”SE-AEF tehnyt pakkolaskun klo 1545 Fjäturen järvelle 10 km N So (Tukholma) stop Yksityiskohdat puuttuvat Päällikkö So”. Näin kuului sähke, jonka Aero Oy:n Helsingin ja Turun toimistot saivat 1. joulukuuta 1937. Koneen ohjaajana toimi lentokapteenin arvonimen saanut Gunnar Lihr ja sähköttäjänä Evald Hartikainen.

Kun Aero Oy vuonna 1923 perustettiin, tuli palvelukseen myös 1897 syntynyt vääpeli Gunnar Lihr. Lentäjäksi hänet rekrytoitiin kuitenkin vasta 7. kesäkuuta 1924 Saksan Dessaussa saadun Junkers-koulutuksen jälkeen. Siitä voidaankin katsoa alkaneen suomalaisen liikennelentämisen historian. Lihristä tuli virallisesti tuolloisen Aeron seitsemäs työntekijä.

Lihr oli aikaisemmin toiminut kolme vuotta ilmavoimissa mekaanikkona ja lentäjänä, ja niinpä hän toi vasta perustettuun yhtiöön tarpeellista tietoa ilmailun kaikilta saroilta. Gunnar Lihr toimikin yhtiössä monenmoisissa tehtävissä kuten lentäjänä, mekaanikkona (alussa hän oli Aeron koko tekninen henkilökunta), lipunmyyjänä, talousihmisenä, liikennesuunnittelijana sekä kenttämestarina Santahaminan lentoasemalla.

Lihr oli tutustunut Aeron perustajaan ja toimitusjohtajaan konsuli Bruno Otto Lucanderiin jo vuonna 1922 ja heistä tuli sekä työssä että vapaa-aikanaan erittäin hyvät ystävykset. Yhdessä he hoitivatkin nuoren Aero Oy:n erilaisia tehtäviä.  Myös Aeron seuraava toimitusjohtaja Gunnar Ståhle oli Lihrin hyvä ystävä. Heidän siteistään kertoi myös sekin, että he olivat toistensa poikien kummeja.

Vuonna 1928 kenraali Umberto Nobilen Italia-ilmalaiva katosi Huippuvuorilla Pelastusretkikuntaan liittyi myös Gunnar Lihr, tähystäjä Olavi Sarko ja mekaanikko Uno Backman Junkers F-13-koneella K-SALG.

He löysivätkin italialaisen kapteeni V. Soran jäätiköltä ja laskeutuivat pieneen railoon, joka vielä ennen lentoonlähtöä alkoi sulkeutumaan. Pelastajat ja pelastettu kuitenkin selviytyivät taivaalle ja myöhemmin Gunnar Lihr palkittiin Italian kuninkaallisen ilmailuseuran kunniamitalilla.

Vuonna 1930 Gunnar Lihr sai kiitolliselta Aerolta kultaisen rannekellon osoituksena viiden vuoden palveluksesta yhtiön hyväksi. Vuonna 1934 tasavallan presidentti myönsi Lihrille lentokapteenin arvonimen.

Lihrin Aerossa lentämiin konetyyppeihin kuului Junkers F-13:n lisäksi mm. Junkers G-24 ja Ju-52, jota lentokapteeni Lihr kehui erinomaiseksi (Lihr lensi Suomeen ensimmäisen Ju-52:n OH-ALK Sammon) sekä ruotsalaiselta Aerotransportilta vuokrattu Junkers W-34 ( joka koitui myös hänen kohtalookseen) eli käytännössä koko yhtiön kalusto.

Gunnar Lihr avioitui 1935 lääkäri Zaida Erikssonin kanssa ja noin vuotta myöhemmin heille syntyi poika Olof Gunnarsson.

Joulukuussa 1937 kapteeni Lihr ja sähköttäjä Evald Hartikainen nousivat Junkers W-34:llä postilennolle Tukholmaan. Määränpäässä sää oli lumisateinen ja pilvikorkeus matala.

Hartikainen sähkötti Brommaan, Tukholmaan, että kone täristää ja he joutuvat tekemään pakkolaskun. Kone laskeutui Tukholman pohjoispuolelle Fjäturen jäälle, joka ei kestänyt koneen painoa. Kone upposi välittömästi ja vaikka miesten avunhuudot kuuluivatkin rannalle niin heitä ei ehditty pelastaa.

Lihrin ruumis löydettiin järvestä seuraavana päivänä ja sähköttäjä Hartikaisen ruumis kolmen kuukauden kuluttua. Fjäturen-järven rannalla on muistokilpi Gunnar Lihrin ja Evald Hartikaisen muistoksi.

Gunnar Lihrin hauta sijaitsee Hietaniemen hautausmaalla. Hautapaatta koristaa Arabian keraamikon Mihail Schilkinin muotoilema upea kotka.

Lentokapteeni Gunnar Lihr
¤ 25.07.1897
† 01.12. 1937

Kirjoittanut: Jouko Lankinen