Uuden ruotsalaisen Saab JAS 39 E/F Gripen -monitoimihävittäjän kokoonpano etenee vauhdilla Linköpingin tehtaan kokoonpanolinjalla. Yhtiö esittelee Smart Fighteriksi nimetyn uuden sukupolven Gripen E -koneensa toukokuussa 2016. Versio on vaihtoehtona myös Ilmavoimien seuraavaksi hävittäjäksi.

Maailmalla on vain muutamia nykyaikaisen monitoimihävittäjän rakentamiseen kykeneviä maita ja yrityksiä. Ruotsalainen Saab on onnistunut pysymään hävittäjämarkkinoilla lähes 80 vuotta. Markkinoista yhtiö kilpailee amerikkalaisten Boeingin ja  Lockheed Martinin sekä eurooppalaisten monikansallisen Eurofighter GmbH:n ja ranskalaisen Dassaultin kanssa.

Puolustusteollisuusalan suurimpia trendejä on jo vuosien ajan ollut kustannusten jatkuva nousu. Saabin kokemus Gripenin aiemmista versioista antaa yhtiön mukaan sille teknistä etumatkaa uuden koneen suorituskyvyn kehittämiseksi sekä samaan aikaan kustannuskäyrän kääntämiseksi alaspäin. 

Saab käyttää tuotekehitykseensä jopa 25 prosenttia liikevaihdostaan ja yksi kehitystyön osa-alueista on juuri kustannusten hillintä. Ne huomioidaan jo suunnittelutyössä. Käytetyt ratkaisut vaikuttavat kustannuksiin koko koneen elinkaaren ajan.

"Rajalliset budjetit ovat pakottaneet viisaisiin ratkaisuihin. Tarjoamme kehittynyttä ratkaisua toimivin ehdoin", kertoo Gripen-ohjelman Pohjoismaiden ja Baltian myyntijohtaja Magnus Skogberg (yllä, klikkaa kuvat suuremmaksi).

Saabin visiona on olla markkinajohtaja yksimoottoristen monitoimihävittäjien sarjassa. Koneet varustetaan viimeisimmällä kustannustehokkaalla teknologialla. Olemassa olevia ja toimivia järjestelmiä kehitetään edelleen. Uuden sukupolven versiolle lupaillaan 30-40 vuoden elinkaarta.

Saab markkinoi JAS 39 E Gripen -monitoimihävittäjäänsä koneena, joka kykenee suoriutumaan erilaisista tehtävistä. Valmistaja lupaa ratkaisulleen merkittävää vaikutuskykyä, operatiivista joustavuutta, kestävyyttä sekä kustannustehokkuutta.

Suorituskykyä ei Saabin mukaan ole optimoitu yhdellä alueella toisten kustannuksella vaan yhtenä kokonaisuutena. Ilmaherruus, ilmasta maahan -tehtävät sekä tiedustelulennot onnistuvat Pohjolan olosuhteisiin kehitetyllä mutta myös aavikoiden kuumuuteen soveltuvalta hävittäjältä.

Smart Fighter -nimen takana ovat valmistajan mukaan Gripen E -koneen suorituskyvyn lisäksi alhaiset operatiiviset  ja huoltokustannukset. Saab uskoo, ettei lähelle ei pääse mikään valmistaja. Myös mahdollinen teollisuusyhteistyö ostajamaan kanssa on ruotsalaisen hävittäjän valttikortteja. 

JAS 39 E Gripen näkee ja vaikuttaa

Uusi Gripen on suunniteltu Dassault Systemesin  CATIA 3D CAD-ympäristössä (Computer Aided Design). Se on tuonut huomattavia säästöjä ja nopeuttaa työskentelyä kokoonpanolinjalla.

Järjestelmä mahdollistaa eritasoisten tietojen tarkastelun ja vapaan kuvan pyörittämisen. Paperiversioita ei ole tarjolla eikä kuvia edes voi tulostaa.

Gripen E -tuotantolinjan henkilöstö on ollut tyytyväinen uuteen järjestelmään eikä vanhaan haluta palata. Nykyisen Gripen C/D:n rakentamisessa paperidokumentteja tarvittiin yli 50 000. Nyt riittää helposti hallittava 3D-malli.

Uusi Gripen NG on 15,2 metriä pitkä ja sen kärkiväli on 8,6 metriä. Koko on edelliseen sukupolveen verrattaessa kasvanut: pituus vähän yli metrin ja kärkiväli 20 senttia. Koneen maksimilentoonlähtöpaino MTOW ja työntövoima ovat sen sijaan nousseet merkittävästi.

