Finavia on aloittanut selvitystyön lennonjohtopalveluiden keskittämisestä Vantaalle. Mahdollisesti toteutettavalla rakenneuudistuksella haettaisiin kustannussäästöjä siirtämällä Suomen aluelennonjohto Tampereelta takaisin Helsinki-Vantaalle. Finavian mukaan lennonvarmistuspalvelut tuottivat tappiota vuonna 2011 noin 10 miljoonaa euroa. Vuoden 2012 osalta lukuja ei ole julkistettu.

Finavia käy toimintaansa läpi yhdessä henkilöstöjärjestöjensä kanssa selvittäen, onko yhtiöllä mahdollisuuksia toimintatapoja muuttamalla löytää tehostusta toimintaansa. Osana tätä selvitetään muun muassa sitä, onko yhtiön toimitilojen käyttöä mahdollista enää nykyisestä tehostaa. Vaihtoehtojen kartoittaminen jatkuu tiiviisti kuluvana vuonna.

Keskustelut aluelennonjohdon mahdollisesta siirrosta on aloitettu lennonjohtajia edustava Suomen lennonjohtajien yhdistyksen SLJY:n kanssa. Keskusteluja on määrä jatkaa kuluvan viikon aikana Finavian johdon ja SLJY:n edustajien välillä.

Tampereen Aitovuoren lennonvarmistuskeskuksessa työskentelee noin 70 lennonjohtajaa,  kymmenkunta operaattoria sekä saman verran teknisen henkilökunnan edustajia. Toimistoväki mukaanlukien lennonvarmistuskeskuksessa on töissä noin 100 henkeä.

SLJY:n puheenjohtaja Sami Fabritiuksen mukaan näin ison siirron toteuttaminen voisi vaatia jopa kymmenen vuoden siirtymäaikaa.

"Kyseessä on työntekijämäärältään Finavian toiseksi suurin yksikkö", muistuttaa Fabritius.

Aluelennonjohto johtaa liikennevirtoja Suomen ilmatilassa, joka on jaettu seitsemään eri sektoriin. Lisäksi liikennettä johdetaan kolmella Helsinki-Vantaalle liikennettä ruuhkatilanteissa syöttävässä ns. feeder-sektorissa.

Aluelennonjohto käsittelee noin 270 000 lentoa vuodessa, joista noin 33 000 on ylilentoja. Keskimäärin lentoja käsitellään tunnissa noin 30  ja päivässä noin 740. Ylilennot ovat lisääntyneet tasaisesti jo yli kymmenen vuoden ajan.

Siirto olisi alueellistamispolitiikan vastaista

Pirkanmaalainen kansanedustaja Mikko Alatalo (kes.) on tehnyt aluelennonjohdon siirrosta Tampereelta Vantaalle kirjallisen kysymyksen eduskunnassa 6. helmikuuta 2013. Alatalo peräänkuuluttaa kysymyksessään mm. alueellistamispolitiikan noudattamista ja muistuttaa Tampereen menettäneen jo Satakunnan lennoston ja aluehälytyskeskuksen.

Hätäkeskuslaitos käynnisti YT-menettelyn 12. maaliskuuta 2013, koska Pirkanmaan toiminnot siirretään Poriin. Hätäkeskuslaitoksen mukaan niille, jotka eivät voi siirtyä Poriin, tarjotaan erilaisia tukitoimenpiteitä, joilla autetaan työllistymistä valtion muihin virastoihin tai muiden työnantajien palvelukseen.

Mikäli työntekijä ei voi siirtyä Porin hätäkeskukseen eikä työllisty muualle, voidaan hänet joutua irtisanomaan, kertoo Hätäkeskuslaitos tiedotteessaan.

Alatalo on huolestunut myös menetettävistä veronmaksajista. Noin 100 henkeä työllistävä aluelennonjohto ja työntekijöiden puolisot ovat merkittävä veronmaksajaryhmä Tampereelle.

Liikenneministeri Merja Kyllösen (vas.) antaman vastauksen mukaan Finaviasta on saatu selvitys, jonka mukaan Suomen aluelennonjohdon sijoittamisen vaihtoehtoja arvioidaan yhtiössä osana normaalia liiketoimintasuunnittelua.

Ministeri Kyllösen mukaan Finavian tarkoituksena on vain selvittää Suomen aluelennonjohdon vaihtoehtoisia sijoituspaikkoja. Lisäksi lennonvarmistuspalvelun tarjonnan toteutus kuuluu Finavia Oyj:n tehtäviin ja päätösvaltaan.

 

Tappioiden katkaisuun

Finavia alensi 1. syyskuuta 2009 kaupallisen siviililentoliikenteen hintoja noin 10 prosentilla. Alennuksella haluttiin parantaa erityisesti haasteellisessa tilanteessa olevan kotimaanliikenteen toimintaedelletyksiä.

Finavian mukaan alennussumma oli vuositasolla noin 20 miljoonaa euroa. Alennukset pidettiin voimassa vielä vuonna 2010, jolloin lennonvarmistuksen liiketulos oli  8,6 miljoonaa euroa tappiollinen.

