Lennonjohtopalvelun uusi aikakausi on alkanut. Lähilennonjohtopalvelun tarjoaminen ei enää ole sidottu tapahtuvaksi lentokentällä tai edes itse lennonjohtotornissa. Useat valmistajat kehittävät omaa näkemystään etätorneista, joiden avulla lähilennonjohtaja voi työskennellä usealla lentokentällä olematta itse fyysisesti millään lentokentällä.

Tulevaisuudessa kaikilla alueille voi olla tuottava lentokenttä, jossa annetaan lennonjohtopalvelua tarpeen vaatiessa ja kaiken lisäksi turvallisesti sekä kustannustehokkaasti. Remote Tower eli etätornikonsepteja kehittävät hieman eri näkemyksin ruotsalainen Saab, itävaltalainen Frequentis AG sekä kanadalainen NAVCANatm. Valmistajien ratkaisuissa on pieniä teknisiä eroavaisuuksia.

 Etätornissa lennonjohtajan työpisteestä avautuu näkymä lentokentälle suurten näyttöjen kautta Remote Tower Centerissä eli etätornikeskuksessa. Kuva tuodaan valokuituyhteydellä tai radioyhteydellä lentokentälle sijoitetulta kameramastolta. Yhteysnopeusvaatimus on noin 60-80mb/s riippuen tarvittavasta ratkaisusta.

 Kameramasto on varustettu 360 astetta ympäriinsä kuvaavilla kiinteillä kameroilla sekä erillisellä "point-to-zoom"-kameralla. Tunnistetiedot näkyvät korkearesoluutionäytöillä lentokoneen ympärillä, joka tuo lisäturvallisuutta sekä yöllä että huononnäkyvyyden aikaan. Lisäksi ohjelmisto tarkkailee ympäristöä jatkuvasti sekä varoittaa esimerkiksi mahdollisista eläimistä liikennealueella. Kameroiden avulla tapahtumat voidaan myös tallentaa mahdollisten epätavallisten tilanteiden tutkintaa varten.

 Lentokentistä riippumaton Remote Tower Center (RTC) voidaan rakentaa haluttuun paikkaan ja lennonjohtaja voi vaihtaa eri lentokentälle vain yhtä nappia painamalla. Tulevaisuus vaikuttaa ideaaliselta kustannussäästöjä ja palvelutasoa ajatellen pitkien etäisyyksien ja pienten operaatiomäärien Suomessa. Sama lennonjohtaja voi antaa lennolle lähtöluvan Vaasassa ja antaa sille myöhemmin laskuluvan Kittilässä vaikka on itse istunut koko ajan Helsinki-Vantaan etätornikeskuksessa.

 Remote Towerin vaatima kamerapaketti voidaan asentaa vaikka nykyisten lennonjohtotornien yläpuolelle. Isompaa kokonaisuutta ajatellen pyrkimys asentaa kamerajärjestelmät samalla lailla kaikille lentoasemille takaisivat helpomman orientaation lennonjohtajan vaihtaessa nappia painamalla eri lentokentälle.

Pienten ja keskisuurten lentokenttien kustannukset tulevat suurelta osin henkilöstöstä. Etätorniratkaisun avulla palvelun tarjoamiseen tarvitaan vähemmän henkilökuntaa ja palvelutasoa voidaan nostaa antamalla lennonjohtopalvelua myös nykyisillä AFIS-kentillä.

 Ruotsalaisvalmistaja Saab ja lennonvarmistuspalveluja Ruotsissa tarjoava LFV aloittivat vuonna 2006 ensimmäisen etätorniratkaisuun tähtäävän projektin Malmössä. Menestyksekäs koejakso päättyi vuonna 2009 Ängelholmin lentokentällä. Jane's Airport Review palkitsi sen alan parhaana kansainvälisillä lennonjohtomessuilla vuonna 2010.

Saab ja LFV ovat joulukuussa 2012 asentaneet Remote Tower Centerin Sundsvalliin josta käsin tarjotaan lähilennonjohtopalvelua Sundsvallin ja Örnsköksvikin lentokentille. Sundsvallin RTC:n

hyväksyntämenettely on aloitettu huhtikuussa 2013 ja käyttövalmius saavutettaisiin näillä näkymin syyskuussa 2013 ensimmäisenä maailmassa.

Samanaikaisesti järjestelmä on asennettu myös Varoeen Norjaan ja sen RTC sijaitsee Bodö:ssä. Norjan yksikköä on käytetty joulukuusta 2012 lähtien erinomaisin tuloksi osana SESAR-ohjelmaa. Kuluvan vuoden loppuun mennessä myös toinen norjalainen lentokenttä varustetaan RT-järjestelmällä.

Kolmantena edistysaskeleena Saabin ohjelmassa on vuonna 2010 allekirjoitettu aiesopimus Australian kanssa. Lopullinen vuonna 2012 allekirjoitettu sopimus johti RTC-ratkaisun toimittamiseen. Asennukset ovat jo valmistuneet ja Alice Springsin lentokentän lähilennonjohtopalvelua on tarjottu Adelaiden Remote Tower Centeristä toukokuusta lähtien.

Finavian näkemyksen mukaan osa lähilennonjohtopalveluista tuotetaan Suomessakin etätorneista vuonna 2020. Päätökset järjestelmän hankkimisesta tulevat eteen vuoden 2015 paikkeilla.

"Koekentäksi tulee jokin vilkkaampi lentokenttä", sanoo Finavian lennonvarmistusliiketoiminnan johtaja Raine Luojus.

Remote Tower -lennonjohtajalle ei vielä tällä hetkellä ole omaa kelpuutustaan mutta asia on Euroopan lentoturvallisuusviranomaisen EASA:n työlistalla.

 Tuotteiden lopulliset hinnat selviävät vasta tarjouspyyntien yhteydessä. Saabin mukaan tuote räätälöidään asiakkaalle aina erikseen joten mitään varsinaista erikseen hinnoiteltavaa bulkkituotetta ei ole olemassa. Kameramaston pystyttämiskustannukset ovat pienet kuten sen huoltotarvekin.

Säästöjä saadaan, kun lennonjohtotyöpistettä ei tarvitse rakentaa jokaiselle lentokentälle ja sama henkilöstö voi operoida useaa eri lentokenttää. Finavian omien tietojen pohjalta tehtyjen laskelmien mukaan konseptivaiheessa olevan järjestelmän hinta on vielä tällä hetkellä kalliimpi kuin nykyiset paikanpäällä tuotetut palvelut.

Ruotsalaisvalmistajan tuotteet ovat jo tuttuja Helsinki-Vantaan lähilennonjohdolle, jonka käytössä on Saabin valmistama e-Strip-lennonjohtoliuskajärjestelmä.