E/F-version koneissa on lähes 37 kilometriä kaapelointia ja 400 metriä putkistoja. Edelliseen versioon lisäystä on kaapeleissa reilu kilometri ja putkistoissakin 100 metriä. 

Tehokas modulaarinen järjestelmäintegraatio ja sensorifuusio ovat keskeisiä monitoimihävittäjän toimivuudessa sekä päivitettävyydessä. Gripenin ISTAR-sensorijärjestelmä (Intelligence, Surveillance, Target acquisition and Reconnaissance) kykenee vastustajan aktiiviseen ja passiiviseen havainnointiin.  

Lisän suorituskykyyn tuo elektronisesti keilaava Raven ES-05 AESA -tutka (Active Electrically Scanned Array). Häiveteknologiaa käyttävien hävittäjien havaitseminen onnistuu sen avulla entistä paremmin.

Vastaavasti pienikokoisen ja vaikeasti visuaalisestikin havaittavan Gripenin oma tutkaheijastus on pieni, Se vaikeuttaa koneen havaitsemista myös tutkajärjestelmillä.

Todennäköisesti uudenkin Gripenin maalauksessa käytetään nykyversion tavoin erikoismaaleja, jotka osaltaan vaikeuttavat tutkaheijastusta. Myös moottorin lämpöjäljen vähentämiseen on pyritty.

"Hävittäjäsuunnittelu ja valmistus on tasapainoilua eri teknologioiden, kuten sensorien ja häivejärjestelmien välillä. Mahdollista tarvetta on vaikea ennustaa 30 vuoden päähän. Joustavuus ja järjestelmien päivitettävyys ovat avainasemassa", arvioi Saabin Skogberg.

Ilman koneen sijainnin paljastavaa tutkan käyttöä kohteeseen lähestymisen mahdollistaa passiivinen IRST Skyward G -infrapunasensori. Se havaitsee lentokoneiden, maakaluston ja laivojen lämpöjäljen ja toimii myös ohjaajan näkökantaman ulkopuolelle.

Gripenin uudet kommunikaatio- ja tietojärjestelmät mahdollistavat tilannekuvan, polttoainetilanteen ja asekuorman sekä  ja muun taktisen tiedon jakamisen toisten hävittäjien kesken.

Järjestelmä on Naton Link 16 -standardin kanssa yhteensopiva. Kansallinen tietovuojärjestelmä on räätälöitävissä asiakkaan toiveiden mukaisesti.

Saab kertoo tietovuonsa olevan merkittävästi Link16-järjestelmää kehittyneempi. Tietojen jakaminen taistelukentällä tekee Gripenistä yhteistoimijan maa- ja merivoimien kanssa.

JAS 39 E saa myös uuden avioniikkajärjestelmän. Ohjaamoa tarjotaan asiakkaille kahtena erilaisena versiona.

Ruotsin ilmavoimat luottaa perinteiseen kolmen päänäytön ohjaamoon. Brasilian tilaamiin koneisiin asennetaan sen sijaan yksi suuri HD-näyttö (kuvassa yllä), jossa kaikki ohjaajan tarvitsema informaatio esitetään. Erityistä huomiota näytöissä on kiinnitetty selkeään symbologiaan, joka helpottaa ohjaajien työtä sensorifuusion ja taistelukentän keskellä.

Gripenissä on myös uusi MFS-EW -elektronisen sodankäynnin järjestelmä, joka aktiivisesti tarkkailee 360 asteen sektoria. Se on integroitu koneen suojaheitejärjestelmän kanssa.

JAS 39 E Gripenin voimanlähteenä on General Electric F414-GE-39E  -moottori, jossa on uusi FADEC -moottorinohjausjärjestelmällä (Full Authority Digital Electronic Control).

Halkaisijaltaan 89-senttinen ja hieman alle neljä metriä pitkä moottori tarjoaa Gripenille 98kN työntövoimaa, pidemmän toiminta-ajan sekä enemmän kantavuutta asekuormalle.

Koneen G-rajat ovat +9 ja -3. Uusi Gripen kykenee myös ns. Super Cruiseen eli ääntä nopeampaan lentoon ilman jälkipoltinta. Gripen NG demonstrator -koelentokone on saavuttanut F414G -moottorilla Mach 1.2 nopeuden ilman jälkipolttoa.

Kaikkiaan GE F414 -sarjan moottoreita on toimitettu yli 1500 ja niillä on lennetty yli kolme miljoonaa lentotuntia. Sama moottori on käytössä mm. kaksimoottorisessa F/A-18E/F Super Hornetissa, jossa sitä on lenntty myös biopolttoaineella.