Finavian vuoden 2011 toimintakertomuksen mukaan lennonvarmistuksen liiketulos oli 4,6 miljoonaa euroa tappiollinen. Yhtiön mukaan lennonvarmistuksen tappiot olivat vuonna 2011 lopulta noin 10 miljoonaa euroa, kun tappiolliseen tulokseen lisättiin vielä sisäisiä menoeriä.

Vuoden 2012 alusta lukien Finavia siirtyi hinnoittelussa eurooppalaisen SES-regulaation (Single European Sky) mukaiseen hinnoitteluun. Matkustaja maksuja laskettiin ja lennonvarmistusmaksuja nostettiin. Lennonvarmistusliiketoiminnan liikevaihto ei kuitenkaan kasvanut, koska laskeutumisten määrä supistui yli 10 prosenttia. Tämä söi liikevaihdon kasvun ja tuloksen.

Ylilentojen määrä kasvoi lähes 10 prosenttia, joka kuitenkin toi kasvua liikevaihtoon. Vuonna 2012 lennonvarmistuspalveluiden liikevaihto kasvoi 8,9 prosenttia ollen 66,1 miljoonaa euroa verrattuna vuoden takaiseen 60,7 miljoonaan euroon. Tarkempia tuloslukuja ei enää vuoden 2012 osalta ole eritelty Finavian tilinpäätöstietojen uudessa raportointimallissa.

"Finavia on muuttanut raportointijärjestelmäänsä siten, että koko yhtiön katsotaan olevan yksi iso segmentti. Eri liiketoiminta-alueiden tuloksia ei uuden raportoinnin myötä julkisteta enää liikevaihtoa tarkemmin", selventää Finavian talousjohtaja Kirsti Lehtovaara-Kolu.

Vuoden 2011 tulosluvut sisältävät vain segmenttien suorat ulkoiset kulut. Tulokseen ei sisälly Finavian keskitetysti tuottamien palvelujen kuluja  kuten HR, talous, IT ja kiinteistöpalvelut. Segmentin tulosta arvioitaessa nämä on huomioitava. Lopulliseksi tappioksi vuodelta 2011 päädytään näin 10 miljoonaan euroon.

Liikevaihto vuodelta 2012 on vertailukelpoinen vuoteen 2011, kasvu tuli ylilennoista", toteaa Lehtovaara-Kolu.

Lennonvarmistuspalveluiden tuottaminen on Finavian mukaan tällä hetkellä selvästi tappiollista. Tehokkaasta ja laadukkaasta palvelutuotannosta huolimatta vähäiset liikennemäärät tekevät lennonvarmistuksen taloudellisen yhtälön haastavaksi. Lennonvarmistuspalveluiden tappiota katetaan Finavia Oyj:ssä käytännössä lentomatkustajille lentoasemilla myytävien palveluiden tuotoilla.

"Lentoasemien ja lennonvarmistuksen edellyttämät ylläpitoinvestoinnit vaativat Finavialta tuloksentekokykyyn nähden erittäin suuria panostuksia vuosittain", kommentoi Finavian toimitusjohtaja Kari Savolainen tilinpäätöskertomuksessa.

Osana SES-sääntelyä lennonvarmistuspalveluiden tarjoajille on asetettu Euroopan-laajuisia suorituskykytavoitteita. Näiden pohjalta Suomelle laadittiin vuonna 2011 ensimmäinen lennonvarmistuksen suorituskykysuunnitelma vuosille 2012−2014. Se sitoo Finavian lennonvarmistusliiketoimintaa ja ohjaa sen kehittämistä.

EU:n komission kustannussäästötavoitteen saavuttaminen vuoteen 2020 mennessä edellyttää Euroopassa yksikköhinnan alentamista keskimäärin 3,5 prosenttia vuodessa. Suomessa lentoreittimaksun yksikköhintaa tulee alentaa 1,7 prosenttia vuosittain ajanjaksolla 2012−2014.

Finavian tavoitteena on kuitenkin parantaa koko lennonvarmistusliiketoiminnan kustannustehokkuutta, ei ainoastaan lentoreittipalvelujen tehokkuutta. Lennonvarmistus toimii jo nykyisellään varsin tehokkaasti verrattuna lennonvarmistukseen Euroopassa keskimäärin, joten EU:n asettamiin suorituskykytavoitteisiin pääseminen on haasteellista ja edellyttää muutoksia toimintatavoissa.

NEFAB ja kansallinen ilmatila 2012+ hankkeet vierivät eteenpäin

Ilmatilat kehittyvät operaattoreiden kannalta entistä joustavampaan suuntaan. Viimeisimpänä uudistuksena on Pohjoiseurooppalaisen toiminnallisen ilmatilalohkon NEFAB:n perustaminen Suomen, Viron, Norjan ja Latvian kesken joulukuussa 2012.

Pohjoiseurooppalaisen toiminnallisen ilmatilan lohkon perustamisen taustalla on EU-asetus. Lennonvarmistuspalveluita tarjotaan NEFAB:issa vuodesta 2015 alkaen yhtenäisessä ilmatilassa.

