimiin”, kommentoi everstiluutnantti Lindström. Suomen hävittäjäosaston operatiivinen toiminta Mihail Kogălniceanun tukikohdasta voitiin käynnistää evaluoinnin läpäisyn jälkeen 11. kesäkuuta 2024. Mahdollista jo toteuteutunutta operatiivista lentotoimintaa Romaniassa Ilmavoimat ei kommentoi. “Teemme Romaniassa samanlaista työtä, jota olemme toteuttaneet kotimaassa päivittäin”, jatkoi everstiluutnantti Lindström. Pieni annos tositoimista saatiin jo hieman aiemmin, sillä kesällä 2023 Suomen Ilmavoimien F/A-18 Hornet -hävittäjät olivat Liettuassa turvaamassa Naton huippukokousta. Tuolloinen operaatio toteutettiin myös osin samalla henkilöstöllä, joka on nyt paikalla Romaniassa.
Ilmavoimien Nato Air Shielding käsittää monenlaista lentotoimintaa sisältäen harjoituslentoja Ison-Britannian kuninkaallisten ilmavoimien RAF:n Typhoonien ja Romanian ilmavoimien F-16 -hävittäjien kanssa. Ilmavoimat suorittaa Romaniassa myös kansallisia harjoituksia ja osastossa on mukana myös nuorempia Hornet-ohjaajia. Suomen Hornet-osasto on lentänyt Romaniassa evaluoinnin lisäksi lentokoulutuksen mukaisia harjoituslentoja sekä osallistunut aiemmin kerrotun mukaisesti Ramstein Legacy 24 -harjoitukseen. “Hornet-osaston evaluointi saatiin päätökseen 9. kesäkuuta päättyneellä viikolla ja maanantaista 10. kesäkuuta lähtien olemme osallistuneet Ramstein Legacyyn. Seuraavalla viikolla olemmekin sitten normaalimmassa päiväjärjestyksessä”, kertoi everstiluutnantti Lindström. “Lensin itsekin Ramstein Legacyssa, joka on Naton ilmapuolustuksen yhteensovittamisharjoitus. Siinä on mukana kaikki ilmapuolustuksen elementit ja toimintaa johdettiin tänään AWACS-tutkavalvontakoneesta”, jatkoi everstiluutnantti Lindström. Ajoittain Naton ilmaesikunta suunnittelee myös suurempia lentokierroksia ja käskee joukot osallistumaan tehtävälle. Vielä toistaiseksi Romanian operaatiossa Hornetit eivät ole tarvinneet ilmatankkauksia, sillä harjoitusalueet ovat olleet lähellä. “Harjoitustoiminnan suunnittelee Naton ilmaesikunta ja se varmasti järjestää ilmatankkausmahdollisuuden myös silloin, kun ilmaisemme tarpeen pidemmälle toiminta-ajalla. Tämä on järjestelykysymys. Kovin pitkälle Mustanmeren ylle emme lennä. Emme myöskään lennä tietyille NOTAM-alueilla, joilla ei ole turvallista toimia”, kertoi everstiluutnantti Lindström. “Toiminta-alueellamme ilmatilassa on kotimaahan verrattuna pienemmät päivittäisen toiminnan käyttöön suunnitellut harjoitusalueet. Ne ovat kuitenkin toimivat ja riittävät. Ilmatila on selkeä ja liikenne on sellainen, että voimme sovittautua sekaan. Vaikka ohjelmassa olisi yksinkertaisia lentoja niin toimimme kuitenkin erilaisessa ympäristössä ja kulttuurissa. Tällainenkin lento antaa arvokasta kokemusta”, täsmensi everstiluutnantti Lindström. “Verrattuna muihin maihin meillä on täällä pieni henkilöstömäärä, mutta lennämme niin paljon kuin se antaa myöden. Voimme kuitenkin suorittaa päivystys- ja harjoitustoimintaa samanaikaisesti. Itsekin olen ehtinyt lentämään muutaman lennon, mutta painotamme lentokoulutusta nuoremmille arvokkaan kokemuksen saamiseksi”, kertoi everstiluutnantti Lindström. “Me suojaamme tehtävämme mukaisesti Naton ilmatilaa ja tarvittaessa meillä on myös korkea valmius vastata kaikkeen eteen tulevaan. Me olemme suorittamassa tehtävää turvallisin mielin, mutta toki mindset on hieman erilainen kuin harjoituksissa”. “Ennen operaatioon lähtöä olemme harjoitelleet sotilaan perustaitoja, jonka lisäksi on laitettu itsemme viivalle mm. naton personnel recovery -asioissa eli siitä millä tavoin ohjaajat haetaan turvallisesti kotiin mahdollisen heittoistuinhypyn jälkeen”, sanoi everstiluutnantti Lindström. “Meillä on täällä positiivinen tunnelma ja yhteistyö brittien sekä romanialaisten kanssa on mutkatonta. Voimme kävellä viereiseen leiriin ja suunnitella harjoituksen sekä myöhemmin käydä sen läpi ihan kasvotusten. Se on merkittävä etu verrattuna siihen, että toimisimme eri paikoista, jolloin tarvittaisiin salatut yhteydet lentotoiminnan läpi käymiseksi”, kertoi everstiluutnantti Lindström. “Operaatio Romaniassa on iso yhteinen ponnistus monelta eri toimialalta. Meillä on älyttömän hyvä tiimihenki täällä ja kaikki tekevät parhaansa. Porukka tekee hyvän tuloksen yhdessä”, sanoi everstiluutnantti Lindström. Logistiikka on suuressa roolissa, sillä suomalaisosaston Romaniassa tarvitsemat tavarat on toimitettu perille maanteitse, laivarahtina sekä lentäen. Erilaiset kuljetusmuodot vaativat myös huomioimaan matkaan kuluvan ajan, joka taas on tarkoittanut joidenkin varusteiden osalta hyvin aikaista pakkaamista. Osan tarvittavista palveluista suomalaisosasto hankkii suunnitellusti paikanpäältä Romaniasta. “Olemme saaneet laajaa isäntämaatukea Romanialta sekä Yhdysvalloilta, jolla on tukikohdassa kiinteitä rakenteita kuten hyvän ruokahuollon tarjoavat ruokalat ja muut palvelut. Olemme saaneet korvaamatonta tukea ja myös britit ovat auttaneet meitä todella paljon monissa asioissa”, kehui everstiluutnantti Lindström. Suomalaisjoukot asuvat tilaustyönä rakennetussa konttikylässä, joista osa on omia ja osa rakennettu paikan päällä. Miehistöllä on käytössään mm. kuntosali sekä tietenkin itse rakennettu suomalainen sauna. Normaalin operatiivisen toiminnan lisäksi everstiluutnantti Lindströmin johtamalla osastolla on vielä yksi erityisen tärkeä tehtävä. Se on tiedonsiirto Romaniaan seuraavaksi saapuvalle henkilöstölle. “Meillä on täällä mukavaa ja mielellään olemme paikalla. Alkuun porukalla oli tietysti erilaisia stressitekijöitä, kun mennään hieman tuntemattomampaan ympäristöön. Olemme tehneet paljon opiskelua, jota on seurannut evaluaatiot ja testit. Olemme päässeet jännittyneistä tunnelmista eteenpäin ja nyt meillä on hymyä huulilla”, päätti everstiluutnantti Lindström. MH Lue myös uutisemme aiheesta:
|
|||