Uusi Gripen voi kuljettaa laserohjattuja pommeja sekä ilmataistelu- ja merimaaliohjuksia. Aseita voidaan ripustaa kymmeneen kiinnityspisteeseen. Lisäksi yksipaikkaisessa Gripen E -koneessa on myös 27 mm Mauser BK27 -konetykki.

Lyhyiden etäisyyksien ilmataisteluihin Gripenissä on valittavana infrapunahakuiset Diehl BGT Defence IRIS-T ja Raytheon Sidewinder AIM-9 -ohjukset. Kauemmaksi näköyhteyden ulkopuolelle yltäviä BVRAAM (beyond-visual-range air-to-air missile) tutkahakuisia ohjuksia ovat MBDA Meteor ja Raytheon AIM-120 AMRAAM.

Gripen on ensimmäinen kone, johon uusi Meteor on integroitu. Ilmaa hengittävä ohjus tarjoaa huomattavasti kilpailijoita pidemmän toimintamatkan.

Joka sään ilmasta maahan vaikutuskykyä tarjoavat mm. Saab RBS-15F ER -merimaaliohjus ja pieni täsmäohjautuva GBU-39 SDB -pommi (Small Diameter Bomb).

Gripen voidaan varustaa myös erilaisilla tiedustelu- ja maalinosoitussäiliöillä. Niitä ovat esimerkisi Litening- ja Sniper-podit. Luonnollisesti kone voi ottaa kuormakseen lisäpolttoainesäiliöitä,

Uusi sukupolvi nousee ilmaan

Uuden sukupolven Gripen E -hävittäjän järjestelmiä ja muita ratkaisuja on koelennetty modifioidulla Gripen NG (Next Generation) Demonstrator -koelentokoneella. Ensilentonsa vuonna 2008 tehnyt kone tunnetaan myös tunnuksella 39-7.

NG pohjautuu Gripen D -koneeseen. Koelentoja uudella laskutelineellä, GE-414G -moottorilla ja AESA-tutkalla varustetulla koneella on kertynyt kaikkiaan jo yli tuhat tuntia.

Gripen E -koneiden kokoonpanolinja Linköpingin tehtailla on jo täydessä vauhdissa. Lentoposti.fi -vierailun aikana työn alla oli erityisesti ensimmäinen koelentokone 39-8.

Työtä tehdään kolmessa vuorossa. Koneeseen asennettava koelentovarustus sisältää 30 000 - 40 000 tiedonkeräyspistettä.

Ennen ensimmäistä tuotantokonetta rakennetaan kolme koelentokonetta. Kahden muun tunnukset ovat 39-9 ja 39-10. Niiden ohella myös maassa tehtäviä rasituskokeita varten tehtävän 081 -koneen runko oli valmistumassa.

Suurimpia muutoksia uudessa Gripen E -hävittäjässä ovat laskutelineet, jotka on sijoitettu aiempaa ulommas siipien tyviin. Tämä mahdollistaa suuremman polttoaine- ja asekuorman sijoittamisen alarunkoon. Koneen keskiosa on aiempaa leveämpi ja laajenee erityisesti siipien kiinnityskohdista.

Gripen E -hävittäjän kehitystyöhön liittyy myös kaksipaikkainen F-versio. Sitä voidaan käyttää koulutukseen sekä myös taistelutehtäviin takaohjaamon elektronisen sodankäynnin ja taistelujärjestelmien avulla.

Suunnittelupöydällä on myös laivastokäyttöön soveltuva tukialusversio Sea Gripen eli JAS 39 M. Myös miehittämättömän version kehittäminen saattaisi olla mahdollista.

Ensimmäisten JAS 39 E -toimitusten Ruotsin ilmavoimille pitäisi käynnistyä vuoden 2019 aikana. Nykyisiä Gripen C/D -koneita valmistetaan 2020-luvulle asti E/F -koneiden tuotantolinjan rinnalla.

Gripen valmistuu tuotantolinjalta ensilentovaiheeseen noin 160 päivässä. Toimitukseen asiakkaalle koneita voitaisiin saada varustuksesta riippuen jopa 18 kuukaudessa.

Ratkaisevan nopeat kääntöajat

Nykyisessä toimintaympäristössä hävittäjät halutaan pitää ilmassa tai nopeassa valmiudessa. Siksi Saab kertoo kiinnittäneensä huomiota erityisesti huollon helppouteen minimaalisin resurssein.