Toiminnallisten ilmatilalohkojen tavoitteena on lentoreittien optimointi, mikä puolestaan säästää polttoainetta ja siten alentaa päästöjä. Tavoitteena on myös tehostaa lennonvarmistuksen toimintaa, mikä alentaisi lennonvarmistuksesta lentoyhtiöille aiheutuvia kuluja ja tukisi lentomatkustajien kohtuuhintaisten lentolippujen tarjontaa.

Lentoreitit uudistuvat kotimaassa vuoden 2014 alusta alkaen, kun kansallinen ilmatilarakenne uudistuu ilmatila 2012+ hankkeen myötä. Kansallinen uudistus huomioi liikenteen ennustetun kasvun ja käyttäjien toimintaedellytykset sekä varmistaa kansainvälisen yhteensopivuuden NEFAB-ilmatilan kanssa. Muutos huomioi myös llmavoimauudistuksen tuomat muutokset  tukikohtien ja harjoitusaluiden sijainneissa.

NEFAB:n ja Single European Sky -projektin myötä lennonjohtopalveluita keskitetään suurempiin ja kustannustehokkaampiin yksiköihin.


Aluelennonjohdon muutokset vuosien varsilla

Aluelennonjohtopalvelun tarjoaminen alkoi Suomessa Olympialaisten aikaan 1952 ja palvelu tuotettiin Seutulan lentoasemalla. Vuonna 1967 Helsingin aluelennonjohto muutti Etelä-Suomen lennonvarmistuskeskukseen Tampereen Aitovuoreen.

Vuoden 1967 muutos aiottiin toteuttaa lennonjohtajien pakkosiirroilla Tampereelle, mutta lopulta päädyttiin vapaaehtoisuuteen SLJY:n ehdotuksen mukaisesti.

Muuton myötä alkoi uudenlainen ja laaja yhteistoiminta samoissa tiloissa toimivien Ilmavoimien kanssa. Etelä-Suomen aluelennonjohto muutti kallioluolasta Aitovuoren kupeeseen valmistuneeseen nykyiseen lennonvarmistuskeskukseen vuonna 1996.

Vuoden 1967 muutosten yhteydessä Suomi jaettiin eteläiseen ja pohjoiseen lentotiedotusalueeseen. Aiemmin aluelennonjohtoja oli useita ja toimintaa oli mm. Vaasassa, Jyväskylässä ja Kemissä.

Aluelennonjohtopalvelut siirtyivät Pohjois-Suomen osalta Kemistä Rovaniemelle vuonna 1961 ja palvelua tarjottiin Rovaniemen lähilennonjohdosta. Vuonna 1981 Rovaniemelle päätettiin rakentaa uusi lennonvarmistuskeskus, joka valmistui 1984.

Rovaniemen aluelennonjohdon lopettaminen tuli ensimmäisen kerran esille jo vuonna 1991. Vakavammat keskustelut aluelennonjohdon siirrosta kohti etelää aloitettiin vuonna 2005. Suomen kaksi lentotiedotusaluetta yhdistettiin lähes 40 vuoden jälkeen yhdeksi Suomen lentotiedotusalueeksi (EFIN) 24. marraskuuta 2005.

Lopullinen päätös Rovaniemen aluelennonjohdon siirtämisestä Tampereelle tehtiin 18 vuotta keskustelujen aloituksen jälkeen vuonna 2009. Etelä-Suomen ja Pohjois-Suomen aluelennonjohdot yhdistettiin ja toiminta siirrettiin Tampereen lennonvarmistuskeskukseen 18. marraskuuta 2010.

Finavian mukaan palveluiden keskittämisellä on määrä saavuttaa vuoteen 2019 mennessä yhteensä 4,2 - 4,7 miljoonan euron säästöt vanhaan toimintamalliin verrattuna.

Vuoden 2010 yhdistyminen koski kuitenkin vain kourallista työntekijöitä, joista Tampereelle siirtyi lopulta vain kaksi henkeä. Rovaniemelle jäi muutama työntekijä yli tarpeen mutta tilanteen katsottiin korjaantuvan eläkepoistuman myötä. Myös Finavia tiedotti muutoksessa noudatetun hyvää henkilöstöpolitiikkaa.

"Nyt esiin noussut siirto on kokoluokassaan aivan toinen ja erittäin paljon haasteellisempi", päättää Fabritius.

Suomen lennonjohtajien yhdistys SLJY aikoo vastustaa mahdollisia pakkosiirtoja Tampereelta Vantaalle ja tekee kaikkensa henkilöstön kannalta järkevän ratkaisun saamiseksi.

Finavian mukaan mitään päätöksiä ei ole vielä tehty ja henkilöstöjärjestelyihin palataan myöhemmin. Toimitusjohtaja Kari Savolaisen medialle antaman lausunnon mukaan kenenkään ei ole tarve muuttaa ja jopa työaikajärjestelyt ulkopaikkakuntalaisille voisivat olla mahdollisia, mikäli aluelennonjohto päädytään siirtämään.

Lue myös:
Ilmatilanhallinnan hankkeilla miljoonasäästöt lentoyhtiöille
Ylilentojen määrä Suomen ilmatilassa kasvoi lähes 10 prosenttia