Gripen kehitettiin Viggenin seuraajaksi toimimaan hajautetuista maantietukikohdista. Samat ominaisuudet käytettävyyden, suorituskyvyn ja pienen huolto- ja logistiikkatarpeen osalta on haluttu säilyttää myös uusimmassa JAS 39 E -versiossa. 

Kone on suunniteltu kahta tärkeää mittaria MTFB (Mean Time Between Failure) ja MTRR:n (Mean Time To Repair) painottaen. Nopeista huoltoimista käy esimerkiksi Gripen E:n moottorivaihto, joka voidaan tehdä kenttäolosuhteissa alle tunnissa.

Maantietukikohtaan Gripen voi tukeutua kuuden hengen minimimiehityksellä ja ilman kiinteitä laitteistoja. Hävittäjässä on käynnistyksen mahdollistava sisäänrakennettu APU-voimalaite, (Auxiliary Power Unit), joten tarvetta on ainoastaan polttoainetta jakelevalle säiliöautolle.

Yksi hävittäjän tärkeimpiä ominaisuuksia on lyhyt kääntöaika maassa. Gripen voidaan varusmiesvoimin tankata ja kuormata ilmasta-ilmaan -tehtävään noin kymmenessä minuutissa. Ilmataisteluvarustuksessa hävittäjän toiminta-aika on noin kaksi tuntia.

Uuden Gripenin kiitotietarve on 800 metriä mutta  lentoonlähtöön tarvitaan vain 500 metriä ja laskumatkakin on 600 metriä. Kiitotien leveydeksi riittää 16 metriä.

Gripenien maantietukikohtaoperointia on kokeiltu myös Suomessa syyskuussa 2015 järjestetyssä BAANA 2015 -harjoituksessa. Tuolloin ruotsalaiskoneet operoivat yhdessä Hornetien kanssa Kantatie 924:llä Ranuan Hosiossa.

Jatkuvaa vaikutuskyvyn ylläpitoa

Alkuperäinen JAS 39 A/B suunniteltiin Ruotsin tarpeita ajatellen. Se lensi ensimmäisen kerran jo vuonna 1988. Kehitystyön alkutaipaleella tapahtuneet ja videolle päätyneet onnettomuudet mustasivat sittemmin hyvin toimineen Gripenin mainetta. Jatkokehitetty JAS 39 C/D suunnattiin kansainvälisille markkinoille.

Saab tuottaa suurien elinkaaripäivitysten sijasta hävittäjiinsä pienempiä päivityspaketteja koko elinkaaren ajan. Nykyisille koneille on pitkän aikavälin päivityssuunnitelma ja versioita kehitetään rinnakkain.

Saab koelentää parhaillaan Addition 20 ja MS20 -nimellä kulkevaa päivitystä. Se tuo Gripeneihin ensimmäisenä maailmassa kyvyn käyttää tutkaohjattuja MBDA Meteor BVRAAM (beyond-visual-range air-to-air missile) -ilmasta-ilmaan ohjuksia.

Toinen päivityksen mukanaan tuoma uusi ase on GBU-39 SDB (Small Diameter Bomb) -täsmäpommi. Järjestelmä- ja laitteistopäivityksiä käsittävä Addition 20 -muutos saadaan operatiiviseen käyttöön kevään 2016 aikana.

"Uusien kehittyneiden järjestelmien ansiosta  vastustajan ei ole enää turvallista piilotella Gripenin takasektorissa", havainnollistaa Saabin Gripen-koneiden koelentäjä André Brännström (vasemmalla) koneen vaikutuskykyä kypärätähtäimellä ja suunnattavalla hakupäällä varustetulla IRIS-T -ohjuksella.

Brännström on kokenut hävittäjäohjaaja, joka on lentänyt Gripeneillä jo vuodesta 1999. Lentokokemusta konetyypistä on jo 1600 lentotuntia.

Myös Saabin aiemmat hävittäjät ovat hänelle tuttuja. Lentotunteja Viggenillä kertyi 300 ja Drakenillakin 500 lentotuntia.

Brännström ei ole vieraantunut hävittäjätoiminnasta, sillä sujuvan ilmavoimayhteistyön myötä hän on osallistunut mm. ACE15- ja CBT eli Cross Border Training -yhteisharjoituksiin. Ilmataistelukokemusta on siten kertynyt myös suomalaislentäjien F/A-18 Horneteja vastaan.

Brännström on seuraavaksi lähdössä näytöslentäjäkurssille, jonka myötä häntä on mahdollista nähdä eri näytöksissä kesästä 2016 alkaen.

Gripen-hävittäjien uusia ominaisuuksia testataan kaikkiaan seitsemän koelentäjän voimin. Koelentokoneina käytetään myös Ruotsin ilmavoimien kalustoa, kuten kuvan Gripen C-konetta, joka on jo varustettu Addition 20 -tason päivityksellä.

Laaja asiakaskunta

Saab JAS 39 -hävittäjillä on lennetty jo 250 000 lentotuntia. Maailmanlaajuisesti Gripen-ohjelmalla on kahdeksan asiakasta, joista tuorein on Slovakia. Sen kanssa neuvotellaan C/D-koneiden hankinnasta. Saabin hävittäjätilauskanta on tällä hetkellä yhtiön historian suurin.

Markkinatilanne näyttää lupaavalta Gripenille. Saabin analyysien mukaan maailmalla joudutaan korvaamaan uusilla koneilla seuraavien 15-20 vuoden aikana jopa 6 000 hävittäjää. Uusin Gripenin kehitysversio onkin kerännyt paljon mielenkiintoa Euroopan lisäksi myös Aasiassa, Etelä-Amerikassa ja Afrikassa.

JAS 39 E/F -hävittäjäohjelma pyrkii täyttämään Ruotsin ja Brasilian vaatimukset. Se etenee valmistajan mukaan aikataulussa ja budjetissa.

Ruotsi on tilannut 60 Gripen E -konetta ja Brasilia 28 Gripen E ja kahdeksan kaksipaikkaista Gripen F -konetta. Brasilian Gripenit valmistetaan yhteistyössä Embraerin kanssa. Kyseessä on noin 20 vuotta kestävä projekti.

Ruotsalaishävittäjä on mukana myös Suomen F/A-18 Hornet -hävittäjän korvaamiseen tähtäävässä HX-hankkeessa. Ennen nykyisiä vuonna 1995 käyttöönotettuja Hornet-hävittäjiä Ilmavoimilla oli 38 Saab  35 Draken -hävittäjää vuosina 1972 - 2000.

Ilmavoimien käytössä oli 1958 - 1982 myös mäntämoottorisia Saab 91D Safir -koulu- ja yhteyskoneita. Saab on toimittanut myös Ilmavoimiemme nykyisten Hornet-hävittäjien BOL-omasuojajärjestelmän.

"Saab on erittäin sitoutunut Suomen HX-hävittäjähankkeeseen. Tarjoamamme ratkaisu on toimivaksi todettu ja teknologia on toimiva ja kehitys jatkuu edelleen aina 2040-luvulle", vakuuttaa Skogberg.

Suomen lisäksi Saabilla on parhaillaan käynnissä hävittäjähankkeet myös Malesian ja Indonesian sekä Kolumbian kanssa. Ruotsalaisvalmistaja seuraa edelleen myös Sveitsin tilannetta. Siellä kansa äänesti nurin hävittäjähankinnan rahoituspaketin.

Uutta hankintakierrosta odotellaankin alkavaksi Sveitsin F-5 Freedom Fighter ja F-18 Hornet -koneiden korvaamiseksi. Muita mielenkiintoisia markkinoita Gripenille saattaa avautua myös Intiasta, Kiinasta, Koreasta ja Kanadasta.

Hävittäjähankinnassa ei ole kyse lentokoneen ostosta vaan 30-40 vuoden mittaisesta asiakassuhteesta. Mikäli Suomi päätyisi Gripeniin ja korvaisi nykyisen Hornet-laivaston vastaavalla määrällä hävittäjiä, nousisi Ilmavoimamme nykytiedon valossa suurimmaksi konetyypin operaattoriksi.

Mahdollisuudet koneen kehittämiseen yhdessä valmistajan kanssa voisivat olla merkittävät ja poikia lisätöitä kotimaiselle Patrialle. Aikataulullisesti JAS 39 E -tuotantolinjalta voisi saada koneita Suomen aikatauluun sopivasti.

Puolustusmininisteriö on ilmoittanut lähettävänsä tietopyynnöt HX-hankkeesta valmistajille viimeistään maaliskuun 2016 aikana. Tarjouspyyntö lähetetään keväällä 2018 ja hankintapäätös on suunniteltu tehtäväksi vuonna 2021.

Lue myös:

Artikkeli: Saabin uusi Giraffe 4A AESA -monitoimivalvontatutka tositoimissa Gotlannissa

Puolustusministeriö informoi hävittäjävalmistajia HX-hankkeesta - hankintapäätös vuonna 2021

Ruotsalainen Gripen suomalaisella maantiellä - kenraali Lindberg seurasi harjoitusta (video)

Saab esittelee ensimmäisen uuden JAS 39 E Gripen -monitoimihävittäjänsä toukokuussa